Julkaistu Länsiväylässä 9.4.2014Tähdelounaskäytäntö on levinnyt Suomessa jo lähes kahdellekymmenelle paikkakunnalle. Käytäntö on lähtenyt leviämään Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta –hankkeen kokeilusta Vaajakummun koulussa, jossa on myyty kouluruokailusta ylijäänyttä ruokaa 1–1,5 euron hinnalla lähialueen asukkaille. Kokemukset kokeilusta ovat olleet hyviä. Ruokahävikki on vähentynyt ja osa kuntalaisista on saanut mahdollisuuden ruokailla terveellisesti ja edullisesti. Ruokailuissa on [...]

Tiedote 2.3.2014Espoon Vihreät eivät hyväksy kaupunginjohtajan esittämiä 25 miljoonan euron säästöjä, koska se tarkoittaisi leikkaamista asukkaiden arjen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeistä palveluista. Tämän vuoden talousarvio on jo tiukka niin opetuksen ja päivähoidon kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.- Kaupungin tulos viime vuodelta oli jopa odotettua parempi, eikä budjettipäätöksen jälkeen ole tullut ilmi mitään sellaista, joka vaatisi [...]

Tiedote 14.3.2014Vihreiden valtuustoryhmä ei pidä riittävänä neuvotteluissa sovittua 1,5 miljoonan euron huojennuksia esitettyihin 25 miljoonan euron säästöihin tälle vuodelle. Vaikka helpotusta saatiin opetuksen ja päivähoidon puolelle, kohdistuvat leikkaukset edelleen eniten lapsiin ja nuoriin. Myös terveyspalveluihin kohdistuu kipeitä leikkauksia, mikä kasvattaisi terveyseroja entisestään. Päivähoidosta karsitaan miljoona euroa, opetuksesta 1,9 miljoonaa euroa ja terveyspalveluista 0,7 miljoonaa.- On [...]

Tiedote 26.1.2014Vihreiden valtuustoryhmä edellyttää, että Olavi Loukon saama lahjusrikkomustuomio otetaan vakavasti ja se johtaa avoimempaan ja läpinäkyvämpään toimintatapaan kaupungin ja yritysten välisessä yhteistyössä.- Vaikka tuomion perustana olevat rikkomukset on tehty edellisen kaupunginjohtajan kaudella, nykyjohdon on sanouduttava selkeästi irti vanhasta ”maan tavasta” ja laittomaksi osoittautuneesta toiminnasta, toteaa valtuustoryhmän pj. Inka Hopsu.Espoon arvojen mukainen avoimuus edellyttää läpinäkyvyyttä [...]

16.4. Mutta kyllä siinä aika tsuhnaa poroa tarvitaan, jos ei ymmärrä tällaisten esitysten leimaavan esittäjänsä lisäksi koko puoluetta.Arvoisa puheenjohtaja

En sannfinne igen … moni huokaisi kuultuaan näistä perussuomalaisten muutosesityksistä.

Ja tottahan se, on, että esimerkiksi rasismi-sanan siivoaminen pois Espoon monikulttuurisuusohjelmasta kuulostaa varsin perus...finniltä ajatukselta.

Kaikille meistä venäjänruotsalaisista piirkoista ei ole selvästikään avautunut, mitä sana rasismi edes tarkoittaa.

Åbo akademin ihmisoikeusinstituutin johtava tutkija Timo Makkonen on määritellyt rasismin seuraavasti: ”Rasismia ovat – – sellaiset uskomukset ja toiminnot, jotka pohjautuvat ajatukseen ihmisryhmien perustavanlaatuisesta kulttuurisesta ja/tai biologisesta erilaisuudesta, ja jotka oikeuttavat ihmisryhmien negatiivisen kohtelun tällä perusteella.”

Hyvät valtuutetut

Valitettavan moni suomalainen kohtaa edelleen rasismia arjessaan … myös täällä Espoossa. Keveimmillään se on nimittelyä … pitkänenä, lattapylly, jauhonaama … pahimmillaan väkivaltaa.

Ei siitä ole kuin muutama päivä, kun ruotsia ääneen puhunut nainen pahoinpideltiin espoolaisbussissa … nimenomaan kielensä vuoksi.

Väkivalta ei synny tyhjästä. Vihaa pitää ruokkia ja kasvattaa pitkään, ennen kuin ihminen käy toisen kimppuun vain siksi, miltä hän näyttää … tai mitä kieltä hän puhuu.

Toki … syrjintää ja ennakkoluuloja esiintyy myös monesta muusta syystä … kuten uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, mutta se ei tarkoita, ettei myös rasismista pitäisi puhua sen oikealla nimellä. Etenkin kun puhutaan monikulttuurisuudesta eikä syrjinnästä yleensä.

Tällainen sanoilla kikkailu tuo mieleen George Orwellin kirjassa 1984 kuvaaman uuskielen, jossa ongelmat katoavat kun niitä tarkoittavat sanat poistetaan käytöstä.

Sitten voidaan kirkkain silmin sanoa, että ei, ei meillä Espoossa ole rasismia. Emme edes tunne koko sanaa.
Arvoisa puheenjohtaja

Rasistiksi leimaaminen on tietysti loukkaavaa, etenkin kokonaisen puolueen leimaaminen rasisteiksi yksittäisten valtuutettujen tekemien esitysten vuoksi.

Mutta kyllä siinä aika tsuhnaa poroa tarvitaan, jos ei ymmärrä tällaisten esitysten leimaavan esittäjänsä lisäksi koko puoluetta.

Odotan mielenkiinnolla, millaisen lippalakin puoluejohtaja Timo Soini keksii tämän sammakon päähän.
Aasin hattua en kuitenkaan suosittele, siitä voi tulla väärä mielikuva, etenkin jos se hattu on valkoinen.

Maahanmuuttajat ovat monituinen joukko. Sen sijaan että kauhistelemme esimerkiksi maahanmuuttajien suurta osuutta toimeentulotuen piirissä, meidän tulisi pohtia, kuinka asia korjataan – mitä voimme tehdä paremmin, jotta suomenkielen oppiminen ja työllistyminen olisi helpompaa? Sitä tämä ohjelma (pdf) hyvin tekee. Perussuomalaisten ryhmästä … Continue reading →

Helsingin Sanomat 13.4.2014 Helsingin sanomat uutisoi 12.4. että Espoosta on tullut liian kallis tavallisille asujille. Esimerkkinä oli muutaman hulppea omakotitalo meren rannassa. Tämä ei ole koko totuus. Myös edullisempia asuntoja on tarjolla, jos vaatimustasona ei ole oma uima-allas tai katettu venesatama. Asumisen korkea hinta on todellinen ongelma pääkaupunkiseudulla. Ratkaisuja etsitään Espoossa asunto-ohjelmalla, joka valtuuston on määrä hyväksyä maanantaina. Olennaista on riittävä kohtuuhintaisten tonttien tarjonta sekä kustannuksia nostavien määräysten välttäminen kaavoituksessa. Mari Vaattovaara kehotti Espoota erikoistumaan ja kysyi, miksei Espoo voisi tehdä enemmän kaupunkipientaloja. Olen tästä samaa mieltä, ja...

Tänään eduskunnan lähetekeskustelussa oli suuri yhdenvertaisuuslain muutos, joka edistää tasa-arvoa ja ennaltaehkäisee syrjintää.

Syrjintä on kiellettyä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esteettömyys paranee, kun velvollisuutta tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi laajennetaan.

Laki on tärkeä ja hyvä kokonaisuus, sillä mukana on laaja-alainen ja yhtenäinen syrjintäkielto. Myös koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten sekä työnantajien edellytetään edistävän yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi kaikissa yli 30 hengen yrityksissä pitää jatkossa laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Vähemmistövaltuutetun virka korvataan tehtäviltään laaja-alaisemmalla yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla. Tasa-arvolautakunta sekä syrjintälautakunta yhdistetään.

Työelämän tasa-arvo naisten ja miesten välillä paranee. Laki vahvistaa työpaikan tasa-arvosuunnittelua ja uutena velvoitteena tulee palkkakartoitus. Naisen euro on vain 80 senttiä ja nyt tähän epäkohtaan vihdoin puututaan.

Tasa-arvolakiin tulee uutena sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kielto. Vihreät pitävät tätä muutosta olennaisena ihmisarvoa parantavana lisäyksenä, vaikka tässä olisi voinut olla tiukempikin kirjaus syrjinnän ennaltaehkäisystä. Toivon tässä huolellista ja laajaa eduskuntakuulemista, ja että lakia voitaisiin vielä tältä osin eduskuntakäsittelyssä täsmentää. On merkityksellistä, että jokainen voi elää ilman pelkoa syrjinnästä.

Lasten ja nuorten osalta tasa-arvotyö ottaa harppauksen eteenpäin. Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelua koskeva säännös ulotetaan nyt koskemaan peruskouluakin.

Vammaiset ihmiset kokevat päivittäin syrjintää esimerkiksi palveluiden ja tilojen esteettömyyden muodossa.

Vammaisten palveluita ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä on tultu vuosien saatossa pienin askelin eteenpäin. Viime eduskuntakaudella voimaan astunut vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on hyvä asia. Sen sijaan se, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on vielä ratifioimatta, on meille häpeäksi. Sopimuksen ratifiointi on loppusuoralla ja vihreät kiirehtivätkin kaikkia tarpeellisia lainsäädäntömuutoksia, jotta ratifiointi saataisiin tämän vuoden kuluessa todeksi.

Oli ilo kuulla ministeri Henrikssonilta myös tarkemmin ratifiointiprosessin etenemisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee itsemääräämisoikeuslainsäädäntöä, ja tavoite on saada laki eduskuntaan kesäkuussa. Näiden kahden lakikokonaisuuden hyväksymisen jälkeen ratifiointi voidaan vihdoin toteuttaa.

Esteetön ympäristö, tärkeiden palvelujen turvaaminen, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon ovat asioita, joiden mahdollistaminen parantaa vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä elämänlaatua.

Nyt eduskunnalla on mahdollisuus käsitellä yhdenvertaisuutta hyvin laajasti ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien ihmisoikeuksien parantamisen kannalta.

Tärkeä laki vaatii vielä resursseja, jotta hyvät tavoitteet toteutuvat. Edistämisvelvollisuuksien laajentamisesta koituu selvitysten mukaan valtion viranomaisille ja kunnille yhteensä noin 680 000 euron kustannukset vuosittain. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston on arvioitu tarvitsevan yhteensä kuuden henkilötyövuoden määräisen henkilöresurssilisän. Jo tällä hetkellä vähemmistövaltuutetulla on ollut resurssipulaa mm. tärkeiden ihmiskaupan vastaisten kysymysten hoidossa.

Oli hyvä kuulla ministeri Henrikssonilta, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon on tulossa 5 uutta virkaa, joista päätettiin kehysneuvotteluissa. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että uudistuksella on riittävä rahoitus.

Kokonaisuudessaan yhdenvertaisuuslaki on merkittävä parannus, perusoikeudet vahvistuvat. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet koskettavat meitä kaikkia.

Taas viivähti raportin kirjoitus, kun ei oikeastaan ole kovasti raportoitavaa. Esityslista avattuna löytyy täältä. Lisäasiana päätettiin pitää kaupunginhallituksen iltakoulu talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelusta 22.4. klo 15.30-17.30. Tatu-ohjelmasuunnitelma on tulossa kaupunginhallitukseen päätettäväksi 28.4. ja valtuustoon 19.5. - Uudet toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset vuonna 2014 Kysyin syntyvien kustannuksien (82 500 euroa) sopeutuksesta tarkemmin. Vastaus oli, että sopeutus sisältyy valtuuston tekemään päätökseen ja on sen sisällä pieni kuriositeetti. Tähän tyydyimme. - Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 24.-27.6.2014 Kristianstadissa (Pöydälle 31.3.2014) Tämä jäi edelleen pöydälle, jotta saataisiin täyteen...

Arvoisa puhemies,

Tämä on sellainen kehysratkaisu, jonka sanotaan sattuvan kaikkiin. Talouden tilanne on todella vakava. Ratkaisuilla halutaan kantaa vastuuta siitä, että tulevaisuuden tekijöillä on enemmän toivoa, eikä jätetä raskasta velkasäkkiä heidän harteilleen. Rakenteellisten uudistusten onnistuminen ja niiden päättäväinen eteenpäin vieminen on keskeistä.

Kaikkiin sattuu, sattuu kaikkein pienimpiinkin, lapsiin. Leikkaus lapsilisistä on kaikkein kivuliain päätös. Lapsilisästä vähenevä kahdeksan euroa kuussa on raha, jolla saa monta litraa maitoa. Suuressa kehyspakettikokonaisuudessa 110 miljoonaa euroa on niin merkityksetön, ettei lapsilisiin olisi tarvinnut, eikä olisi pitänyt koskea ollenkaan. Tätä kipeää kompromissia minun on vaikea ymmärtää. Mutta se on vain nieltävä katkerana palana osana kehyspakettia. Jatkossa on seurattava päätöksen vaikutuksia ja tarkennettava mallia sellaiseksi, että se on paras mahdollinen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden kannalta.

Lapsiköyhyys on lisääntynyt. Köyhässä perheessä lapsi kohtaa joka päivä sen, että kaverit tekevät kaikkea sellaista, johon köyhällä perheellä ei ole varaa. Myös harrastusmahdollisuudet jakavat lapsia. Köyhällä perheellä ei välttämättä ole varaa treenivarusteisiin ja kausimaksuihin.

Monet perheet turvaavat toimeentulotukeen. On kuitenkin niin, että toimeentulotukea laskettaessa lapsilisä katsotaan tuloksi, joka vähennetään toimeentulotuesta. Nyt, näiden kipeiden päätösten jälkeen, tämä asia on muutettava. Olen sitä mieltä, että lapsilisä pitää muuttaa etuoikeutetuksi tuloksi, jota ei vähennetä toimeentulotuesta. Tämä olisi kädenojennus vähävaraisimmille lapsiperheille ja parantaisi lapsen asemaa.

Arvoisa puhemies,

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti maalasi maailman jota kukaan ei toivo: kuivuutta ja tulvia, nälänhätää, merien happamoitumista, eläinten sukupuuttoja. Siksi on hyvä, että kehysratkaisussa on sekä työllisyyteen että ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä ratkaisuja. Lisärahat cleantechille ja panostukset vihreään talouteen ovat kauaskantoisia, viisaita ratkaisuja.

Olennainen kysymys on, mistä saamme uutta kasvua ja vientiä palvelujen rahoitukseen. Kehysratkaisussa on onnistuneesti myös kasvua tukevia elementtejä kivuliaista leikkauksista huolimatta. Kasvupaketti tuo lisäsatsauksia esimerkiksi biotalouteen ja digitalisaatioon. Metsähakkeen kilpailukykyä parannetaan, mikä vähentää kivihiilen käyttöä.

Arvoisa puhemies,

Annan kehysneuvottelijoille kiitoksen siitä, että jotkut ratkaisut parantavat kaikkein köyhimpien tilannetta. Toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan on päätös, jonka ansiosta tukeen oikeutetut saavat sen oikeudenmukaisemmin ja varmemmin. Asumistuen suojaosa auttaa köyhiä perheitä ja kannustaa työtöntä työllistymään, kun tuet eivät heti heikkene. Mutta kehitysyhteistyörahojen leikkaukset osuvat maailman köyhimpiin ihmisiin. Vihreiden mielestä jatkossa meidän pitää päästä takaisin uralle, joka johtaa 0,7 prosentin bktl-osuuteen.

Arvoisa puhemies,

Jos meillä olisi kristallipallo, josta katsoa tulevaisuuteen, osaisimme tehdä oikeita ratkaisuja. Nyt on tehty ratkaisuja, joista osa ei miellytä ollenkaan, osa antaa toivoa tulevaan. Annan arvon sille, että on tehty yhdessä, isänmaan etu sydämessä, suomalaisten paras ajatuksissa. On tehty päätöksiä niin oikeudenmukaisella tavalla kuin viisi puoluetta sen yhdessä pystyy katsomaan.

Espoon teatteritalo on ikuisuusprojekti, joka otti tänään askeleen kohti toteutusta, kun kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki päätöksiä. Espoon kaupunginteatterisäätiö on lobannut hanketta vahvasti, viimeksi toteutettavaksi yhdistettynä kongressihotelliin. Viime kaudella kaupunkisuunnittelulautakunnassa hioimme teatteritalon kaavaa Tapiolan Vesiputousaltaan kohdalle. Paikka on hieno ja keskeinen, mutta tontti ahdas. Nyt suunnittelussa on uusi ja realistisempi ote, kun kaupunki on ottanut johdon käsiinsä. Niin pitää ollakin, kun on kyse kaupunginteatterista. Tämä ei toki tarkoita teatterialan ammattilaisten sivuuttamista, vaan hyvää yhteistyötä, jonka tuloksena syntyy kaikkia osapuolia hyödyttävä tarkoituksenmukainen tilakokonaisuus. Olennaista on, että tilojen osalta haetaan...

Enää poliitikoilla ei ole salarakkaita. Sen sijaan ollaan salasairaita. ”Poliitikko ei voi sairastaa salaa” Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksensa lauantaina viides huhtikuuta. Otsikko tuntui toivottavasti absurdilta ainakin kaikkien muiden kuin politiikan toimittajien mielestä.

Vai olemmeko todella luoneet 200 hengen Big Brother -talon, johon valittavilla ei ole edes yksityisyyden rippeitä jäljellä? Entä jos samaa periaatetta sovellettaisiin muihin työtään julkisuudessa tekeviin vallankäyttäjiin, esimerkiksi valtakunnallisten sanomalehtien päätoimittajiin?

Tai HS pääkirjoitusta vapaasti muokaten: ”Lukijoilla on oikeus tietää.”

¤ ¤ ¤

Vakava sairaus vaikuttaa poliitikon kykyyn hoitaa tehtäviään, se on totta. Sekin on totta, että luottamustehtäviin valittujen poliitikkojen yksityisyys on muita kansalaisia rajatumpi siltä osin kuin yksityiselämä vaikuttaa tehtävien hoitoon.

Rajanveto poliitikon yksityisyyden ja julkisuuden välillä on vaikea. Esimerkiksi ministeri ei voi olla pitkään sairauslomalla, tai hänen tehtävänsä on järjestettävä uudelleen. Se ei kuitenkaan mielestäni velvoita ministeriä julkistamaan sairauslomansa syytä yhtään sen enempää kuin missään muussakaan työssä.

Vapaaehtoisesti voi toki kertoa enemmän. Arvostan Timo Soinin ja Juha Sipilän päätöstä puhua avoimesti sairauksistaan. Se avaa kansalaisille myös johtavien poliitikkojen olevan ihmisiä, ja miten kovan inhimillisen hinnan politiikka voi ihmiseltä vaatia.

¤ ¤ ¤
Koin omakohteisesti poliitikon yksityisyyden rajat kun sairastuin keväällä 2003 virtsarakon syöpään. Yritin kokemattomana kansanedustajana viedä lääkärintodistusta sairauslomasta eduskunnan kansliaan, josta minut käännytettiin ystävällisesti ulos: ”Jos jätät lääkärintodistuksen tänne, siitä tulee julkinen asiakirja, ja syöpäsi on pian otsikoissa.”

Päätin silti itse kertoa sairaudestani julkisesti. Halusin minua äänestäneiden tietävän, miksi olen välillä poissa eduskunnasta. Lisäksi halusin omalla toiminnallani antaa esimerkin siitä, että syövästä voi puhua.

Mutta se päätös oli minun eikä kenelläkään muulla ollut mielestäni oikeutta tehdä sitä minun puolestani.

Kaikki eivät olleet päätöksestäni iloisia. Sain eduskunnassa palautetta, että kalastelen äänestäjien myötätuntoa kertomalla sairaudestani. Se kirpaisi pahasti, tunnustan. Opin vaikenemaan sairaudestani, mutta jostain tieto toimittajille tuntui kulkevan.

Kahdeksaan vuoteen en siis ollut kertaakaan virallisesti sairauslomalla, vaikka poissaolotilastoissa luki kyllä toisenkin kerran ”sairaana”.

Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen asiat avattuna. Esityslistan kokonaisuudessaan löytyy täältä. Nyt kun kokousten välissä on vain viikko, on listakin kevyempi. Maanantaina riittää kuitenkin kokouksia ja tärkeitä asioita, kun aamun elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa evästetään teatterin suunnittelua ja illan valtuustoryhmissä käydään 14.4. valtuuston asiat läpi. Myös metropolihallinto ja muut maan hallituksen päätökset keskusteluttanevat. Mutta kaupunginhallituksessa siis nämä asiat: - Uudet toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset vuonna 2014 Kaupunginhallitukselle esitetään neljän uuden toimen hyväksyminen sekä 26 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Esitysten kustannusvaikutus vuodelle 2014 on yhteensä 82 500...

Tässä vähän viiveellä maanantaisen kokouksen raportti. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. Kommentoin vain asioita, joihin tehtiin muutoksia tai jotka herättivät keskustelua. - Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia) Hanke sai yksimielisen kannatuksen. Kysyin, miten tämä vaikuttaa Laaksolahden jäähallin tilanteeseen. Vastaus oli, että varsinainen halli on tarkoitus korjata (on investointiohjelmassa), mutta harjoitushallia ei. Perkkaa siis korvaa sen. Vielä selvitetään peruskorjauksen rahoitusvaihtoehtoja, että voitaisiin mahdollisesti aikaistaa. Yksi mahdollisuus on, että siihen lähtisi jääurheilu jääkiekkoa laajemmin mukaan. Vermoon on tulossa kolme jäätä ja...