APJ, HV

On sääli, että tämä ohjelma on meidän edessämme vasta nyt, vasta kun kaupungin talous on jo pahasti epätasapainossa.

Talouden tasapainottaminen ja tuottavuuden nostaminen vaatii toimintaprosessien muuttamista, ja se vaatii aikaa … ja rahaa.

Tuottavuutta voi nostaa investoimalla osaamiseen, työvälineisiin ja toimintatapoihin.

Säästäminen ei ole koskaan ilmaista. Se maksaa.

Siksi tuottavuutta pitää nostaa hyvinä aikoina, ei vasta selkä seinää vasten.

Pelkät leikkaukset ilman investointeja eivät paranna tuottavuutta. Hyvässä tapauksessa se vain vähentää tehdyn työn määrää, useimmiten tuloksena on se, että sekä työn tuottavuus että laatu laskee.

Erityisen riskialtista on toiminnan sähköistäminen ilman toimintaprosessien uudistamista. Jo 1980-luvulla havaittiin, että vanhojen manuaalisten toimintaprosessien tietokoneistaminen laskee tuottavuutta.

Puhuttiin tuottavuusparadoksista.

Tässä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on suuri tuottavuusparadoksin riski.

TATU-ohjelmassa lasketaan paljon palvelutuotannon digitalisoinnin ja sähköistämisen varaan. Todellisuudessa digitalisoinnin pitäisi ollan vain toiminnan kehittämisen väline, työkalu. Välttämätön työkalu, mutta silti vain työkalu.

Tästä on saatu jo esimakua. Otetaan esimerkiksi siirtyminen laskujen sähköiseen käsittelyyn ilman prosessien uudistamista eräässä kuntayhtymässä, jonka jäsen Espoo on.

Ensin lasku tuli tilaajalle, hän lähetti sen sisäpostina keskushallintoon, jossa se skannattiin, lähetettiin sähköpostina takaisin, alkuperäinen tilaaja teki asiatarkastuksen, lähetti sähköpostina esimiehelle, esimies hyväksyi laskun, lähetti sähköpostina keskushallintoon, josta se maksettiin

Kaikki tämä sai viedä viisi arkipäivää eli laskuja käsiteltiin iltaisin ja viikonloppuisin.

Kukaan ei saanut olla sairas, matkalla, tai tehdä oikeita töitään koko päivää

Toiminnan tehostumisen asemesta tuottavuus laski ja viivästyskorot juoksivat. ….

HV

Entä sitten kun me olemme tarjonneet kuntalaisille sähköisiä lomakkeita … sähköistämättä ensin kaupungin omaa palveluprosessia. Otetaan esimerkiksi viime kuussa käyttöön otettu toimeentulotuen sähköinen jatkohakemus.

Tuen hakeminen helpottui, mutta mitä tapahtuu käytännössä, kun tätä sähköistä lomaketta käsitellään?

Hakemuksen käsittelijällä on edessään kaksi näyttöä, ja hän kirjoittaa toisessa ruudussa olevasta hakemuksesta ja sen liitteitä tietoja toisessa ruudussa olevaan laskelmaohjelmaan.

Kun laskelma on valmis ja siihen perustuva päätös tehty, se tulostetaan paperille ja lähetetään maksatukseen, jossa maksun tiedot syötetään paperilta käsin maksatusjärjestelmään.

Näin, meillä Espoossa … sähköistetään palveluita ja ihmetellään, miksi tuottavuus ei parane, vaikka pitäisi.

Valtuustossa tänään keskustelu arviointikertomuksesta jäi tilintarkastusmuistutuksen jalkoihin. Käytin kuitenkin puheenvuoron tila-asioista, koska tarkastuslautakunta oli niihin ansiokkaasti puuttunut ja itsekin olin lautakunnan kuultavana tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan ominaisuudessa. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kiitos tarkastuslautakunnalle ansiokkaasta arviointikertomuksesta. Siihen on nostettu juuri niitä keskeisiä ongelmakohtia, joista olemme täällä paljon keskustelleet. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että tarkastuslautakunta on perehtynyt tilaaja-tuottajamalliin ja liikelaitosmalliin. Saamme vihdoin kättä pidempää niiden arviointiin ja kehittämiseen. Tilakeskus -liikelaitos ylläpitää kaupungin tiloja pääosin sisäisellä tilaaja-tuottajamallilla. On hankalaa ja epätarkoituksenmukaista, että tilojen hallinta ja hoito ovat eri liikelaitoksissa. Se johtaa...

Tekniikan Akateemiset TEK listasi jäsenistöstään löytyvät EU-vaaliehdokkaat. Heitä löytyi kahdeksan, yksi Kokoomuksen, yksi Kristillisdemokraattien yksi Perussuomalaisten, yksi Piraattien ja neljä Vihreiden ehdokaslistoilta.

Peräti puolet akateemisen tekniikan alan koulutuksen saaneista EU-vaaliehdokkaista on Vihreitä. (Lisäksi Tarja Cronberg on väitellyt sekä tekniikan että kauppatieteiden tohtoriksi, mutta ei ole TEK:n jäsen.)

Ei ihme, että Viite eli Tieteen ja Tekniikan Vihreät on Vihreän liiton suurin valtakunnallinen henkilöjäsenjärjestö.

Miksi niin moni insinööri on Vihreä, ja niin moni Vihreä on insinööri?

Kun katsoo Maailmaa insinöörin silmin, näkee, että ekosysteemi on rikki, ja se pitää korjata.

Tekniikan ammattilaiselle maailman pelastaminen on vaan vähän tavallista haastavampi projekti.

Tekniikan koulutus opettaa analysoimaan ja ymmärtämään laajoja monimutkaisia järjestelmiä kuten luonnon toimintaa. Pitkä perspektiivi on tuttu, sillä insinööri joutuu työssään usein miettimään ratkaisujensa vaikutuksia vuosikymmeniä tulevaisuuteen.

Ydinvoimalaa suunnitteleva insinööri pohtii, miten laitos puretaan 120 vuoden kuluttua, kun hän itse on ollut jo kauan poissa. Sillanrakennusinsinööri miettii, miten hänen seuraajansa seuraajan seuraaja peruskorjaa hänen suunnittelemansa rakenteet.

Lisäksi insinöörit ymmärtävät, miten teknologian muutos muuttaa myös yhteiskuntaa. Nimenomaan ict-ammattilaiset ovat jo 20 vuotta puhuneet digitaalisesta urkinnasta ja yksityisyyden katoamisesta, mutta heidän varoituksensa on kuitattu foliohatulla.

Kokemus on myös opettanut insinöörit olemaan luottamatta liikaa teknologiaan. Insinööri tietää tekniikan rajat. Insinööri ei laula: ”Ei mikään oo niin viisas kuin insinööri, ne on täydellisiä joka nippeli ja rööri.

Eivät edes meidän Vihreiden puolustamat uusiutuvat energian lähteet ole ongelmattomia. Vesivoima on pilannut meidän lohijokemme, ja tekojärvet puhkuvat metaania. Biomassan polttaminen tuottaa pienhiukkasia, ja tuulivoima aiheuttaa maisema- ja meluhaittoja.

Aurinkosähkö olisi haitatonta, ja se alkaa olla nykyisillä aurinkokennoilla kohtuuhintaista, mutta sitä pitäisi pystyä varastoimaan yöksi ja talveksi. Sähkön varastointi yön yli alkaa olla jo hallinnassa, mutta talvessa riittää vielä miettimistä.

Poikkeus säännöstä on biokaasu, joka on paitsi uusiutuvaa myös vähentää karjatalouden metaanipäästöjä. Sääli, että bioreaktorit leimattiin Suomessa taannoin huuhaaksi, ja nyt niitä joudutaan tuomaan Saksasta.

Valitettavasti Suomen lehmät ja siat, eivät edes ihmiset tuota riittävästi lantaa edes liikenteen tarpeisiin, eivät vaikka reaktoriin heitettäisiin kaikki oljet ja muu orgaaninen jäte jota tuotamme. Maatilat voisivat sen sijaan olla energiaomavaraisia ja myydä ylijäämän sähköverkkoon.

Joka tapauksessa kotimainen helposti varastoitava biokaasu voisi olla iso rikka Suomen energiapolitiikan rokassa. Se helpottaisi myös kannattavuuden kanssa kamppailevien maatalousyrittäjien tilannetta. Samalla Suomen ruoantuotannon huoltovarmuus paranisi.

Monen haikailema ydinvoima puolestaan vaatii vähintään sata vuotta vakaana pysyvää yhteiskuntaa, jotta voimalan ylläpito, jäähdytys ja purkaminen pystytään hoitamaan turvallisesti. Neuvostoliiton romahtamisen jäljiltä on edelleen ydinmateriaalia kateissa.

Esimerkiksi Suomi on viimeisten sadan vuoden aikana kokenut kaksi sotaa ja yhden sisällissodan. Mikään ei takaa, ettei mitään vastaavaa tapahdu seuraavan vuosisadan aikana.

Ei ihme, etteivät vakuutusyhtiöt suostu myymään ydinvoimaloille täyttä vahinkovastuuvakuutusta, vaan ydinonnettomuuksien korvausvastuu on viime kädessä valtioilla.

Niin ja sitten ovat tietysti ne radioaktiiviset jätteet, jotka on varastoitava tulevien polvien ulottumattomiin tuhansien vuosien ajaksi.

En ole dogmaattinen ydinvoiman vastustaja. Kyseenalaistan kantani kun uusia teknologioita tulee markkinoille. Toistaiseksi mielestäni riittävän turvallista ja kestävää vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole markkinoilla. Ja seuraavan reaktorimallin prototyypin saa joku muu maa ottaa rakentaakseen.

Sinänsä keskustelu ydinvoimasta on tällä hetkellä turhaa, koska nykytekniikalla ja nykyisillä sähkömarkkinoilla ydinvoimalan rakentaminen on niin kallista, ettei sillä tuotettu sähkö ole kilpailukykyistä.

Esimerkiksi Iso-Britannian on joutunut takaamaan Somersetiin rakennettavilla kahdella EPR-tyyppisellä Hinkley Point C -reaktorilla tuotetulle sähkölle 35 vuodeksi 113,3 €/MWh minimihinnan (v. 2012 hintatasolla). Sähkön tukkuhinta oli vuonna 2013 Iso-Britanniassa 59 €/MWh. 3200 MW:n tuotantoteholla ja nykyisillä sähkönhinnoilla Hinkley Point C maksaisi brittilisille veronmaksajille runsaat neljä miljoonaa euroa päivässä, 1,5 miljardia euroa vuodessa (ottaen huomioon pari seisokkipäivää) ja 35 vuodessa noin 50 miljardia euroa.

Sen sijaan hiili on halpaa. Kun teräs ei käy kaupaksi, ja Yhdysvallat vähentää hiilen käyttöään, hiilen hinta laskee, ja esimerkiksi biomassan kilpailukyky heikkenee. Markkinataloudessa sen tuotteen hinta laskee, jonka käyttöä yritetään vähentää. Niinpä Euroopasta onkin tullut halvan amerikkalaisen hiilen kaatopaikka.

Maakaasu, vaikka onkin hiiltä puhtaampaa, on silti edelleen fossiilinen polttoaine. Maakaasu on tehnyt itäisen Euroopan maista, Suomi mukaan luettuna, riippuvaisen Venäjän kaasuputkista. Länsi-Eurooppa saa kaasua myös Pohjanmeren kaasukentiltä.

Ei ihme, että Suomi ja Viro suunnittelevat pikavauhdilla yhteistä LNG-terminaalia, johon voitaisiin tuoda nesteytettyä maakaasua lännestä.

Öljy on erittäin arvokas kemian teollisuuden raaka-aine. Tulevat sukupolvet tulevat vielä kiroamaan meidät, jotka menimme polttamaan maailman halvat öljyvarat taivaan tuuliin.

Kotimainen turve puolestaan … sen päästöt ovat hiiltäkin pahemmat, ja sen ”uusiutuminen” vie vuosituhansia, kun ilmastonmuutoksessa on kyse vuosikymmenistä.

Me kauhistelemme hiilikaivosten avolouhoksia ja rouhimme itse kauneimpaan Suomeen valtavia suoraiskioita. Turpeentuotannossa on noin kaksi kertaa Vaasan kaupungin kokoinen alue, ja tuotannosta poistetut maisemoidut turvesuot lisäksi.

Niin ja sitten on tietysti muistettava turpeenoton pilaamat vesistöt.

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että Vapo on yrittänyt parantaa tapojaan. Esimerkiksi turvesoilta valuvia vesiä yritetään puhdistaa ja estää turvesakan pääsy vesistöihin. Tulva-aikoina virtaamat kuitenkin moninkertaistuvat, ja vedet ja sakat tulvivat puhdistamoiden yli ja ohi.

Tapaamani Vapon edustaja ehdotti nettikameroiden asentamista puhdistamoiden padoille. Kannatettava ajatus, joka varmasti vähentäisi kinaamista päästöjen todellisesta määrästä.

Turpeentuotantoon yritetään myös ottaa jo valmiiksi ojittamalla pilattuja soita. Ojittaminen muuttaa suon hiilinielusta hiilen lähteeksi, ja turveteollisuuden logiikalla hiili kannattaa silloin rouhia pois ja polttaa kerralla ilmakehään.

Turveteollisuuden esittämissä laskelmissa ei kuitenkaan ole mukana vaihtoehtoa, jossa ojat tukittaisiin ja suo ennallistettaisiin, jolloin suo palaisi hiilinieluksi.

Suomaalaisten sielussa asuu muinainen viha soita kohtaan. ”Tuottamaton joutomaa” pitää ottaa hyötykäyttöön. Koko Suomen asutuksen historia tuntuu olevan pelkkää soiden tuhoamisen historiaa.

Nopein ja tehokkain tapa vähentää energian tuotannosta aiheutuvia haittoja on energian kulutuksen vähentäminen, tuhlaamisen lopettaminen. Jos suhtautuisimme rahaan samalla huolettomuudella kuin energiaan, olisimme olleet vararikossa jo ajat sitten.

Toiseksi paras tapa on lisätä uusiutuvaa energiantuotantoa sekä kehittää ja hyödyntää uutta energiatekniikkaa. Esimerkiksi aurinkosähkön hinta halpenee tällä hetkellä tekniikan kehittyessä hyvin nopeasti. Yhdessä älykkään sähköverkon ja uusien sähkön varastointitekniikoiden avulla aurinkoenergia on jo lähivuosina Keski-Euroopan oloissa paitsi ekologinen myös ekonominen vaihtoehto.

Suomessa haasteena on pimeä ja kylmä talvi eli emme voi vielä ympäri vuoden turvautua pelkästään kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Siksi meidän on pyrittävä yhdistämään Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan sähkömarkkinat ja sähkönsiirtoverkot. Mutta mitä me voimme tarjota esimerkiksi Saksalle vastineeksi talvisähköstä?

Vaikka ydinvoimaloissa on omat ongelmansa, jo rakennetut ydinvoimalat tarjoavat Suomelle aikaa odottaa energiatekniikan kehitystä, uudistaa sähköverkkoa ja investoida sähkön tuotantoon pienemmissä uusiutuvaa energiaa hyödyntävissä laitoksissa.

Hajautetussa tuotannossa paitsi tuotanto myös rahavirrat hajautuvat. Perinteiset suurvoimalat ovat pääomaintensiivisiä, hajautetun uusiutuvan energian tuotanto työintensiivistä. Ja ne työpaikat syntyvät nimenomaan maaseudulle ja haja-asutusalueille.

Hajautettu sähkötuotanto ei sähköyhtiöitä kuitenkaan kiinnosta. Sähköyhtiöt kaikkialla maailmassa ovat haranneet vastaan, kun niitä on velvoitettu ostamaan pienvoimaloiden ja asiakkaiden tuottamaa sähköä. Energiayhtiöiden etu ei aina ole sama kuin yhteiskunnan kokonaisetu.

Koska olen puolueen palkkalistoilla, olen yleensä välttänyt julkisia kannanottoja ehdokkaiden puolesta. Kun tällä hetkellä kuitenkin käytän suuren osan ajastani kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan tehtävän hoitamiseen ja kun teen aktiivisesti kampanjaa, tuntuu tärkeältä sanoa muutama sana. Vihreillä on näissä vaaleissa huippulista. Jaan monen muun harmin siitä, ettei ääntä voi jakaa tai antaa useammalle ehdokkaalle. Ja harmin siitä, että paikkoja on täytettävänä vain kaksi. Kyllä, kaksi paikkaa on tällä ehdokasjoukolla saavutettavissa, kun teemme seuraavat yhdeksän päivää kampanjaa ilolla ja intensiteetillä! Koska ympäristö ja luonto ovat minulle tärkeimpiä syitä olla mukana politiikassa, nousevat...

Tässä maanantain kaupunginhallituksen päätökset. Vähän viivettä raportoinnissa, kun vaalikentät ovat kutsuneet. Alla ne kohdat joihin tuli muutoksia tai joista muuten keskusteltiin. Lista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman ohjelmasuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Ryhmämme oli ainoa, joka oli käynyt huolella läpi paperin ja tehnyt muutosesityksiä. Luin ristiin valtuuston maaliskuussa hyväksymät linjaukset ja nostin ohjelmasuunnitelmaan silloin saadut tärkeät lisäykset. Jotta poliittinen puurtaminen tulisi läpinäkyväksi, lisään muutosesityksemme tämän viestin loppuun. Esityksistämme yhtä lukuunottamatta kaikki menivät läpi sellaisenaan tai vähän muutettuna. Ainoastaan sanaa ”maapoliittinen ohjelma” oli liikaa. Valtuustosopimuksessa sen tekemisestä...

Keskustelimme Anni Sinnemäen kanssa puhtaasta ruoasta Eurooppa-päivänä Sellon kirjastossa. Tilaisuuden juonsi luomuasiantuntija Marja Nuora. EU:ssa päätetään, miten ruokaa tuotetaan ja millaisena se päätyy lautasillemme. Ruoan puhtauteen, eettisyyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyviä päätöksiä tehdään europarlamentissa lähes viikoittain. Parlamentti päättää myös esimerkiksi, saako kuluttaja jatkossakin tietoa siitä, mitä suuhunsa laittaa. Maaliskuussa parlamentti tyrmäsi Vihreiden kannan mukaisesti komission ehdottaman siemenasetuksen, joka olisi uhannut viljelykasvien geneettistä monimuotoisuutta. Valmisteilla on mm. EU:n uusi luomulaki, jonka on määrä astua voimaan 2017. EU käy parhaillaan neuvotteluja USA:n kanssa vapaakauppasopimuksesta (TTIP). USA:lla on neuvotteluissa pitkä vaatimuslista:...

Meillä on huomenna sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsittelyssä muun muassa vanhusten palvelujen yksityisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontaraportti vuodelta 2013.

Pääosin asiat ovat oikein hyvin. Muutamia yksittäisiä asioita jäin miettimään ja yksi niistä on vanhusten ulkoilu. (Ulkoiluksi lasketaan jo oleskelu parvekkeella.) 30 prosenttia vanhuksista ei ulkoillut ollenkaan huhtikuussa. 10 prosenttia ei lainkaan edes heinäkuussa.
Raportissa sanotaan, että kaikki vanhukset eivät edes halua ulkoilla.

Varmasti ympärivuorokautisessa hoidossa on vanhuksia, jotka eivät jaksa enää ulkoilla lainkaan. Mutta missä määrin ulkoilu jää väliin osalta vanhuksista siksi, että he eivät ikään kuin kehtaa vaivata ketään viemään itseään ulos tai ovat sillä tavalla masentuneita ja väsyneitä, että oikeasti ulkoilu tekisi heille hyvää, mutta masentuneisuus estää heitä sitä käytännössä toivomasta.

Vaikea uskoa, että kovin moni missään elämäntilanteessa tai olosuhteissa haluaisi oikeasti olla pelkästään sisällä kuukaudesta toiseen olipa kunto mikä hyvänsä.

Onko jollain kokemuksia tai näkemyksiä aiheesta?

Ensi maanantain kaupunginhallituksessa isoimpina asioina talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU) sekä tilintarkastajan muistutus sivistystoimen hakematta jääneistä rahoista. Espoon projektijohtamisen malli on melkoisen byrokraattinen ja elämästä etäännyttävä. Esitystalous II -näytelmässä sitä kuvattiin kipeänkin osuvasti. Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Se on aidon demokratian perusedellytys. Kun sanojen merkitykset ovat epäselviä, jää helposti epäselväksi myös, mistä päätetään. On tärkeää, että vaadimme ymmärrettävyyttä kieleltä ja päätöksiltä ja näemme talousjargonin taakse. Vihreiden kesken on puhuttu paljon politiikan ja hallinnon kielestä ja sen vallasta. Valtuutettumme Kirsi Louhelainen kirjoittaa asiasta...

7.5. Lainsäädäntö ja julkinen keskustelu ovat jääneet tekniikan nopean kehityksen jalkoihin.Viime vuosikymmeniä on leimannut tietotekniikan kiihtyvä kehitys. Tietokoneiden suorituskyky on kaksinkertaistunut aina puolentoista vuoden välein.  Monet aiemmin tietokoneille mahdottomina pidetyt tehtävät ovat nyt mahdollisia, pian arkipäiväisiä. Esimerkiksi jo nyt tekoälyt huolehtivat yli puolesta maailman arvopaperikaupasta, ja IBM:n alkujaan Jeopardy-visailupeliä pelaamaan kehittämä Watson-tekoäly tekee syöpädiagnooseja ihmislääkäreitä paremmin.

Itseään ajavien robottiautojen prototyypit ovat jo liikenteessä, ja useat autovalmistajat ovat ilmoittaneet tuovansa omat robottiautonsa markkinoille viimeistään vuonna 2020.

Amazon ja UPS kehittävät postia ja paketteja toimittavia robottilennokkeja, ja Rolls Royce suunnittelee robottilaivoja, jotka eivät tarvitse lainkaan miehistöä. Suuren rahtilaivan miehistöstä aiheutuvat kulut ovat kokonaiskustannuksista yli 40%.

Googlen Glass-älylasit tuovat älypuhelimen näytön suoraan silmään ja kameran korvan juureen. Glass on kuitenkin vasta älylasien ensimmäinen sukupolvi, älylasien malli Gorbatshov.

Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuusvirasto NSA ei olisi vielä viime vuosikymmenellä pystynyt keräämään saati analysoimaan tietoja koko maailman tietoliikenteestä. Nyt sen uuden palvelinkeskuksen arvioidaan kykenevän varastoimaan 3-12 eksatavua tietoa

¤ ¤ ¤

Robottiautot, Glass, NSA ja Watson ovat esimerkkejä siitä, miten lainsäädäntö ja julkinen keskustelu ovat jääneet tekniikan nopean kehityksen jalkoihin.

Nyt valittavan EU-parlamentin kausi päättyy vuonna 2019. Sen vastuulla on siis mm. automaattirekkojen, nettiurkinnan, verkkokaupan, robottilennokkien, tekoälylääkäreiden, lypsyrobottien, 3d-tulostinten ja älylasien sääntely.

Parlamentin tehtävänä on myös eurooppalaisten kansalaisoikeuksien turvaaminen digitaalisessa maailmassa. Ilman sananvapautta ja yksityisyyttä ei ole demokratiaa, ei edes digitaalista demokratiaa.

Suomen ja Euroopan menestys riippuu siitä, miten taitavasti me sopeudumme ja hyödynnämme tätä murrosta. Teollinen vallankumous nosti länsimaat maailman johtaviksi talousmahdeiksi. Digitaalinen vallankumous jakaa maailmantalouden kortit uudelleen.

Nyt valittavalla Parlamentilla on suurempi valta ja vastuu Euroopan tulevaisuudesta kuin yhdelläkään edeltäjällään. Se ei voi lykätä päätöksiä seuraajilleen.

¤ ¤ ¤

Euroopalla ei ole varaa viivytellä. Käynnissä on globaali kilpailu siitä, kuka ottaa uudet teknologiat käyttöön ensimmäisenä ja myy ne sitten muille hyvään hintaan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen osavaltiot ovat kilvan avanneet teitään robottiautoille saadakseen autoteollisuuden tuotekehitystä alueelleen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen mukaan robotit ja tekoälyt ottavat hoitaakseen joka kolmannen suomalaisen työpaikan seuraavien 20 vuoden aikana. Samalla syntyy uusia ammatteja, mutta mistä niihin saadaan osaavat tekijät?

Digitaalinen vallankumous mullistaa paitsi työmarkkinat myös talouden rakenteet. Musiikkiteollisuuden kokema kivulias rakennemuutos on edessä kaikilla aloilla.

Esimerkiksi kiinteistösijoittajat investoivat edelleen uusiin ostoskeskuksiin, vaikka verkkokauppa pakottaa jo nyt kauppaketjuja sulkemaan myymälöitään. 20-luvulla moni nyt rakennettu ostoskeskus jää autioksi, kun ihmiset tekevät ostoksensa netissä.

¤ ¤ ¤

Digitaalista vallankumousta voi verrata höyryvoiman käyttöönottoon teollisuudessa 1800-luvun alussa. Höyryvoima käynnisti yhteiskunnallisen murroksen, teollisen vallankumouksen, jonka tuloksena syntyi se maailma, jossa me nyt elämme.

Käsityön korvaaminen teollisella tuotannolla monikymmenkertaisti työn tuottavuuden ja aloitti elintason jatkuvan nousun. Rautatiet ja höyrylaivat lisäsivät ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta. Maatalouden koneellistuminen mahdollisti väestön ruokkimisen murto-osalla aiemmasta työmäärästä.

1800-luvun murros ei ollut kivuton, kaukana siitä. Tekniikka ja talous kehittyivät nopeammin kuin ihmiset ja yhteiskunnat kykenivät sopeutumaan. Tuotannon automatisointi räjäytti tuloerot, kun toisaalla tehtaiden omistajat ja kauppiaat rikastuivat, ja toisaalla entiset käsityöläiset näkivät nälkää.

Tuloksena oli etenkin Iso-Britanniassa väkivaltaisia levottomuuksia, mellakoita ja salamurhia. Napoleonia vastaan taistelleita joukkoja jouduttiin vetämään takaisin kotirintamalle puolustamaan tehtaita niin kutsuttujen luddiittien hyökkäyksiltä, ja lopulta vuonna 1812 Iso-Britanniassa säädettiin kutomakoneen rikkomisesta kuolemanrangaistus.

¤ ¤ ¤

Nyt tehtävistä päätöksistä riippuu, onko digitaalinen vallankumous eurooppalaisille yhtä kivulias kuin teollinen vallankumous 200 vuotta sitten.

Ei riitä, että Eurooppa rakentaa ja ohjelmoi maailman parhaat robotit ja tekoälyt.

Ei riitä, että Euroopassa hyödynnetään uutta tekniikkaa nopeammin ja laajemmin kuin kilpailijamaissa.

Lisäksi meidän on kyettävä jyvittämään osan robottien ja tekoälyjen tuottamasta talouskasvusta pehmentämään murroksen sosiaalisia vaikutuksia.

Meidän on luotava uudet ammatit, toimeentulo joka kolmannelle suomalaiselle ja eurooppalaiselle.

Eurovaaleihin on 23 päivää aikaa. Ennakkoäänestys alkaa jo alle kahden viikon kuluttua. Vaalipiirinä on koko Suomi. Äänestättehän, ystävät hyvät, sillä EU:lla on väliä. Kenen numero äänestyslippuun siis kannattaa 25. toukokuuta raapustaa? Ensin puolue, sitten ehdokas. Äänestämällä esimerkiksi Sirpa Pietikäistä tai … Continue reading →

1.5. Todennäköisesti meidänkin vaippamme vaihtaa jonain päivänä … Japanista ostettu … hoitorobotti.Hyvä wappuväki, poliittisesta väristä tai värittömyydestä riippumatta.

Suomella ei mene hyvin, ei edes huonosti, vaan hyvin huonosti. Näinhän meille jatkuvasti kerrotaan.

Esimerkiksi Suomen velkataakka on kasvanut viime vuosina nopeasti. Muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna Suomi ei kuitenkaan ole erityisen velkaantunut. Ei ainakaan vielä. Ja hyvä niin, siksi Suomen valtiolla on edelleen se kolmen A:n luottoluokitus, jonka ansiosta Suomen lainoilla on matala korko.

Ainakin kansainväliset luottoluokittajat vaikuttavat tyytyväisiltä hallituksen talouspolitiikkaan.

Sen sijaan Suomen työttömyysluvut ovat järkyttävän korkeat. Suomessa on jo yli 300.000 työtöntä työnhakijaa.
Yrityksiä on huudettu apuun luomaan uusia työpaikkoja, mutta saamme päinvastoin kuulla yhä uusista yt-neuvotteluista ja irtisanomisista.

Onko Suomessa siis vaikea yrittää?

Itse asiassa amerikkalaisen talouslehti Forbesin mukaan Suomessa yrityksillä on maailman kuudenneksi parhaat toimintaedellytykset. Esimerkiksi yritysverotus on Suomessa pari prosenttiyksikköä alhaisempi kuin EU-maissa keskimäärin.

Ovatko suomalaisten palkat sitten niin korkeat, ettei täällä kannata työllistää?

Itse asiassa suomalaisten yritysten työvoimakustannukset ovat EU-maista vasta seitsemänneksi korkeimmat. Kalleinta työ on Ruotsissa ja Tanskassa … joita usein tarjotaan Suomelle talouspolitiikan malleiksi.

Onko sitten sähkö Suomessa niin kallista, ettei tänne kannata investoida. Niinhän meille toistuvasti kerrotaan.
Itse asiassa suomalainen teollisuus saa sähkönsä paljon halvemmalla kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Eivät kansainväliset tietotekniikkayhtiöt muuten perustaisi Suomeen palvelinkeskuksiaan, joiden suurin kustannuserä on nimenomaan sähkö.

Missä sitten on vika?

Meidän huomiomme on keskittynyt suuriin yrityksiin, joilla on varaa palkata ammattivaikuttajat kertomaan poliitikoille tarpeistaan.

Sen sijaan pienyrittäjien ääni ei kuulu, vaikka yli 90% Suomen yrityksistä on pieniä alle 10 hengen yrityksiä. Sen sijaan suuria, yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä Suomen yrityksistä on vain 0,2 prosenttia.

Silti esimerkiksi yrityslainsäädäntö laaditaan nimenomaan suuria yrityksiä varten. Viiden hengen nyrkkipajalla on samat hallinnolliset velvoitteet kuin 2000 hengen suuryrityksellä.

Pienet yritykset eivät ole myöskään mukana työehtosopimusneuvotteluissa tai kolmikantaneuvotteluissa. Silti neuvotteluissa tehdyt päätökset sitovat myös heitä.

Ei ihme, että niin moni pienyrittäjä on turhautunut ja pettynyt sekä oikeistoon että vasemmistoon.

Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä. Siksi pienyrittäjien tarpeita tulee kuunnella herkällä korvalla.

Seuraavan hallituksen ohjelmaan pitäisi saada esimerkiksi henkilökohtainen konkurssi, jotta yrityksen kaatuminen ei tuhoaisi yrittäjän koko loppuelämää.

Myös yrittäjän sosiaaliturvaa tulisi yksinkertaistaa. Jo pelkästään päivähoitopaikan saaminen edellyttää yrittäjältä monen tunnin paperitöitä. Jotta kunta pystyy määrittelemään päivähoitopaikan hinnan, yrittäjän on laadittava yksityiskohtainen selvitys yrityksensä taloudellisesta tilanteesta… Joka vuosi.

Perustulo helpottaisi puolestaan uusien yritysideoiden kokeilemista ilman kohtuutonta riskiä, koska toimeentulo olisi turvattu myös idean epäonnistuessa.

Hyvät kuulijat!

Suomen ja Euroopan tulevaisuutta on jo neljä vuotta varjostanut Euroalueen velkakriisi.

Eurooppa olisi voinut selvitä kuivin jaloin Yhdysvaltojen finanssikriisistä … tai Kreikan valtiontalouden paljastumisesta fiktioksi … mutta ei molemmista.

Moni on sanonut, ettei Kreikkaa olisi koskaan pitänyt hyväksyä mukaan Euroon, mutta minkäs teit, kun suvereenin valtion tilejä ei saanut tarkastaa. Sehän olisi ollut federalismia, EU:n valtaa yli jäsenmaiden.

Käytännössä Euro-maaksi pääksi mikä maa tahansa, kunhan kehtasi ilmoittaa sopivat talousluvut.

Nyt tuosta federalismin pelosta sitten maksetaan laskua.

Kreikka on hyvä muistutus myös meille suomalaisille, mihin populistiset vaalilupaukset … ja niiden pitäminen vaalien jälkeen johtavat. Kreikkalaiset poliitikot lupasivat aina vaalien alla kymmenen hyvää ja seitsemän kaunista … ja myös pitivät lupauksensa … velkarahalla.

Vaikka velkakriisi on tuntunut meidän kaikkien kukkarossa, se ei ole kuitenkaan sen kummempi kuin menneiden vuosikymmenten talouskriisit. Suhdanteiden nousut ja laskut ovat olleet maailmantalouden arkea jo vuosisatojen ajan. Business as usual.

Sen sijaan pitkään vakaana pysyvä talous on poikkeus, vaikka sitä pidetäänkin talouspolitiikan tavoitteena.

Se kuuluisa miesmuisti on kuitenkin valitettavasti niin lyhyt, että me ehdimme aina unohtaa edellisen laman opetukset ja toistamme samat virheet yhä uudelleen.

Nousukaudella tuhlataan surutta, ja kipeimmät rakennemuutokset jätetään lamavuosille, jolloin ne kirpaisevat eniten.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden uudistaminen se surullisenkuuluisa sote-uudistus olisi ollut paljon helpompaa nousukaudella kuin nyt, viime hetkellä, pakon edessä.

Hyvät kuulijat,

Euroopan velkakriisi on jättänyt poliittisessa keskustelussa alleen kaiken muun.

Velkakriisin varjossa on kuitenkin ollut käynnissä useita niin kutsuttuja … megatrendejä, kehityskulkuja, jotka toisin kuin velkakriisi, muuttavat meidän maailmaamme pysyvästi. Business NOT as usual.

Esimerkiksi … me suomalaiset ikäännymme nopeasti.

Kuten muuallakin Euroopassa, Suomen suuret ikäluokat tekivät vain vähän lapsia …ja ovat nyt jäämässä eläkkeelle. Jo vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus suomalaisista on kaksi kertaa suurempi kuin nyt.

Samaan aikaan työikäisten suomalaisten määrä pienenee vuosi vuodelta.

Jos Suomen jatkuvasti pienenevän työvoiman tekemän työn määrää … tai tuottavuutta ei pystytä nostamaan … nostamaan paljon … meidän suomalaisten elintaso laskee … paljon.

Etenkin vanhusten hoito romahtaa, nykyisestä tasosta, koska hoitavia käsipareja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, vaikka jostain löytyisikin rahat hoitajien palkkaamiseen.

Suomea 2030-luvulla odottava ikäkriisi on osattu ennustaa jo 1990-luvulla, mutta sen ratkaisu on lykätty aina seuraavalle hallitukselle. Enää sitä ei voi lykätä.

Esimerkiksi Japanissa, jossa väestö ikääntyy Suomeakin nopeammin, on jo vuosikymmenen ajan investoitu miljardeja vanhustenhoidon automatisointiin... Kehitetty robotteja, jotka huolehtivat vanhuksista, kun nuoria käsipareja ei ole riittävästi, eikä ulkomaista työvoimaa haluta päästää maahan.

Ajatus roboteista vanhuksia ulkoiluttamassa voi tuntua karmivalta, mutta ainakin Japanissa on päätetty tehdä jotain väestön ikääntymiselle, ja investoitu siihen rahaa … paljon rahaa.

Todennäköisesti meidänkin vaippamme vaihtaa jonain päivänä … Japanista ostettu … hoitorobotti.

… Toinen maailmaa muuttava megatrendi on globalisaatio. Kansainvälinen kilpailu kiristyy entisestään, kun Kiina ja Intia nousevat maailmantalouden vetureiksi. Kiina on jo nyt maailman toiseksi suurin kansantalous, ja Intia kolmanneksi suurin. On vain vuosien kysymys, koska Yhdysvallat jää kakkoseksi … ja edelleen kolmanneksi.

Jos Eurooppa ei ryhdistäydy, meistä tulee aasialaisten turistikohde, johon tullaan ihailemaan antiikin raunioita ja eksoottista luontoa sekä syömään perinteistä eurooppalaista ruokaa Helsingin pittoreskeihin pitserioihin.

… Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan kolmas haaste on ilmastonmuutos. Enää ei puhuta ilmaston lämpenemisen estämisestä, se on jo myöhäistä. Sen sijaan joudumme miettimään, miten ilmastonmuutosta voidaan vielä hillitä, ja miten sen vaikutuksiin sopeudutaan.

Täällä Kotkassa ilmastonmuutoksen dramaattisemmat vaikutukset eivät vielä näy, sillä maa nousee täällä samaa tahtia meren pinnan nousun kanssa. Sen sijaan muualla monia matalia saaria on jo jouduttu evakuoimaan merenpinnan nousun takia.

Merenpinta kun on alkoi nousta jo 1900-luvun alussa, ja on nyt noin 25 senttiä korkeammalla kuin vuonna 1900.
… Neljäs murros on kuitenkin se kaikkein haastavin, sillä oikein käytettynä se tarjoaa mahdollisuuden, ainoan mahdollisuuden vastata kolmeen muuhun.

Viime vuosikymmenet ovat olleet teknologian nopean kehityksen aikaa. Nyt nuo teknologiat, tietotekniikka, robotiikka, bio- ja geenitekniikka, nanotekniikka, alkavat muuttaa maidän yhteiskuntaamme, meidän maailmaamme, meidän tapaamme elää ja olla ihmisiä.

Vain näitä uusia teknologioita hyödyntämällä me voimme lisätä työn tuottavuutta niin nopeasti niin paljon, että meillä on varaa huolehtia vanhuksistamme … siis meistä … myös 2030-luvulla.

Vain uuden teknologian avulla me pystymme vastaamaan Kiinan ja Intian haasteeseen kansainvälisessä kilpailussa.

Vain uusi teknologia mahdollistaa uusiutuvan energian tehokkaan hyödyntämisen ja energian tuhlaamisen lopettamisen. Esimerkiksi aurinkosähkön hinta laskee nopeasti ja se on pian esimerkiksi ydinvoimalla tuotettua sähköä edullisempaa.

Mutta … näin nopea uuden teknologian käyttöönotto ei tule olemaan helppoa. Koneet on helppo uusia, ihmisten osaamista ei.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn selvityksen mukaan robotit ja tekoälyt tulevat hävittämään kolmanneksen suomalaisista työpaikoista.

Mihin tarvitaan autonkuljettajia, kun autot ajavat itse itseään. Suurimmat autovalmistajat ovat ilmoittaneet tuovansa robottiautot markkinoille viimeistään vuonna 2020.

Mihin tarvitaan pörssimeklareita, kun tekoälyt myyvät ja ostavat osakkeita. Maailman arvopaperikaupasta jo yli puolet on tekoälyjen ”käsissä”:

Viimeksi vastaava teknologian kehityksen aiheuttama työn murros koettiin 1800-luvun alussa, kun tuotantoa automatisoitiin höyryn voimalla. Tuloerot kasvoivat nopeasti, kun koneet tahkosivat rahaa tehtaanomistajille … ja koneiden syrjäyttämät työntekijät elivät köyhyydessä.

Tuloksena oli väkivaltaisia kapinoita, kun uusia koneita vastustaneet luddiitit tuhosivat tehtaita ja ottivat yhteen armeijan kanssa. Lopulta esimerkiksi Iso-Britanniassa säädettiin koneen rikkomisesta … kuolemanrangaistus.

Lopulta, vuosikymmenten jälkeen yhteiskunta löysi uuden järjestyksen, ja syntyi se maailma, jossa me nyt elämme. Talous, politiikka, perhe, koulutus, kuten me ne tunnemme.

Näin Wappuna on hyvä muistaa, että nykyaikainen työväenliike, koko meidän eurooppalainen poliittinen järjestelmämme, syntyi teollistumisen seurauksena. Millaisen poliittisen järjestelmän tämä nyt käynnissä oleva teknologian murros luo? Ja ovatko sen syntyvaiheet yhtä tuskalliset?

… Siitä päätetään nyt.

Tänä keväänä valittavan EU Parlamentin kausi kestää vuoteen 2019. Verkkokauppa, robottiautot, lähettilennokit, 3d-tulostimet, älylasit, tekoälyt, sähköinen paperi, … Kaikki tulevat laajamittaiseen käyttöön joko tämän parlamentin kaudella tai pian sen jälkeen.

On nyt valittavan parlamentin vastuulla päättää, millä pelisäännöillä uudet teknologiat otetaan käyttöön. Miten niiden tuottamat hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti. Miten työnsä menettäville luodaan uusia työpaikkoja ja niissä tarvittavaa uutta osaamista.

Nyt valittavalla parlamentilla on enemmän valtaa kuin edeltäjillään. Sillä on myös enemmän vastuuta kuin edeltäjillään. Se ei voi lykätä näitä päätöksiä seuraajilleen.

Ei ole todellakaan yhdentekevää, keitä Brysseliin toukokuun 25. päivä valitaan. Mitkä arvot ja asenteet heillä on? Keskittyvätkö he puolustamaan mennyttä maailmaa vain rakentamaan tulevaa … vaikka sen tieltä pitäisikin purkaa saavutettuja etuja? Millaista kokemusta ja osaamista heillä on?

… Valitkaa huolella.

Vastuu Euroopan tulevaisuudesta on nyt teillä.

… Mutta ei anneta sen vastuun painaa tänään. Tänään juhlitaan kevättä ja tulevaisuutta, kirjaimellisesti valoisaa tulevaisuutta.

Hauskaa Wappua!

Tässä raportti maanantaisesta kaupunginhallituksen kokouksesta. Esityslista avattuna löytyy täältä. Kokouksen aluksi keskustelimme alustusten pohjalta seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelusta (MAL). Seudulle ollaan tekemässä yhteistä maankäyttösuunnitelmaa (MASU) sekä liikennesuunnitelmaa (HLJ2015). Tekijöinä laaja joukko kuntien ja HSL:n virkamiehiä. Valmistelussa on myös uusi MAL-aiesopimus vuosille 2016-2019. Työn lähtökohtina kuntien suunnitelmat. Työtä tehdään 14 kunnan alueelle. MASUa kaavaillaan pohjaksi  tulevalle metropolikaavalle. Espoon kannalta olennaista on, miten länsisuunnan kehityskäytävät ovat suunnitelmissa mukana ja millaista rakennusvolyymiä niiden toteutuminen edellyttää. Tärkeitä liikennehankkeita ovat länsimetron jatko Kivenlahteen, Raide-jokeri ja kaupunkiradan jatkaminen Kauklahteen. Länsirata ja Hista...

Tässä raportti tämän aamuisesta tila- ja asuntojaoston kokouksesta. Taas tuli tarkkaan käytettyä kokoukseen varattu kaksituntinen. Lista oli tällä kertaa lyhyt, mutta niin kuullut selostukset kuin päätettävät asiat tärkeitä ja keskusteluttavia. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Kokouksessa kuultavat selostukset Kuulimme kaksi selostusta: 1.) Energia- ja ympäristötehokkuustavoitteet Aiheesta alusti Tilakeskuksen energia-asiantuntija Visa Koivu. Energiatehokkuutta ja säästöä säädellään paljolti EU-tason tavoitteilla ja direktiiveillä. Suomessa kunnat ovat hoitaneet asiaa kuntien energiatehokkuussopimuksin (KETS), joita on tällä hetkellä voimassa kaksi päällekkäin, kaudelle 2008-2016 ja aiesopimus vuosille 2014-2020. Sopimuksissa säästötavoitteiden laskutavat eroavat hieman toisistaan. Jälkimmäisen...

Tässä tila- ja asuntojaoston ensi maanantain kokouksen asiat avattuna. Listan kokonaisuudessaan löytyy täältä. Keskeisimpänä tuottavuustoimenpiteet. - Kokouksessa kuultavat selostukset Kuulemme kaksi selostusta: - energia- ja ympäristötehokkuustavoitteet - tilojen hankintaprosessista, elinkaarimallin vertailu Jaostossa on muodostunut käytännöksi, että joka kokouksessa käydään selostusten muodossa läpi vireillä olevia asioita. Näistä ei yleensä ole ennakkomateriaalia, vaan esitykset kuullaan kokouksessa ja niiden pohjalta käydään keskustelu. Pyrin raportoimaan selostuksista kokouksen jälkeen. Molemmat aiheet todella tärkeitä. Espoo on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen ja omissa kiinteistöissä se säästö tehdään. Samalla on tietysti huolehdittava siitä, ettei aiheuteta sisäilmaongelmia. Tilojen...

Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa taas kevyempi lista. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Vuoden 2014 maaliskuun kuukausiraportti Taas kertausta taloustilanteeseen: Toimialat ennustavat talousarviotarkistusten toteutuvan, lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa ja toimeentulotukea, joiden ylitysarvio on tällä hetkellä n. 20 milj. euroa. Osaltaan ylityspaineet johtuvat siitä, että kuluvalle vuodelle on budjetoitu vähemmän kuin viime vuonna toteutui. Osaltaan myös siitä, että erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja toimeentulotuen asiakasmäärissä sekä kustannuksissa on ollut runsasta kasvua viime vuoteen verrattuna. On kyllä erikoista, että nämä ylitykset tapahtuvat joka vuosi. No eivät ne toisaalta tule kenellekään yllätyksenä. Valtionosuudet vuodelle 2014 ovat...