Pari sanaa eurovaaleista
Eurovaaleihin on 23 päivää aikaa. Ennakkoäänestys alkaa jo alle kahden viikon kuluttua. Vaalipiirinä on koko Suomi. Äänestättehän, ystävät hyvät, sillä EU:lla on väliä. Kenen numero äänestyslippuun siis kannattaa 25. toukokuuta raapustaa? Ensin puolue, sitten ehdokas. Äänestämällä esimerkiksi Sirpa Pietikäistä tai … Continue reading →
Wappupuhe Kotkassa 2014
1.5. Todennäköisesti meidänkin vaippamme vaihtaa jonain päivänä … Japanista ostettu … hoitorobotti.Hyvä wappuväki, poliittisesta väristä tai värittömyydestä riippumatta.
Suomella ei mene hyvin, ei edes huonosti, vaan hyvin huonosti. Näinhän meille jatkuvasti kerrotaan.
Esimerkiksi Suomen velkataakka on kasvanut viime vuosina nopeasti. Muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna Suomi ei kuitenkaan ole erityisen velkaantunut. Ei ainakaan vielä. Ja hyvä niin, siksi Suomen valtiolla on edelleen se kolmen A:n luottoluokitus, jonka ansiosta Suomen lainoilla on matala korko.
Ainakin kansainväliset luottoluokittajat vaikuttavat tyytyväisiltä hallituksen talouspolitiikkaan.
Sen sijaan Suomen työttömyysluvut ovat järkyttävän korkeat. Suomessa on jo yli 300.000 työtöntä työnhakijaa.
Yrityksiä on huudettu apuun luomaan uusia työpaikkoja, mutta saamme päinvastoin kuulla yhä uusista yt-neuvotteluista ja irtisanomisista.
Onko Suomessa siis vaikea yrittää?
Itse asiassa amerikkalaisen talouslehti Forbesin mukaan Suomessa yrityksillä on maailman kuudenneksi parhaat toimintaedellytykset. Esimerkiksi yritysverotus on Suomessa pari prosenttiyksikköä alhaisempi kuin EU-maissa keskimäärin.
Ovatko suomalaisten palkat sitten niin korkeat, ettei täällä kannata työllistää?
Itse asiassa suomalaisten yritysten työvoimakustannukset ovat EU-maista vasta seitsemänneksi korkeimmat. Kalleinta työ on Ruotsissa ja Tanskassa … joita usein tarjotaan Suomelle talouspolitiikan malleiksi.
Onko sitten sähkö Suomessa niin kallista, ettei tänne kannata investoida. Niinhän meille toistuvasti kerrotaan.
Itse asiassa suomalainen teollisuus saa sähkönsä paljon halvemmalla kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.
Eivät kansainväliset tietotekniikkayhtiöt muuten perustaisi Suomeen palvelinkeskuksiaan, joiden suurin kustannuserä on nimenomaan sähkö.
Missä sitten on vika?
Meidän huomiomme on keskittynyt suuriin yrityksiin, joilla on varaa palkata ammattivaikuttajat kertomaan poliitikoille tarpeistaan.
Sen sijaan pienyrittäjien ääni ei kuulu, vaikka yli 90% Suomen yrityksistä on pieniä alle 10 hengen yrityksiä. Sen sijaan suuria, yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä Suomen yrityksistä on vain 0,2 prosenttia.
Silti esimerkiksi yrityslainsäädäntö laaditaan nimenomaan suuria yrityksiä varten. Viiden hengen nyrkkipajalla on samat hallinnolliset velvoitteet kuin 2000 hengen suuryrityksellä.
Pienet yritykset eivät ole myöskään mukana työehtosopimusneuvotteluissa tai kolmikantaneuvotteluissa. Silti neuvotteluissa tehdyt päätökset sitovat myös heitä.
Ei ihme, että niin moni pienyrittäjä on turhautunut ja pettynyt sekä oikeistoon että vasemmistoon.
Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä. Siksi pienyrittäjien tarpeita tulee kuunnella herkällä korvalla.
Seuraavan hallituksen ohjelmaan pitäisi saada esimerkiksi henkilökohtainen konkurssi, jotta yrityksen kaatuminen ei tuhoaisi yrittäjän koko loppuelämää.
Myös yrittäjän sosiaaliturvaa tulisi yksinkertaistaa. Jo pelkästään päivähoitopaikan saaminen edellyttää yrittäjältä monen tunnin paperitöitä. Jotta kunta pystyy määrittelemään päivähoitopaikan hinnan, yrittäjän on laadittava yksityiskohtainen selvitys yrityksensä taloudellisesta tilanteesta… Joka vuosi.
Perustulo helpottaisi puolestaan uusien yritysideoiden kokeilemista ilman kohtuutonta riskiä, koska toimeentulo olisi turvattu myös idean epäonnistuessa.
Hyvät kuulijat!
Suomen ja Euroopan tulevaisuutta on jo neljä vuotta varjostanut Euroalueen velkakriisi.
Eurooppa olisi voinut selvitä kuivin jaloin Yhdysvaltojen finanssikriisistä … tai Kreikan valtiontalouden paljastumisesta fiktioksi … mutta ei molemmista.
Moni on sanonut, ettei Kreikkaa olisi koskaan pitänyt hyväksyä mukaan Euroon, mutta minkäs teit, kun suvereenin valtion tilejä ei saanut tarkastaa. Sehän olisi ollut federalismia, EU:n valtaa yli jäsenmaiden.
Käytännössä Euro-maaksi pääksi mikä maa tahansa, kunhan kehtasi ilmoittaa sopivat talousluvut.
Nyt tuosta federalismin pelosta sitten maksetaan laskua.
Kreikka on hyvä muistutus myös meille suomalaisille, mihin populistiset vaalilupaukset … ja niiden pitäminen vaalien jälkeen johtavat. Kreikkalaiset poliitikot lupasivat aina vaalien alla kymmenen hyvää ja seitsemän kaunista … ja myös pitivät lupauksensa … velkarahalla.
Vaikka velkakriisi on tuntunut meidän kaikkien kukkarossa, se ei ole kuitenkaan sen kummempi kuin menneiden vuosikymmenten talouskriisit. Suhdanteiden nousut ja laskut ovat olleet maailmantalouden arkea jo vuosisatojen ajan. Business as usual.
Sen sijaan pitkään vakaana pysyvä talous on poikkeus, vaikka sitä pidetäänkin talouspolitiikan tavoitteena.
Se kuuluisa miesmuisti on kuitenkin valitettavasti niin lyhyt, että me ehdimme aina unohtaa edellisen laman opetukset ja toistamme samat virheet yhä uudelleen.
Nousukaudella tuhlataan surutta, ja kipeimmät rakennemuutokset jätetään lamavuosille, jolloin ne kirpaisevat eniten.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden uudistaminen se surullisenkuuluisa sote-uudistus olisi ollut paljon helpompaa nousukaudella kuin nyt, viime hetkellä, pakon edessä.
Hyvät kuulijat,
Euroopan velkakriisi on jättänyt poliittisessa keskustelussa alleen kaiken muun.
Velkakriisin varjossa on kuitenkin ollut käynnissä useita niin kutsuttuja … megatrendejä, kehityskulkuja, jotka toisin kuin velkakriisi, muuttavat meidän maailmaamme pysyvästi. Business NOT as usual.
Esimerkiksi … me suomalaiset ikäännymme nopeasti.
Kuten muuallakin Euroopassa, Suomen suuret ikäluokat tekivät vain vähän lapsia …ja ovat nyt jäämässä eläkkeelle. Jo vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus suomalaisista on kaksi kertaa suurempi kuin nyt.
Samaan aikaan työikäisten suomalaisten määrä pienenee vuosi vuodelta.
Jos Suomen jatkuvasti pienenevän työvoiman tekemän työn määrää … tai tuottavuutta ei pystytä nostamaan … nostamaan paljon … meidän suomalaisten elintaso laskee … paljon.
Etenkin vanhusten hoito romahtaa, nykyisestä tasosta, koska hoitavia käsipareja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, vaikka jostain löytyisikin rahat hoitajien palkkaamiseen.
Suomea 2030-luvulla odottava ikäkriisi on osattu ennustaa jo 1990-luvulla, mutta sen ratkaisu on lykätty aina seuraavalle hallitukselle. Enää sitä ei voi lykätä.
Esimerkiksi Japanissa, jossa väestö ikääntyy Suomeakin nopeammin, on jo vuosikymmenen ajan investoitu miljardeja vanhustenhoidon automatisointiin... Kehitetty robotteja, jotka huolehtivat vanhuksista, kun nuoria käsipareja ei ole riittävästi, eikä ulkomaista työvoimaa haluta päästää maahan.
Ajatus roboteista vanhuksia ulkoiluttamassa voi tuntua karmivalta, mutta ainakin Japanissa on päätetty tehdä jotain väestön ikääntymiselle, ja investoitu siihen rahaa … paljon rahaa.
Todennäköisesti meidänkin vaippamme vaihtaa jonain päivänä … Japanista ostettu … hoitorobotti.
… Toinen maailmaa muuttava megatrendi on globalisaatio. Kansainvälinen kilpailu kiristyy entisestään, kun Kiina ja Intia nousevat maailmantalouden vetureiksi. Kiina on jo nyt maailman toiseksi suurin kansantalous, ja Intia kolmanneksi suurin. On vain vuosien kysymys, koska Yhdysvallat jää kakkoseksi … ja edelleen kolmanneksi.
Jos Eurooppa ei ryhdistäydy, meistä tulee aasialaisten turistikohde, johon tullaan ihailemaan antiikin raunioita ja eksoottista luontoa sekä syömään perinteistä eurooppalaista ruokaa Helsingin pittoreskeihin pitserioihin.
… Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan kolmas haaste on ilmastonmuutos. Enää ei puhuta ilmaston lämpenemisen estämisestä, se on jo myöhäistä. Sen sijaan joudumme miettimään, miten ilmastonmuutosta voidaan vielä hillitä, ja miten sen vaikutuksiin sopeudutaan.
Täällä Kotkassa ilmastonmuutoksen dramaattisemmat vaikutukset eivät vielä näy, sillä maa nousee täällä samaa tahtia meren pinnan nousun kanssa. Sen sijaan muualla monia matalia saaria on jo jouduttu evakuoimaan merenpinnan nousun takia.
Merenpinta kun on alkoi nousta jo 1900-luvun alussa, ja on nyt noin 25 senttiä korkeammalla kuin vuonna 1900.
… Neljäs murros on kuitenkin se kaikkein haastavin, sillä oikein käytettynä se tarjoaa mahdollisuuden, ainoan mahdollisuuden vastata kolmeen muuhun.
Viime vuosikymmenet ovat olleet teknologian nopean kehityksen aikaa. Nyt nuo teknologiat, tietotekniikka, robotiikka, bio- ja geenitekniikka, nanotekniikka, alkavat muuttaa maidän yhteiskuntaamme, meidän maailmaamme, meidän tapaamme elää ja olla ihmisiä.
Vain näitä uusia teknologioita hyödyntämällä me voimme lisätä työn tuottavuutta niin nopeasti niin paljon, että meillä on varaa huolehtia vanhuksistamme … siis meistä … myös 2030-luvulla.
Vain uuden teknologian avulla me pystymme vastaamaan Kiinan ja Intian haasteeseen kansainvälisessä kilpailussa.
Vain uusi teknologia mahdollistaa uusiutuvan energian tehokkaan hyödyntämisen ja energian tuhlaamisen lopettamisen. Esimerkiksi aurinkosähkön hinta laskee nopeasti ja se on pian esimerkiksi ydinvoimalla tuotettua sähköä edullisempaa.
Mutta … näin nopea uuden teknologian käyttöönotto ei tule olemaan helppoa. Koneet on helppo uusia, ihmisten osaamista ei.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn selvityksen mukaan robotit ja tekoälyt tulevat hävittämään kolmanneksen suomalaisista työpaikoista.
Mihin tarvitaan autonkuljettajia, kun autot ajavat itse itseään. Suurimmat autovalmistajat ovat ilmoittaneet tuovansa robottiautot markkinoille viimeistään vuonna 2020.
Mihin tarvitaan pörssimeklareita, kun tekoälyt myyvät ja ostavat osakkeita. Maailman arvopaperikaupasta jo yli puolet on tekoälyjen ”käsissä”:
Viimeksi vastaava teknologian kehityksen aiheuttama työn murros koettiin 1800-luvun alussa, kun tuotantoa automatisoitiin höyryn voimalla. Tuloerot kasvoivat nopeasti, kun koneet tahkosivat rahaa tehtaanomistajille … ja koneiden syrjäyttämät työntekijät elivät köyhyydessä.
Tuloksena oli väkivaltaisia kapinoita, kun uusia koneita vastustaneet luddiitit tuhosivat tehtaita ja ottivat yhteen armeijan kanssa. Lopulta esimerkiksi Iso-Britanniassa säädettiin koneen rikkomisesta … kuolemanrangaistus.
Lopulta, vuosikymmenten jälkeen yhteiskunta löysi uuden järjestyksen, ja syntyi se maailma, jossa me nyt elämme. Talous, politiikka, perhe, koulutus, kuten me ne tunnemme.
Näin Wappuna on hyvä muistaa, että nykyaikainen työväenliike, koko meidän eurooppalainen poliittinen järjestelmämme, syntyi teollistumisen seurauksena. Millaisen poliittisen järjestelmän tämä nyt käynnissä oleva teknologian murros luo? Ja ovatko sen syntyvaiheet yhtä tuskalliset?
… Siitä päätetään nyt.
Tänä keväänä valittavan EU Parlamentin kausi kestää vuoteen 2019. Verkkokauppa, robottiautot, lähettilennokit, 3d-tulostimet, älylasit, tekoälyt, sähköinen paperi, … Kaikki tulevat laajamittaiseen käyttöön joko tämän parlamentin kaudella tai pian sen jälkeen.
On nyt valittavan parlamentin vastuulla päättää, millä pelisäännöillä uudet teknologiat otetaan käyttöön. Miten niiden tuottamat hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti. Miten työnsä menettäville luodaan uusia työpaikkoja ja niissä tarvittavaa uutta osaamista.
Nyt valittavalla parlamentilla on enemmän valtaa kuin edeltäjillään. Sillä on myös enemmän vastuuta kuin edeltäjillään. Se ei voi lykätä näitä päätöksiä seuraajilleen.
Ei ole todellakaan yhdentekevää, keitä Brysseliin toukokuun 25. päivä valitaan. Mitkä arvot ja asenteet heillä on? Keskittyvätkö he puolustamaan mennyttä maailmaa vain rakentamaan tulevaa … vaikka sen tieltä pitäisikin purkaa saavutettuja etuja? Millaista kokemusta ja osaamista heillä on?
… Valitkaa huolella.
Vastuu Euroopan tulevaisuudesta on nyt teillä.
… Mutta ei anneta sen vastuun painaa tänään. Tänään juhlitaan kevättä ja tulevaisuutta, kirjaimellisesti valoisaa tulevaisuutta.
Hauskaa Wappua!
Kaupunginhallitus 28.4.2014 raportti
Tässä raportti maanantaisesta kaupunginhallituksen kokouksesta. Esityslista avattuna löytyy täältä. Kokouksen aluksi keskustelimme alustusten pohjalta seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelusta (MAL). Seudulle ollaan tekemässä yhteistä maankäyttösuunnitelmaa (MASU) sekä liikennesuunnitelmaa (HLJ2015). Tekijöinä laaja joukko kuntien ja HSL:n virkamiehiä. Valmistelussa on myös uusi MAL-aiesopimus vuosille 2016-2019. Työn lähtökohtina kuntien suunnitelmat. Työtä tehdään 14 kunnan alueelle. MASUa kaavaillaan pohjaksi tulevalle metropolikaavalle. Espoon kannalta olennaista on, miten länsisuunnan kehityskäytävät ovat suunnitelmissa mukana ja millaista rakennusvolyymiä niiden toteutuminen edellyttää. Tärkeitä liikennehankkeita ovat länsimetron jatko Kivenlahteen, Raide-jokeri ja kaupunkiradan jatkaminen Kauklahteen. Länsirata ja Hista...
Tila- ja asuntojaosto 28.4.2014 raportti
Tässä raportti tämän aamuisesta tila- ja asuntojaoston kokouksesta. Taas tuli tarkkaan käytettyä kokoukseen varattu kaksituntinen. Lista oli tällä kertaa lyhyt, mutta niin kuullut selostukset kuin päätettävät asiat tärkeitä ja keskusteluttavia. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Kokouksessa kuultavat selostukset Kuulimme kaksi selostusta: 1.) Energia- ja ympäristötehokkuustavoitteet Aiheesta alusti Tilakeskuksen energia-asiantuntija Visa Koivu. Energiatehokkuutta ja säästöä säädellään paljolti EU-tason tavoitteilla ja direktiiveillä. Suomessa kunnat ovat hoitaneet asiaa kuntien energiatehokkuussopimuksin (KETS), joita on tällä hetkellä voimassa kaksi päällekkäin, kaudelle 2008-2016 ja aiesopimus vuosille 2014-2020. Sopimuksissa säästötavoitteiden laskutavat eroavat hieman toisistaan. Jälkimmäisen...
Tila- ja asuntojaosto 28.4.2014 lisäsäästöt ja tuottavuustoimenpiteet
Tässä tila- ja asuntojaoston ensi maanantain kokouksen asiat avattuna. Listan kokonaisuudessaan löytyy täältä. Keskeisimpänä tuottavuustoimenpiteet. - Kokouksessa kuultavat selostukset Kuulemme kaksi selostusta: - energia- ja ympäristötehokkuustavoitteet - tilojen hankintaprosessista, elinkaarimallin vertailu Jaostossa on muodostunut käytännöksi, että joka kokouksessa käydään selostusten muodossa läpi vireillä olevia asioita. Näistä ei yleensä ole ennakkomateriaalia, vaan esitykset kuullaan kokouksessa ja niiden pohjalta käydään keskustelu. Pyrin raportoimaan selostuksista kokouksen jälkeen. Molemmat aiheet todella tärkeitä. Espoo on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen ja omissa kiinteistöissä se säästö tehdään. Samalla on tietysti huolehdittava siitä, ettei aiheuteta sisäilmaongelmia. Tilojen...
Kaupunginhallitus 28.4.2014 vihreät aloitteet opiskelija-asunnoista ja lähileikkipuistoista
Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa taas kevyempi lista. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Vuoden 2014 maaliskuun kuukausiraportti Taas kertausta taloustilanteeseen: Toimialat ennustavat talousarviotarkistusten toteutuvan, lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa ja toimeentulotukea, joiden ylitysarvio on tällä hetkellä n. 20 milj. euroa. Osaltaan ylityspaineet johtuvat siitä, että kuluvalle vuodelle on budjetoitu vähemmän kuin viime vuonna toteutui. Osaltaan myös siitä, että erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja toimeentulotuen asiakasmäärissä sekä kustannuksissa on ollut runsasta kasvua viime vuoteen verrattuna. On kyllä erikoista, että nämä ylitykset tapahtuvat joka vuosi. No eivät ne toisaalta tule kenellekään yllätyksenä. Valtionosuudet vuodelle 2014 ovat...
Ukrainan kriisi - propagandan paluu
Yksi maailmanpolitiikan viime kuukausien yllättävimpiä käänteitä on ollut perinteisen propagandan paluu. Ehdin jo luulla että laajamittainen tiedon vääristely valtiojohtoisesti ei vaan ole mahdollista - kun on noita internettejä ja kamerakännyköitä - mutta niin vain Kremlin suunnasta näyttivät miten sitä osaa olla väärässä. Sotilaallinen kuri toimii näemmä edelleen.
Venäjän toiminta Krimin ja myöhemmin Ukrainan kriisien osalta on ollut puhdasoppista propagandaa. Tarjotaan sekaisin puutteellista tietoa sekä paikkansapitävää tietoa, ajoittain huijataan tarkoituksella ja toistetaan väitteitä jotka taatusti virheellisiksi tiedetään.
Ei tämä ole mitenkään ainutlaatuista. Irakissa on joukkotuhoaseita, toistettiin Yhdysvaltojen suunnalta, ja vielä nykyäänkin puolet yhdysvaltalaisista uskoo että siellä niitä oli. Suomessakin leikataan budjettia, sanotaan että kasvatetaan sitä ja luvataan että palvelut paranevat.
Vaikka television roolia vähätellään, niin sen merkitys yleisen mielipiteen muokkajana on suuri. Tosiasiassa ihmisillä ei ole kovinkaan suurta motivaatiota tarkistaa tietojensa lähteitä tai hakea alkuperäisiä lähteitä. En minäkään YLEn iltauutisten jälkeen riennä nettiin tarkistamaan ulkomaisilta lähteiltä onko se noin kun sanovat. Ja jos vääristelisi myös kaikkia ruotsinkielisiä ja englanninkielisiä medioita, niin kielitaitoni rajallisuus tulisi vastaan. Muilla kielillä en osaa lukea kuin urheilu-uutisia.
Ei Kremlissä varmaan kukaan usko että lännen suunnassa omat väitteet uskottaisiin. Ideana onkin pitää omat rivit suorina: ulkoinen vihollinen yhdistää, ja jos siinä sivussa näyttää mitä tekee eri mieltä oleville vaikka naapurimaassa, niin oma oppositio oivaltaa olla hiljaa. Lisäksi ns. “informaatiosodankäynti” on oikein toimiva taktiikka jos tavoite on pitää tilanne epäselvänä ja sekavana.
Venäjän nykytilanne on kuitenkin pitkän työn tulos. Se ei ole välttämättä erityisen suunnitelmallista, eikä tavoite ole ollut tämä kevät, mutta onhan Venäjällä vapaan lehdistön asemaa pikkuhiljaa nakerrettu. Valtiolliset tiedotusvälineet vedettiin suoraan omaan ohjaukseen ja kaupalliset tiedotusvälineet ovat lähipiirin omistuksissa.
Pienemmät tiedotusvälineet kohtaavat yllättäviä ongelmia: jos eivät tajua siitä muuttaa tyyliä, niin ainakin aikaa menee ongelmia setviessä. Kriittisille journalisteille Venäjä ei ole kovinkaan turvallinen määrä.
Uutena asiana on sitten sosiaalisen median “haltuunotto”. Venäläinen Facebook Vkontakte onkin päätynyt Kremliä lähellä olevien oligarkkien haltuun. Piankos nostoalgorytmejä koodataan siihen malliin, että tietynlaiset näkemykset saavat vähemmän näkyvyyttä.
Propaganda ei ole vain sitä että kontrolloidaan sitä mitä sanotaan, kyse on ennen kaikkea siitä mitä ei sanota. Kun kriittisen journalismin elintila ja näkyvyys minimoidaan, eivät vaihtoehdot pääse esiin. Jos toimittajat pelkäävät vaikka vain vähän oman turvallisuutensa puolesta ja jättävät sen kriittisimmän kohdan sanomatta, niin vaihtoehdot eivät pääse esiin. Ja jos sosiaalisen median palvelun haku valitsee tuloksia jonkin muun kuin algorytminsä mukaisesti, vaihtoehdot eivät pääse esin.
Tätä kun täydentää “viides kolonna” -keskusteluilla jossa eri mieltä oleva ei ole maanmies joka on eri mieltä, vaan petturi, niin osoittaa sille pienelle tai isolle osalle venäläisiä jotka ovat eri mieltä, että olkaa hiljaa.
Venäjällä edellämainitut ovat johtaneet siihen, että aika iso osa kansasta vaikuttaa tosissaan uskovan että Ukrainassa ovat vallalla fasistit jotka kohtelevat kaltoin niin venäläis- kuin ukrainataustaisia (minulle on vähän epäselvää ketkä niitä sortajia sitten ovat, koska likimain koko kansa on venäläis- tai ukrainalaistaustainen). Tällöin “pakkohan meidän on auttaa” on oikeastaan hyvinkin solidaarinen näkemys jossa yritetään auttaa naapuria hädässä. Valitettavasti se naapurin hätä taitaa olla ennen kaikkea huoli naapurin toiminnasta.
Venäjä voisi halutessaan lopettaa Ukrainan kriisin milloin tahansa. Joukot pois rajalta ja Putin televisioon toteamaan Ukrainan venäläisille, että pidämme kyllä oikeuksistanne huolta ja tuemme teitä, mutta hoidetaan tämä nyt aseettomasti ja vaalien kautta. Että lopettakaa, sanoon minä.
Luultavasti näin vielä käy. Sitä ennen pidetään tilanne tulenarkana jotta saadaan oma pointti läpi. Johan tuossa on Ukrainan suunnasta lupailtu Venäjää toiseksi kansalliskieleksi ja alueille enemmän autonomiaa. Se ei näytä vielä riittävän.
Sitten lopuksi alun propaganda-kohtaan. On jotenkin absurdia syyttää Itä-Ukrainan tilanteesta länsimaita ja Yhdysvaltoja, kun omat tankit ovat rajan takana ja vähintäänkin passiivisesti on ohjattu ukrainanvenäläisiä kapinoimaan.
Mutta tämähän se on propagandan ydin: ei sillä ole paljoakaan väliä miten asiat ovat, kunhan tarpeeksi voimakkaasti sanotaan sitä mitä halutaan, niin tarpeeksi moni sen uskoo.
Ryhmäpuhe valtuustossa metropoliratkaisuun liittyen 14.3.2014
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,Meidän pitää muistaa miksi näitä lukuisia erilaisia selvityksiä on lähdetty tekemään. Maanlaajuisesti meillä on paljon pieniä kuntia, jotka eivät selviydy kunnan palveluvelvoitteista yksin ja toisaalta usean pienen kunnan rinnakkainen hallinto luo kuluja, joista erityisesti tiukkoina taloudellisina aikoina olisi syytä päästä eroon.Toisaalta pääkaupunkiseudulla meillä on erilaiset haasteet, joita olemme lähteneet ratkomaan. Meillä on [...]
Hävikkiruuan hyödyntäminen on järkevää
Julkaistu Länsiväylässä 9.4.2014Tähdelounaskäytäntö on levinnyt Suomessa jo lähes kahdellekymmenelle paikkakunnalle. Käytäntö on lähtenyt leviämään Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta –hankkeen kokeilusta Vaajakummun koulussa, jossa on myyty kouluruokailusta ylijäänyttä ruokaa 1–1,5 euron hinnalla lähialueen asukkaille. Kokemukset kokeilusta ovat olleet hyviä. Ruokahävikki on vähentynyt ja osa kuntalaisista on saanut mahdollisuuden ruokailla terveellisesti ja edullisesti. Ruokailuissa on [...]
Espoon Vihreät: Talous tasapainoon ilman paniikkisäästöjä
Tiedote 2.3.2014Espoon Vihreät eivät hyväksy kaupunginjohtajan esittämiä 25 miljoonan euron säästöjä, koska se tarkoittaisi leikkaamista asukkaiden arjen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeistä palveluista. Tämän vuoden talousarvio on jo tiukka niin opetuksen ja päivähoidon kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.- Kaupungin tulos viime vuodelta oli jopa odotettua parempi, eikä budjettipäätöksen jälkeen ole tullut ilmi mitään sellaista, joka vaatisi [...]
Espoon Vihreät: Tuottavuus ei parane palveluja leikkaamalla
Tiedote 14.3.2014Vihreiden valtuustoryhmä ei pidä riittävänä neuvotteluissa sovittua 1,5 miljoonan euron huojennuksia esitettyihin 25 miljoonan euron säästöihin tälle vuodelle. Vaikka helpotusta saatiin opetuksen ja päivähoidon puolelle, kohdistuvat leikkaukset edelleen eniten lapsiin ja nuoriin. Myös terveyspalveluihin kohdistuu kipeitä leikkauksia, mikä kasvattaisi terveyseroja entisestään. Päivähoidosta karsitaan miljoona euroa, opetuksesta 1,9 miljoonaa euroa ja terveyspalveluista 0,7 miljoonaa.- On [...]
Espoon Vihreiden valtuustoryhmä: Kaupungin yritysyhteistyölle selvät pelisäännöt
Tiedote 26.1.2014Vihreiden valtuustoryhmä edellyttää, että Olavi Loukon saama lahjusrikkomustuomio otetaan vakavasti ja se johtaa avoimempaan ja läpinäkyvämpään toimintatapaan kaupungin ja yritysten välisessä yhteistyössä.- Vaikka tuomion perustana olevat rikkomukset on tehty edellisen kaupunginjohtajan kaudella, nykyjohdon on sanouduttava selkeästi irti vanhasta ”maan tavasta” ja laittomaksi osoittautuneesta toiminnasta, toteaa valtuustoryhmän pj. Inka Hopsu.Espoon arvojen mukainen avoimuus edellyttää läpinäkyvyyttä [...]
Puhe Espoon monikulttuurisuusohjelmasta
16.4. Mutta kyllä siinä aika tsuhnaa poroa tarvitaan, jos ei ymmärrä tällaisten esitysten leimaavan esittäjänsä lisäksi koko puoluetta.Arvoisa puheenjohtaja
En sannfinne igen … moni huokaisi kuultuaan näistä perussuomalaisten muutosesityksistä.
Ja tottahan se, on, että esimerkiksi rasismi-sanan siivoaminen pois Espoon monikulttuurisuusohjelmasta kuulostaa varsin perus...finniltä ajatukselta.
Kaikille meistä venäjänruotsalaisista piirkoista ei ole selvästikään avautunut, mitä sana rasismi edes tarkoittaa.
Åbo akademin ihmisoikeusinstituutin johtava tutkija Timo Makkonen on määritellyt rasismin seuraavasti: ”Rasismia ovat – – sellaiset uskomukset ja toiminnot, jotka pohjautuvat ajatukseen ihmisryhmien perustavanlaatuisesta kulttuurisesta ja/tai biologisesta erilaisuudesta, ja jotka oikeuttavat ihmisryhmien negatiivisen kohtelun tällä perusteella.”
Hyvät valtuutetut
Valitettavan moni suomalainen kohtaa edelleen rasismia arjessaan … myös täällä Espoossa. Keveimmillään se on nimittelyä … pitkänenä, lattapylly, jauhonaama … pahimmillaan väkivaltaa.
Ei siitä ole kuin muutama päivä, kun ruotsia ääneen puhunut nainen pahoinpideltiin espoolaisbussissa … nimenomaan kielensä vuoksi.
Väkivalta ei synny tyhjästä. Vihaa pitää ruokkia ja kasvattaa pitkään, ennen kuin ihminen käy toisen kimppuun vain siksi, miltä hän näyttää … tai mitä kieltä hän puhuu.
Toki … syrjintää ja ennakkoluuloja esiintyy myös monesta muusta syystä … kuten uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, mutta se ei tarkoita, ettei myös rasismista pitäisi puhua sen oikealla nimellä. Etenkin kun puhutaan monikulttuurisuudesta eikä syrjinnästä yleensä.
Tällainen sanoilla kikkailu tuo mieleen George Orwellin kirjassa 1984 kuvaaman uuskielen, jossa ongelmat katoavat kun niitä tarkoittavat sanat poistetaan käytöstä.
Sitten voidaan kirkkain silmin sanoa, että ei, ei meillä Espoossa ole rasismia. Emme edes tunne koko sanaa.
Arvoisa puheenjohtaja
Rasistiksi leimaaminen on tietysti loukkaavaa, etenkin kokonaisen puolueen leimaaminen rasisteiksi yksittäisten valtuutettujen tekemien esitysten vuoksi.
Mutta kyllä siinä aika tsuhnaa poroa tarvitaan, jos ei ymmärrä tällaisten esitysten leimaavan esittäjänsä lisäksi koko puoluetta.
Odotan mielenkiinnolla, millaisen lippalakin puoluejohtaja Timo Soini keksii tämän sammakon päähän.
Aasin hattua en kuitenkaan suosittele, siitä voi tulla väärä mielikuva, etenkin jos se hattu on valkoinen.
Saako rasismista puhua?
Maahanmuuttajat ovat monituinen joukko. Sen sijaan että kauhistelemme esimerkiksi maahanmuuttajien suurta osuutta toimeentulotuen piirissä, meidän tulisi pohtia, kuinka asia korjataan – mitä voimme tehdä paremmin, jotta suomenkielen oppiminen ja työllistyminen olisi helpompaa? Sitä tämä ohjelma (pdf) hyvin tekee. Perussuomalaisten ryhmästä … Continue reading →
Kohtuuhintaisia asuntoja Espooseen
Helsingin Sanomat 13.4.2014 Helsingin sanomat uutisoi 12.4. että Espoosta on tullut liian kallis tavallisille asujille. Esimerkkinä oli muutaman hulppea omakotitalo meren rannassa. Tämä ei ole koko totuus. Myös edullisempia asuntoja on tarjolla, jos vaatimustasona ei ole oma uima-allas tai katettu venesatama. Asumisen korkea hinta on todellinen ongelma pääkaupunkiseudulla. Ratkaisuja etsitään Espoossa asunto-ohjelmalla, joka valtuuston on määrä hyväksyä maanantaina. Olennaista on riittävä kohtuuhintaisten tonttien tarjonta sekä kustannuksia nostavien määräysten välttäminen kaavoituksessa. Mari Vaattovaara kehotti Espoota erikoistumaan ja kysyi, miksei Espoo voisi tehdä enemmän kaupunkipientaloja. Olen tästä samaa mieltä, ja...