Espoon Vihreät: Pikaraitiotie vauhdittaa ja yhdistää Helsingin seudun joukkoliikennettä
Espoon Vihreät ovat tyytyväisiä pikaraitiotien eli Raide-Jokerin uuteen linjaukseen Leppävaarasta Kehä I:n vartta Otaniemeen. Tehokas poikittainen raideyhteys vahvistaa seudullisesti merkittävän opiskelu- ja työpaikkakeskittymän saavutettavuutta niin Otaniemessä kuin Keilaniemessäkin.
Kaupunginhallitus 10.2.2014 raportti
Tässä tämän päiväisen kaupunginhallituksen kokousraportti. Vaihteeksi hyvähenkinen ja yksituumainen kokous. Voi tosin olla tyyntä myrskyn edellä, koska seuraavat kaksi päivää käynnistellään tuottavuusohjelman tekoa Korpilammen seminaarissa. Tässä asiat, jotka keskusteluttivat. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) Kokouksessa käytiin pohjustuskeskustelua seminaaria varten. Lukujen voimalla todisteltiin kestämätöntä taloustilannetta ja säästöjen vääjäämättömyyttä. Vielä liikuttiin kuitenkin ylätasolla. Toivottavasti pääsemme seminaarissa kamreeriajattelun taakse pohtimaan, miten tuottavuutta parannetaan kestävästi niin, ettei samalla aiheuteta kuluja toisaalla. Esimerkiksi lasten huostaanottojen kasvuun vaikuttaa se, paljonko kaupunki satsaa ennalta ehkäisevään lasten ja perheiden tukeen. -...
Tila- ja asuntojaosto 10.2.2014 raportti
Tila- ja asuntojaostossa päätettiin tänään asiat keskustelujen kera esityksen mukaan, lukuun ottamatta asunto-ohjelmaa, joka jätettiin vielä kerran pöydälle. Esityslista avattuna löytyy täältä. Asunto-ohjelmaan olimme työstäneet jaoston jäsenten kesken muutosehdotuksia, jotka haluttiin vielä viedä valtuustoryhmien käsiteltäväksi. Vihreiden keskeisiä tavoitteita on asuntotuotannon ohjaaminen niin, että saamme kohtuuhintaisia ja ihmisten asumistarpeita vastaavia asuntoja erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle. Erityisesti tarvitaan pieniä asuntoja ja esimerkiksi autopaikkanormien väljentämistä siten, ettei pienten asuntojen hinta nouse pilviin. Olemme valmiit nostamaan Espoon Asuntojen asuntotuotantomäärää, koska se on kaupungin keino tuottaa edullisempia vuokra-asuntoja asukkaille. Lisäksi tarvitaan...
Yrittäjillekin turvaa
Valtion taloustilanne on haastava. Tänäkin vuonna kasvatamme velkaa noin 7 miljardilla eurolla, mikä tarkoittaa sitä, että lähestymme uhkaavasti EU:n taloussopimusten kestävyysrajaa. Velkamme on kohta 60 % bruttokansantuotteesta, ellei muutosta synny. Yksi tärkeä toimi kansantalouden vahvistamiseksi on työllisyyden parantaminen. Iso mahdollisuus on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, sillä suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt viime vuosina juuri pk-yrityksiin.
Yritysten yhteisövero on alennettu yli neljän prosenttiyksikön verran 20 %:iin. Tämä parantaa yrittäjien mahdollisuuksia investoida kasvuun eli yrityksen laajentamiseen. Veromuutos hyödyttää kaikkia yrittäjiä, mutta valtion osinkoverouudistus suosii enemmän suuryrityksiä. Nyt on pienten vuoro.
Vihreät haluavat, että kevään kehysriihessä päätetään toimenpiteitä pienyrittäjien aseman parantamiseksi. Moni pienyrittäjä elää hyvin niukoilla tuloilla ja kokee epävarmuutta työllistämisen suhteen. On parannettava pienyrittäjän sosiaaliturvaa sekä madallettava kynnystä ja riskiä työllistää vähentämällä työllistämisen kuluja ja byrokratiaa.
Vihreät esittivät joulukuussa lukuisia uusia keinoja parantaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Yksi ehdotuksista koskee yrittäjien asumistuen parantamista. Koti on jokaiselle tärkeä, ja liian iso riski oman kodin menetyksestä on kohtuuton. Hallitus on jo tehnyt työttömien työllistymistä tukevan päätöksen asumistuen suojaosasta, jonka lakiesitystä odotetaan kevääksi. Asumistuki ei siis heti heikkene, kun työtön ottaa vastaan työpaikan. Myös pienyrittäjä tarvitsee parempaa turvaa asumiseen.
Yrittäjän asumistuki määräytyy nykyään laskennallisen YEL- tai MYEL-työtulon perusteella. Tämä tulo ei ole läheskään aina sama kuin yrittäjän oikea kuukausittainen tulo. Koska asumistuessa on kyse viimesijaisesta tuesta, tulee asumistuen arvioinnissa huomioida yrittäjän todelliset tulot, jotta se tukisi paremmin pienituloisia yrittäjiä tulojen vaihdellessa. Tämä uudistus helpottaisi pienyrittäjien asemaa konkreettisesti. Uudistuksen yhteydessä tulee toki huomioida yrittäjän epätasaiset vuositulot asumistuen perusteissa. Nykyinen laskennallinen tulo on kuitenkin siihen liian kaavamainen laskentatapa.
Yrittäjän riski Suomessa on suhteellisen suuri, varsinkin työntekijöiden palkkaukseen liittyy sekä riskejä että ennalta arvaamattomia maksuja. Työelämään tarvitaan joustoa, sillä työelämä ja tuotannon rakenteet muuttuvat yhä nopeammin. Sosiaaliturvan pitäisi myös kannustaa yrittäjyyteen. Pitää olla oikeus onnistua ja oikeus epäonnistua. On voitava yrittää ja ottaa riskejä. Joustoa ja turvaa tarvitsevat sekä yrittäjä että työntekijä.
Työ on tapa kiinnittyä yhteiskuntaan ja tuo sisältöä elämään. Monelle työttömälle mahdollisuus osallistua työelämään olisi realistista jonkinlaisen osittaisen yrittämisen mallin kautta. Sosiaaliturvajärjestelmä ei kuitenkaan salli yrittäjyyden kokeilemista tai asteittaista siirtymistä siihen, vaan vaihtoehtoina ovat edelleen täysi työttömyys tai täysi yrittäjyys. Sosiaaliturvan tulisi tunnustaa määräaikainen ja osa-aikainen yrittäjyyden kokeilu, suorastaan kannustaa siihen.
Uudistukset, jotka edistävät työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä, parantavat samalla heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Mutta loppujen lopuksi kaikki hyötyvät, kun saamme lisää työtä ja verotuloja.
Tila- ja asuntojaosto 10.2.2014 Asunto-ohjelma ja käyttösuunnitelmat
Tässä maanantain tila- ja asuntojaoston esityslista avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Asunto-ohjelma (Kh/Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014) Ohjelma on kattava paketti Espoon asuntotuotannosta, nykyisestä asuntokannasta, erityisryhmien asumisesta ja olemassa olevien asuinalueiden kehittämisestä. Toimenpiteiden osalta se on valtuustolle tärkeä työkalu Espoon asuntopolitiikan linjaamiseen ja seuraamiseen. Ohjelma on voimassa tämän valtuustokauden ajan. Pöydälläolon aikana olemme neuvotelleet ohjelman toimenpideosaan muutoksia poliittisten ryhmien kesken.Huoli kohtuuhintaisten ja asukkaiden toiveita vastaavien asuntojen riittävyydestä on yhteinen. Tarvetta on ennen kaikkea pienille asunnoille hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Niiden rakentamista on helpotettava esimerkiksi parkkipaikkavaatimuksia vähentämällä. Ohjelma perustuu kaupungin strategiaan...
Kaupunginhallitus 10.2.2014 Raide-Jokeri ja ympäristönsuojelupäällikön valinta
Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa kaksi ympäristön kannalta merkittävää asiaa: Raide-Jokerin linjaus ja ympäristönsuojelupäällikön valinta. Tässä taas lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tilikauden tulos on 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyy 164 milj. euroa. Tilikauden tulos on 67 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Mutta myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syksyllä hillitsivät kulujen kasvua. Vertailukelpoinen tilikauden tulos oli 16 milj. euroa ja vertailukelpoinen vuosikate 124,4 milj. euroa. Vuosikate...
Hyvää saamelaisten päivää
Tänään on kansainvälinen saamelaisten päivä, onnea! Saamelaiset ovat koko Euroopan pohjoisin alkuperäiskansa ja ainoa EU-alueella asuva alkuperäiskansa. Tätä rikkautta on edistettävä päätöksenteossa mm. edistämällä saamelaisten oikeutta kulttuuriin, kieleen ja elinkeinoihin kuten poronhoitoon.
Yksi keskeinen asia, jotta kulttuuri säilyy sukupolvelta toiselle, on oma kieli. On tärkeää, että saamelaislapset oppivat äidinkieltään. Suomessa puhutaan kolmea eri saamea, joista inarinsaame ja koltansaame ovat vaarassa hävitä, ja pohjoissaamenkin puhujia on vain noin 2 000.
Kielipesätoiminta antaa alle kouluikäisille lapsille päivähoitoa kielikylvyn periaatteella ja auttaa pelastamaan häviämässä olevat kielet. Kielipesiä on käytetty Suomessa 90-luvun lopulta alkaen saamen kielten turvaamiseksi. Erityisen hyviä tuloksia on saatu äärimmäisen uhanalaisen inarinsaamen elvyttämisessä. Suunnitteilla on kielipesien avaaminen myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle ainakin Rovaniemelle, Helsinkiin ja Ouluun.
Kielipesiä on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön varoista, mutta lisäresursseja tarvitaan hyvän tason ylläpitämiseksi. Pidän arvokkaana sitä, että valtionvarainvaliokunta lisäsi eduskunnan budjettikäsittelyssä saamen kielen kielipesätoiminnan määrärahaa. Tämä on yksi esimerkki, joka puoltaa eduskunnan huolellista budjettikäsittelyä. Siinä paikataan puutteita kaikkein haavoittuvimpien kohteiden hyväksi, vaikka kokonaisuudessaan eduskunnan lisäykset ovat vain pieni murto-osa koko valtion budjetista.
Elokuva 12 Years a Slave: millainen orjanomistaja minä olisin ollut?
Kävin tovi sitten katsomassa ohjaaja Steve McQueenin elokuvan 12 Years a Slave, joka kertoo orjuudesta 1800-luvun alkupuolen Yhdysvalloissa. Hyvä elokuva, vaikka se ahdisti minua niin etukäteen, elokuvateatterissa, kuin jälkikeenpäinkin. En pidä orjuudesta, se on väärin, se on kamala asia.
Elokuvan jälkeen huomasin painivani eettisten kysymysten kanssa, päädyin miltei eksistentiaaliseen kriisin. Miten olisin toiminut jos olisin ollut plantaasinomistaja tuohon aikaan, olisin vaikkapa perinyt tilan päälle kolmekymppisenä? Eettisyys kun on jännä asia: se on teoriassa helpompaa kuin käytännössä.
Elokuvassa esitellään eri "omistajatyyppejä":
Keskeisimmässä roolissa on Michael Fassbenderin esittämä alkoholisoitunut ja suoraan sanottuna melko sekopäinen tilanomistaja, joka kohtelee orjiaan kuin tavaraa, nöyryyttää ja kiduttaa heitä säälimättä.
Benedict Cumberbatch esittää "kilttiä" plantaasinomistajaa joka pyrkii tarjoamaan parempia olosuhteita, kuuntelee orjiensa ideoita - mutta myös hyötyy orjista taloudellisesti ja myy ongelmatilanteessa orjansa "pois silmistä" kenelle tahansa.
Pienemmässä roolissa esitellään myös naapurin tilallista, joka on käytännöllisesti katsoen ottanut orjan puolisokseen, ja matemaattisen tiukkaa tilallista joka selvästi lähestyy asiaa täysin liiketoimintana.
Lisäksi tarjolla on Brad Pittin esittämä "partajeesus", orjuuden kyseenalaistava puuseppä (näemmä sitä pääsee aika hurmokselliseen rooliin kun toimii elokuvan tuottajana), joka lopulta päätyy auttamaan elokuvan päähenkilöä, Chiwetel Ejioforin hienosti esittämää Solomon Northupia.
Mutta takaisin pulmapähkinääni. Haluaisin uskoa, että 1800-luvun alkuun sijoitettu versioni olisi orjuudesta samaa mieltä kuin minä: orjuus on väärin, siihen en osallistu ja teen kaikkeni jotta orjuutta ei olisi.
Ihminen on kuitenkin kulttuurinsa ja kasvatuksensa tulos. Olisin kasvanut yhteiskuntaan jossa orjuus on normaalia ja missä kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisia. Talous nojasi orjuuteen, joten orjista luopuminen olisi merkinnyt myös suvun tilasta luopumista. Eettinen minä olisi ollut pahassa ristiriidassa kotiseuturakkaan ja suvun perintöä arvostavan minän kanssa.
Siitä olen varma että yksi ominaisuuteni olisi säilynyt mukana: en olisi luokitellut ihmisiä vaan olisin katsonut jokaista vastaantulijaa ihan erillisenä yksilönä. Olisin varmaankin ollut se pitäjän mukavin orjanomistaja, joka olisi ihan oikeasti pyrkinyt parantamaan elinolosuhteita, joka olisi palkinnut paremmasta suorituksista, joka olisi sallinut muita enemmän vapauksia ja joka olisi voinut vapauttaa orjia pitkän ja ansiokkaan palvelun jälkeen.
Sitten olisin myhäillyt itseeni tyytyväisenä. Olisin kenties myös kirjoittanut paikallislehteen toisaalta-toisaalta -mielipidekirjoituksia (niinkuin teen vajaat 200 vuotta myöhemmin kaukaisessa Suomessa) jossa olisin miettinyt orjuuttaa eettisenä asiana. Kenties olisin ehdottanut asteittaista orjuudesta luopumista, esimerkiksi vapautumista 20 vuoden työn jälkeen.
Ja voilá: kaukainen esi-isäni kuvitteellisesta menneisyydestä alkaa tuntua ihan mukavalta ihmiseltä. Sellaiselta Benedict Cumberbatch -orjanomistajalta (olemmehan molemmat tyylikkäitä ja noin yhtä nuoria, charmantteja miehiä, kansainvälisiä kuuluisuuksia ja näyttelijänlahjoistamme laajasti tunnettuja). Joka nyt tekee jotain siihen suuntaan, on vähän reilu ja miltei kohtuullinen. Paitsi ettei ole.
Se olisi nimittäin ollut tekopyhää. Minä olisin ollut orjanomistaja. Minä olisin hyötynyt asiasta taloudellisesti. Muutaman älykkään reunahuomautuksen jälkeen olisin nauttinut kyydistä: “kyllä minä mutta nuo muut…” Tiukan paikan tullen olisin paennut kartanoon takkatulen ääreen.
Haluan uskoa että olisin kieltäytynyt koko kuviosta: olisin saman tien vapauttanut orjani ja olisin vastustanut orjuutta aina kun siihen olisi ollut tilaisuus, julkisesti ja kovaa. Kenties niin olisi käynyt. Mutta toisaalta: lehdissä lukee että orjuus on edelleen ihan yleistä. Mitä minä olen tehnyt sen eteen että orjuutta ei olisi nykypäivänä?
Kaupunginhallitus 3.2.2014 raportti
Tässä maanantaisen kokouksen asiat niiltä osin kun on lisättävää ennen kokousta kirjoittamaani. Kokouksen aluksi kuultiin selostus kaupungin sisäisestä valvonnasta. Sen tavoitteena on hallita riskejä sekä lisätä päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Keskeisessä asemassa on hyvä johtaminen, niin ylimmän virkamiesjohdon kuin luottamushenkilöiden. Tässä on meillä luottamushenkilöilläkin tehtävä ja vastuu. - Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen (Kv-asia) Kyse on siis valtion määräämästä yhdeksän kunnan selvityksestä, jonka valtio asetti, kun Helsinki ja Vantaa eivät muuten löytäneet selvityskumppaneita. Espoon kannalta selvitys tuntuu turhalta, kun meillä on jo oma EKKV-selvityksemme ja lisäksi seudun yhteisiä asioita...
Karjaan ja Inkoon lähijunat säilyvät
Päivän hyvä uutinen uusmaalaisille on, että Karjaan ja Inkoon lähijunat säilyvät. :) Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen liikenneministerille ja onneksi hän ymmärsi lähijunaliikenteen tärkeyden. Y-junien säilyminen ennallaan helpottaa monen työmatkaliikennettä. Raideliikenteen parantaminen on tulevaisuutta ja Rantaradan palvelutason parantaminen on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi radan varrella olevissa kunnissa, kuten Espoossa, Kirkkonummella, Siuntiossa ja Raaseporissa.
Alla linkit ministeriön tiedotteeseen sekä kirjalliseen kysymykseen:
Tiedote: Karjaan ja Inkoon lähijunat säilyvät
Kirjallinen kysymys lähijunista Inkooseen ja Karjaalle
Kiitos Merja ja kaikki asiaan vaikuttaneet!
Taistelu äijien äänistä
Hallitusvastuu painaa Sosialidemokraattista puoluetta, eikä valtiovarainministerin salkku ainakaan kevennä puoluejohtaja Jutta Urpilaisen taakka.
SDP:n kannatusluvut varisevat, ja äänestäjiä vuotaa perussuomalaisiin. Perussuomalaiset ovat äijäenergiallaan onnistuneet tekemään vaikutuksen demarien perinteisiin ydinkannattajiin, ay-aktiiveihin duunarimiehiin.
Ei ihme, että Urpilaisen haastajaksi puheenjohtajakisaan on noussut nimenomaan kovaotteisena ay-jyränä tunnettu Ammattiliitto Pron puheenjohtaja, Antti Rinne.
Samaan aikaan perussuomalaisten eduskuntaryhmä on syrjäyttänyt ryhmän puheenjohtajan paikalta Pirkko Ruohonen-Lernerin, varanotaarin ja naisen, ja valitsi tilalle Jari Lindströmin, Voikkaan lakkautetun paperitehtaan entisen paperimiehen ja luottamusmiehen. (korjattu, Lindström oli luottamusmies, ei pääluottamusmies.)
Sekä Rinne että Lindström vetoavat talouden rakennemurroksen murjomiin työmiehiin, joiden työpaikat katoavat perinteisen teollisuuden mukana, eikä vastaavia töitä ole tulossa tilalle. Edessä on vain epävarmuutta ja uusien ammattien opettelua.
Vuoden 2015 eduskuntavaalien mielenkiintoisin taistelu käydäänkin perussuomalaisten ja sosialidemokraattien välillä duunarimiesten äänistä.
Molempien puolueiden asema on epävarma, eikä kummallakaan ole varaa hävitä.
SDP:llä ei ole varaa enää yhteenkään vaalitappion. SDP:n on pakko onnistua tekemään Sipilät, vakuuttamaan perussuomalaisia viime vaaleissa äänestäneille vanhoille kannattajilleen, että ”on kotiin tulon aika”.
Perussuomalaisten on puolestaan vakiinnutettava asemansa yhtenä neljästä suuresta puolueesta. Jo puolustusvoitto riittäisi muuttamaan perussuomalaiset tähdenlennosta politiikan kiintotähdeksi. Mutta se edellyttää demareilta kaapattujen äänestäjien paluumuuton estämistä. Osa kepulaisista meni jo.
Taistelussa duunarimiesten sieluista pienipalkkaiset palkansaajanaiset ovat vaarassa unohtua. Heidän on ollut helppo samaistua Jutta Urpilaiseen, Krista Kiuruun, Pia Viitaseen ja Susanna Huoviseen. On kuvaavaa, että SDP:n kuudesta ministeristä neljä on naisia, ja vain Lauri Ihalaisella on vahva ay-tausta.
SDP:n ja perussuomalaisten keskittyessä ay-miehiin, pienipalkkaiset naiset saattavat muistaa, että naisvaltaisten alojen ääntä ei ole keskusliittojen johdossa juuri kuultu. Muuten he eivät olisi pienipalkkaisia.
Eduskuntavaalien lähestyessä muut puolueet tuskin jättävät tilaisuutta käyttämättä. Vaalikeskusteluissa kuullaan monta palkansaajanaisille suunnattua iskurepliikkiä.
SDP:n painajaisskenaariona on duunarimiesten äänien valuminen perussuomalaisille, ja palkansaajanaisten pako liian äijäksi äityneestä puolueesta.
Kaupunginhallitus 3.2.2014 erityinen kuntajakoselvitys ja länsimetron jatko
Huomisessa kaupunginhallituksessa isoimpina asioina osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen sekä Länsimetron jatko. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen (Kv-asia) Kaupungin johto suhtautuu tähän selvitykseen yksiselitteisen kielteisesti. Kj. päätti tuoda asian valtuuston päätettäväksi, koska valtuusto on aiemmissa lausunnoissaan todennut ettei hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Päätösesitys on, että Espoo osallistuu erityiseen kuntajakoselvitykseen, koska kuntalain mukaan on pakko. Edelleen esitetään, että valtuusto nimeää seurantaryhmään asemansa puolesta valtuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajiston ja kaupunginjohtajan. Lisäksi Espoon kaupunki edellyttää kattavan riskianalyysin laatimista selvitysvaiheessa yhdeksän kunnan yhdistämisestä. Ymmärrän kritiikin...
Yhteistyökuvioille pelisäännöt & toimialajohtajalle varoitus
Vuoden 2014 ensimmäisen valtuuston kokouksen esityslistalla komeili poikkeuksellinen aihe: teknisen toimen johtajan lahjusrikkomuksesta saama tuomio. Aihetta sivuttiin jo viime kesäkuussa, kun hovioikeus antoi tuomionsa. Kaupunginhallituksen päätökseen lisättiin tuolloin esityksestämme kirjaus, että asiaan palataan heti, kun tuomio on saanut lainvoiman. Tämä … Continue reading →
Tila- ja asuntojaosto 20.1.2014 raportti
Tässä viiveellä raportti viime viikkoisesta tila- ja asuntojaoston kokouksesta niiltä osin kun käsittelyssä tuli muutoksia pohjaesityksiin. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (pöydälle 16.12.2013) Esittelijä veti pois, koska asian valmistelu opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kanssa on vielä kesken. - Korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Tässä oli kyse Ara-rahoituksen hakemisesta jo valmistuneille vapaarahoitteisille asunnoille. Kuten arvelin, kyse on siitä, että asunnot eivät ole käyneet kaupaksi omistuskämppinä ja halutaan siksi muuttaa ne asumisoikeusasunnoiksi. Kaupungin kannalta vaihto on ok. Ara päättää ehdoista, joilla on...
Kaupunginhallitus 20.1.2014 raportti
Tässä viiveellä raporttia viime viikkoisesta kaupunginhallituksesta. Lista oli kevyt, joten raportti lyhyt. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Tampereella 11-12.3.2014 Vihreitä lähtee edustamaan lisäkseni ryhmäpuheenjohtaja Inka Hopsu. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitussuunnitelma 2014 Saatiin asiasta perusteellinen selostus. Asia tuntuu olevan hyvissä käsissä. Yleistilanne Espoon rahastojen osalta on, että peruspalveluiden kehittämisrahastoa puretaan 40 miljoonalla vuodessa, joka tarkoittaa että se on tyhjenee ensi vuoden aikana. Sen jälkeen on aika päättää, mitä tehdään tämän isomman jaoston tuotoille. - Tuottavuusohjelman valmistelu Kokouksen yhteydessä saatiin aikataulua...