Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 12: Saunalahti ja Tillinmäki
Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt yhdistän puolittain keinotekoisesti Saunalahden ja Tillinmäen, sillä näillä alueilla on myös paljon yhteistä. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.
“Pääsuunta” Saunalahden alueen busseille on Matinkylän bussiterminaali. 164 lähtee käsittääkseni Kurttiniementien ja Mustalahdentien risteyksestä ja kiertää Saunaniementietä. Tämän jälkeen linja lähtee suoraan itäänpäin kulkien Tillinmäen sivusta ja ruukintietä Länsiväylälle. Vuoroväli on 15 tai 30 minuuttia.
Toinen Saunalhden läpi kulkeva linja noudattelee hieman eri reittiä. 165 lähtee Kauklahdesta ja tulee Saunalahden läpi käytännössä nykyisen 165:n reittiä. Tämä linja “hyppää” Länsiväylälle heti kun mahdollista, ja tarjoaa luultavasti hyvin nopean yhteyden metroon. Vuoroväli on niin ikää 15 tai 30 minuuttia.
Linja 124 lähtee Tillinmäestä, kiertää Vanhan Saunalahdentien kautta Kivelahteen ja mutkittelee Lippulaivan läheltä. Linja koukkaa Soukanväylää Länsiväylän yli, ja köröttelee sitten Merituulentietä aina Tapiolaan asti.
Tämä ei ole linjoista nopein, mutta tarjoaa vaihdottoman yhteyden Tapiolaan. Vuoroväli on 15 tai 30 minuuttia.
Tillinmäen eteläreunoilta lähtee linja 161, jonka olen esitellyt toisessa kirjoituksessa (Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 9: Latokaski ja Nöykkiö)..
Yhteenveto Saunalahden ja Tillinmäen tilanteesta
Saunalahdesta voi olla yllättävänkin sujuvat yhteydet metroon. Linjat eivät paljoa hidastele, vaan ajavat suoraan Länsiväylälle ja sieltä bussiterminaaliin. Esimerkiksi viereisistä Nöykkiöstä ja Latokaskesta matka kestänee pidempään kuin kauempaa Saunalahdesta.
Tillinmäki nyt on siinä välissä: pienellä kävelyllä pääsee useankin linjan kyytiin, mutta vain harva vie ovelle.
Sekä Saunalahtea että Tillinmäkeä haittaa sijainti: kiitos keskuspuiston ja vaakasuuntaisten väylien “puutteen” suoria julkisia yhteyksiä ei ole kuin lähimpiin aluekeskuksiin.
Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Saunalahden tai Tillinmäen alueen joukkoliikenteeseen.
Otin Länsimetron liityntäyhteyksiin kantaa jo alkuvuonna kun suunnitelmien ensimmäisiä luonnoksia esiteltiin:
> Yhteydet lähipalveluihin on turvattava (Länsiväylä 9.2.2014)
> Joukkoliikenneyhteyksiä Espoon aluekeskusten välille
(Helsingin Sanomat 17.3.2014, Sirpa Hertellin kanssa)
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 11: Olari
Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi mitä muutoksia on tulossa Olarin alueelle. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.
Alkuun lähtökohdat: metro tulee eikä enää suoria yhteyksiä Helsinkiin. Olarin suhteen tilanne on siinä määrin huonompi kuin Matinkylässä, että aika harva voi kävellä metroon asti. Niinpä liityntälikkenteen rooli on suuri.
Yhteydet Matinkylän metroasemalle
Suurin osa Olarin suunnan Matinkylän metrokeskukseen "heittävistä" linjoista ovat pohjoisempaan Espooseen kulkevia linjoja, jotka hoitavat Olarin liityntälikkenteen vähän niin kuin siinä sivussa.
Keskeisiä linjoja ovat 532 ja 533. Kumpikin starttaa metroasemalta ja ajaa suoraan Piispansiltaa / Olarinkatua aina ylismäentielle asti, ja siitä Suurpeltoon. 532 päätyy lopulta Leppävaaraan, 533 Kauniaisten kautta Järvenperään.
Kumpaistakin linjaa liikennöidää tiheästi: 532:n vuoroväli on ruuhka-aikaan 10, muutoin ja lauantaisin 15 minuuttia ja hiljaiseen aikaan sekä viikonloppuihin 30 minuuttia. 533:n vuoroväli on 15 tai 30 minuuttia.
Kun sarjaa täydentää linjalla 531 ja 531 B (metroasema - Kuitinmäki - Espoon keskus - Jorvi). Vuoroväli on 10/15 tai 30 minuuttia.
Niinpä vain nämä linjat tarjoavat syöttöyhteyttä metroon ruuhka-aikaan Olarintietä 22 kertaa tunnissa.
Ainoa paikallinen kiertelylinja on 133, joka lähtee Friisilästä, koukkaa etelään ja Tiistilän kautta Isolle Omanelle. Tämän jälkeen linja koukkaan itään Piispankylälle, ja Olarin sivusta pohjoiseen Henttaalle. Vuoroväli ei ole kovinkaan tiheä.
Yhteydet Espoonlahteen ja Tapiolaan
Tillinmäestä lähtevä linja 124 kiertää Kivenlahden kautta Merituulentielle ja sitä pitkin aina Tapiolaan asti. Vuoroväli on 15 tai 30 minuuttia.
125 taasen lähtee Lippulaivan tienoilta, kulkee nöykkiön läpi ja Puolarmetsän vierestä. Seuraavaksi linja kulkee Kuunkadun ja Ruomelantien kautta Uuskartanontielle, ja sitten Merituulentietä Tapiolaan. Vuoroväli on niinikään 15 tai 30 minuttia.
Nämä kaksi linjaa takaavat vaakasuuntaiset yhteydet niin Espoonlahteen kuin Tapiolaan.
Edellisten lisäksi linja 543 kiertelee ensin Espoonlahden suunnassa, koukkaa sitten Merituulentielle ja vaakasuuntaan Olarin poikki ja Mankkaan kautta Leppävaaraan.
Yhteenveto Olarin tilanteesta
Olarin alueella kiteytyy oikestaan koko Etelä-Espoon tilanne: vuorovälit jopa tihenevät, mutta muuttuvat vaihdollisiksi. Linjojen keskittäminen kulkemaan melko suoraan ja keskeisiä väyliä takaa tietyillä alueilla jatkuvan syöttöliikenteen. Esimerkiksi Olarin keskellä ei kannata katsoa aikataulukirjaa, matemaattinen vuoroväli on vilkkaimpana ruuhkahetkenä Olarintiellä 2,7 minuuttia.
Sen sijaan sivummassa voi tulla aiempaa enemmän kävelyä. Friisilän keskeltä lähtee vain 133 (tosin nykyiselläänkään ei montaa linjaa kulke), ja Friisinkalliontie ja Uuskartanontie ovat nykyistä hiljaisempia. .
Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Olarin alueen joukkoliikenteeseen.
Otin Länsimetron liityntäyhteyksiin kantaa jo alkuvuonna kun suunnitelmien ensimmäisiä luonnoksia esiteltiin:
> Yhteydet lähipalveluihin on turvattava (Länsiväylä 9.2.2014)
> Joukkoliikenneyhteyksiä Espoon aluekeskusten välille
(Helsingin Sanomat 17.3.2014, Sirpa Hertellin kanssa)
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 10: Espoon keskus
Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi mitä muutoksia on tulossa Espoon keskuksen alueelle. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.
Isoin muutos Espoon keskuksen alueella on sama kuin lähes koko Espoossa, Länsiväylän suunnan bussit heittävät metroasemille eivätkä Helsinkiin. Nykyiset linjat 154 ja 156 muuttuvat linjoiksi 134 ja 136. Kumpainenkin lähtee Matinkylän terminaalista ja kulkee Finnnontietä pitkin Espoon keskukseen. Sen jälkeen linjat koukkaavat nykyiseen malliin joko Suvelan tai Sunan kautta Tuomarilaan. Vuorovälit ovat ruuhka-aikaan 10 minuuttia, eli ruuhka-aikaan enemmän kuin nyt ja lopun aikaa saman verran kuin nyt.
Linjan 31 perillinen 531 lähtee Jorvista, kulkee Espoon keskuksen läpi, Puolarmetsän vierestä ja Olarin poikki. Loppupäässä se vielä kiertää nykyiseen malliin Matinkylän ja “nousee” takaisin Tiistilään. Vuoroväli on tiivis, 10, 15 tai 30 minuuttia.
Yhteydet Matinkylään ovat varsin tiiviit: ruuhka-aikaan Finnoontiellä Kaupunginkallion kohdalla kulkee Matinkylään 18 vuoroa tunnissa.
542 tarjoaa nykyisen 42:n reittiä mukaillen yhteyden Jorvista Latokasken poikki Espoonlahteen.
Yhteydet Tapiolaan vähenevät
Jos jotain hyvää niin jotain huonoa. Yhteydet Tapiolaan heikkenevät. Linja 19 lakkautetaan. Linjan 18 korvaa uusi ja luovasti nimettu linja 118. Se lähtee Kauklahdesta, kiertää Mikkelän kautta Espoon keskuksen ja Suvelan poikki. Tämän jälkeen seurataankin likimain nykyistä 18Z reittiä, tie vie Turunväylää kehä kakkoselle, siitä Suurpellon halki Merituulentielle ja Tapiolaan. Vuoroväli 20/30/60 minuuttia on hieman harvempi kuin nykyisellään.
Vielä viime talvena ehdotuksissa ei ollut lainkaan suoraa yhteyttä Espoon keskuksen ja Tapiolan välillä. Tästä parannuksesta voin ottaa hitusen kunniaa myös itselleni, nostin asian esille konsernijaostossa kun HSL:lää ohjeistettiin, ja kirjoitin asiasta Sirpa Hertellin kanssa (Joukkoliikenneyhteyksiä Espoon aluekeskusten välille, Helsingin Sanomat 17.3.2014).
Tämä puute korjattiin ja hyvä niin - olisihan se nyt outoa jos aluekeskuksesta ei pääsisi suoralla yhteydellä aluekeskukseen, ja esimerkiksi Tapiolan urheilupuistoon olisi pitänyt kulkea vaihdollisilla yhteyksillä.
Uusi poikittainen syöttölinja radan varteen
Merkittävin muutos aiempaan on uusi rantarataa myötäisevä syöttölinja 251. Se lähtee Tuomarilan asemalta (korvaten lakkautettavan linja 19), ohittaa Kirkkojärven ja kiertää Espoon keskuksen kautta Suvelaan. Tämän jälkeen linja kulkee Tuomarin ja Kuuriinniityn kautta Kauniaisiin, sieltä Viherlaakson kohdalta Vanhalle Turuntielle ja sitä pitkin (Karakallion kautta koukaten) Leppävaaraan. Vuoroväli on 20 tai 30 minuuttia.
Tämä linja korvaa nykyisen yhteyden Suvelasta Kauniaisiin, ja on mielestäni hyvä parannus. Molempiin suuntiin kulkevana “syöttölinjana” rantaradan asemille tämä linja palvelee hyvin niin lähiasiointia kuin työmatkaliikennettä.
En oikein tiedä ilkeänkö ottaa tästä osakunniaa vai en. Joskus kymmenen vuotta sitten Espoon keskuksessa oli joukkoliikenteen suunnitteluilta jossa olin Keski-Espoo -seuran edustajana. Piirsin silloin tuon reitin (poislukien Kirkkojärven ja Karakallion koukkauksia) ja kysyin miksei voisi olla myös kahdensuuntaista liityntäliikennelinjaa rantaradan asemille.
Minulla ei ole aavistustakaan onko tuo piirros jäänyt elämään. Onhan tuo nyt ideana niin looginen että se on voitu “keksiä” uudelleen ja uudelleen… Mutta hitusen sielua lämmittää ajatus siitä, että tuo idea laitettiin harkittavien listalle ja nyt se toteutetaan.
Yhteenveto Espoon keskuksen muutoksista
Yhteydet Matinkylään ovat aiempaa tiiviimmät ja Espoonlahden suunnan tilanne pysyy ennallaan. Uusi rantarataa myötäilevä syöttölinja parantaa osin tilannetta nykyisestä.
Heikennystä on vähenevä yhteysmäärä Tapiolaan, tosin hieman nopeammalla matka-ajalla. Tulen kokouksessa kysymään linjan 118 liikennöintitahdista: se on jopa hieman harvempi kuin nyt. Yksi vaihtoehto olisi, että linja 118B (Tapiola - Suurpelto) jatkaisikin aina Espoon keskukseen asti.
Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Espoon keskuksen alueen joukkoliikenteeseen.
Otin Länsimetron liityntäyhteyksiin kantaa jo alkuvuonna kun suunnitelmien ensimmäisiä luonnoksia esiteltiin:
> Yhteydet lähipalveluihin on turvattava (Länsiväylä 9.2.2014)
> Joukkoliikenneyhteyksiä Espoon aluekeskusten välille
(Helsingin Sanomat 17.3.2014, Sirpa Hertellin kanssa)
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 9: Latokaski ja Nöykkiö
Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi Latokasken ja Nöykkiön tilannetta. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.
Yhteydet Matinkylään
Viime talvena esitellyissä ensimmäisissä suunnitelmissa Latokasken ja Nöykkiön suunnan suunnitelmissa osalla matkat olisivat venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Yhteyksiä Matinkylään tarjotaan kahdella ristiin kulkevalla linjalla.
160 lähtee keskeltä Latokaskea, ajaa Nöykkiönkatua suoraan etelään ja siitä Merituulentietä pitkin ja Tiistilän kautta metroasemalle Matinkylään. Linja lienee melko nopea. Vuoroväli on niin-ikään melko tiivis, 10 minuuttia ruuhka-aikaa, 15 arkisin ja lauantaisi, ja 30 minuuttia sunnuntaisin ja hiljaiseen aikaan.
161 risteää edellisen kanssa. Sen pääteasema on Tillinmäentien päässä. Siitä se ajaa suoraan itään, kulkee hetken linjan 160 kanssa rinnan Nöykkiönkatua etelään, ja tekee sitten siksakkia Nöykkiön ja Eestinkallion poikki. Loppumatka kulkee sitten Suomenojan ja Tiistilän kautta Matinkylään. Vuoroväli on sama kuin sisarlinjalla (10/15/30).
Matinkylään pääsee myös Kattilalaakson eteläreunoilta Saunalahdesta lähtevällä linjalla 161, joka kulkee Tillinmäen ja Ruukintien kautta. Linja koukkaa Länsiväylälle jo Kivenlahden kohdalta, joten tämä reitti tarjonnee nopeimman reitin metrolle niille, jotka asuvat kävelymatkan päässä. Vuoroväli on sama kuin yllä esitellyillä.
Yhteydet Espoonlahteen ja Tapiolaan
Uusi linja 125 starttaa Lippulaivan tienoilta, ylittää Länsiväylän, kulkee Nöykkiönkatua ja Eestinmalminkatua, koukkaa pohjoiseen Eestinlaakson ja Pisantien kautta. Tämän jälkeen linja kiertää Puolarmetsän ohi ja Olarin halki Tapiolaan. Vuoroväli on 15 tai 30 minuuttia.
Tämä linja tarjoaa suoran yhteyden myös vaakasuuntaan, joka on palveluiden kannalta tarpeellinen. Ongelmallista on tulkintani mukaan Nöykkiön ja Latokasten suuri koko - teitä ja vaihtoehtoisia reittejä liittää. Esimerkiksi Latokaski on jo varsin kaukana linjan 125 reitistä. Toisaalta on myös hankala sanoa miten yhteyden voisi paremminkaan järjestää.
542 vie Espoon keskukseen ja Jorviin
Edellisten lisäksi alueen poikki kulkee nykyisen linja 42 perillinen 542. Se lähtee Soukasta, kiertää Espoonlahden ja Kivenlahden kautta Länsiväylän yli. Tämän jälkeen linja kulkee Kattilalaakson ja Latokasken halki Finnoontielle, ja sieltä Espoon keskukseen ja Jorviin.
Vuoroväli on varsin tiivis, ruuhka-aikaan 10, muutoin 15 ja hiljaisiin aikoihin sekä sunnuntaisin 30 minuuttia.
Kannattaa myös huomoida että Finnoontietä kulkevat Espoon keskuksen ja Tuomarilan väliä tiiviisti liikennöivät syöttölinjat 134 ja 136. Kävelymatkan päässä Finnoontiestä asuvat käyttänevät etenkin näitä linjoja.
Yhteenveto Nöykkiön ja Latokasken alueesta
Tämä alue on mielestäni uudistuksessa oikeastaan kaikista hankalin hahmottaa. Laaja-alue jossa on paljon risteäviä teitä (= olisi paljon eri vaihtoehtoja miten toimia, toisin kuin vaikkapa Espoonlahdessa joissa on oikeastaan vain muutama väylä jota pitkin kaikki bussit ajavat).
Tasaisempi ja monasti tiiviimpi vuoroväli tarjoaa monille nykyistä parempia yhteyksiä, ja odotusajat ovat lyhyempiä. Toisaalta näyttää syntyvän muutamia alueita joissa tarjonta vähenee, eli kävelymatkat voivat pidentyä.
Muutokset (= heikennykset) verrattuna nykytilanteeseen
(1) Latokaskesta ei enää pääse suoralla linjalla Puolarmetsään ja Tapiolaan. Tätä osin kyllä kompensoi se, että uudet linjat ovat suorempia ja liikennöivät tiiviimmin: esimerkiksi kuvatussa tapauksessa keskeltä Latokaskea pääsisi linjalla 160 (ruuhka-aikaan vuoroväli 10 minuuttia) nopeasti pari kilometriä etelään reitin 125 varrelle (15 min). Idempänä asuvat voisivat kävellä Finnoontien varrelle, ja siitä sitten usein kulkevilla linjoilla etelään ja vaihtaa linjalle 125.
(2) Nöykkiönkadun eteläreunalta ei pääse enää pohjois-eteläsuunnassa Espoon keskukseen tai Länsiväylän eteläpuolelle (nykyinen linja 46).
(3) Kattilalaaksontietä menee vain 542, ei suoraa liityntälinjaa metroasemille.
(4) Kritiikkiä on tullut myös kautta koko Etelä-Espoon suorien Töölö ja Meilahti -yhteyksien puutteesta, kun 500-sarjan linjat korvautuvat vain Westendinaseman ja Pasilan väliä sahaavalla linjalla 551. Ymmärrän huolen, mutten keksi sille vaihtoehtoa.
Hyvää on että liityntälinjojen ja myös “jäljellejäävien” nykyisten linjojen vuoroväli on tiiviimpi. Toisin sanoen puuttuvia yhteyksiä voi paikata aiempaa paremmin vaihdollisilla yhteyksillä.
Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Nöykkiön ja Latokasken alueen joukkoliikenteeseen.
Otin Länsimetron liityntäyhteyksiin kantaa jo alkuvuonna kun suunnitelmien ensimmäisiä luonnoksia esiteltiin:
> Yhteydet lähipalveluihin on turvattava (Länsiväylä 9.2.2014)
> Joukkoliikenneyhteyksiä Espoon aluekeskusten välillä
(Helsingin Sanomat 17.3.2014, Sirpa Hertellin kanssa)
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 8: Lippajärvi ja Järvenperä
Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt vaellan taas pohjoisempaan Espooseen, Lippajärvelle ja Järvenperään. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.
Länsimetron tulo vaikuttaa tosiaan myös pohjoisessa Espoossa, aina Järvenperässä asti. Kyse on vain yhdestä linjasta.
Järvenperästä etelään pääsee jatkossa linjalla 533, ja sieltä pääsee nyt etelään linjalla 533. Linjan numeroon ei siis ole tulossa muutosta. Bussi lähtee Järvenperästä, joten päätepysäkki ei ole enää nykyiseen malliin Vanhakartano. Linja kulkee noin nykyistä reittiä Lippajärven ja Kauniaisten poikki. Tämän jälkeen bussi kulkee - nykyisestä poiketen - Suurpellon läpi ja suorempaan Olarin poikki metroasemalle Matinkylään.
Vuoroväli tulee olemaan jonkin verran nykyistä tiheämpi 15 minuuttia päivisin ja lauantaisin, 30 minuuttia hiljaiseen aikaan ja sunnuntaisin. Lauantaina päiväsaikaa liikenne nelinkertaistuu, ja sunnuntaina tuplaantuu. Kyseessä on siis merkittävä parannus.
Kysyn kokouksessa tuosta päätepysäkin siirrosta Vanhastakartanosta Järvenperään: onko siitä tullut palautetta, ja aiotaanko bussiaikatauluja lomittaa (esimerkiksi 315 lähtee Vanhastakartanosta, joten heti sen ohitettua Järvenperän voisi 533 startata kohden Matinkylää)?
Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Lippajärven ja Järvenperän alueen joukkoliikenteeseen.
Otin Länsimetron liityntäyhteyksiin kantaa jo alkuvuonna kun suunnitelmien ensimmäisiä luonnoksia esiteltiin:
> Yhteydet lähipalveluihin on turvattava (Länsiväylä 9.2.2014)
> Joukkoliikenneyhteyksiä Espoon aluekeskusten välillä
(Helsingin Sanomat 17.3.2014, Sirpa Hertellin kanssa)
”Vapaa” Suomi Ukrainan sodassa
Moni kaipaa takaisin vuotta 1995 edeltäneeseen EU-vapaaseen Suomeen, jolloin kaikki(!) oli paremmin kuin nyt. Kunhan ei muistella 1990-luvun alun lamaa ja Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991 jatkunutta suomettumista.
Suomen historian kantavana linjana on jo yli sadan vuoden ajan ollut suhteiden tiivistäminen länteen aina kun itänaapurillamme on ollut heikko hetki. Joskus pieni Suomi on pelannut korttinsa paremmin, joskus on mennyt huonommin.
Vastaavasti aina kun Venäjä on ollut vahva, Suomi on tehnyt parhaansa puolustaakseen saavuttamaansa asemaa autonomisena suuriruhtinaskuntana tai puolueettomana maana itä-länsi-asetelman ulkopuolella. Tai Vihreiden mottoa soveltaen: Suomi ei ole idässä eikä lännessä vaan pinteessä.
Ja aina kun Venäjä on alkanut taas vahvistua, Suomessa on noussut kommentoijia, joiden mielestä Suomen linja on aivan liian länsisuuntautunut. Ei EEC! Ei EU!
Rajanveto Paasikiven valtiomiesviisauden ja Sortokauden myöntyväisyyspolitiikan välillä ei aina ole ollut helppoa.
Euroopan Unionin jäsenenä ja Euro-maana Suomen kansainvälinen asema on tällä hetkellä lännempänä kuin kertaakaan vuosina 1721-1809 tapahtuneen Venäjän imperiumiin liittämisen jälkeen. Viimeistään Ukrainan sota on paljastanut, että uusi asema on Suomelle haastava.
Suomen kipuilu on pantu merkille sekä Euroopan Unionissa että Venäjällä. Etenkin Venäjän media on ottanut kaiken irti niin Tasavallan Presidentti Niinistön Moskovan matkasta, Suomen vastahakoisuudesta EU:n pakoteneuvotteluissa, Suomen kieltäytymisestä toimittaa aseita Ukrainalle ja Suomen päätöksestä ostaa venäläisvalmisteinen ydinvoimala. Venäjällä ei arastella käyttää Suomen linjasta sanaa suomettuminen, ja pelkästään positiivisessa sävyssä.
Vaikka länsimaissa Suomen toimia ei kommentoida yhtä näkyvästi kuin Venäjällä, myös läntisissä puheenvuoroissa on kiinnitetty huomiota Suomen vaisuihin reaktioihin venäläisten lentokoneiden toistuvaan ”eksymiseen” Suomen ilmatilaan, Suomen päätökseen tilata ydinvoimala, jonka rakentaja ja pääomistaja on venäläinen ydinasetuottaja sekä Suomen vastahakoisuuteen pakoteneuvotteluissa.
Tehdään pieni ajatusleikki. Mikä olisi Suomen asema suhteessa Ukrainan sotaan, jos emme olisi tarttuneet Neuvostoliiton romahdettua tarjoutuneeseen hetkeen ja olisimme edelleen Euroopan Unionin ulkopuolella? Käytännössä Suomi olisi EFTA-maa, joka implementoisi EU:n direktiivit saadakseen tuotteensa EU:n sisämarkkinoille. Mahdollinen keskustelu EU-jäsenyydestä loppuisi maakaasun talvisiin toimituskatkoksiin (teknisistä syistä) ja viimeistään Venäjän lentokoneiden ja sukellusveneiden ”eksymiseen” Suomen alueelle.
Virallisesti toki pahoittelisimme Krimin ”tilannetta” ja Itä-Ukrainan ”tapahtumia”, mutta uskaltaisimmeko tuomita Venäjän toimet saati liittyä EU:n asettamiin pakotteisiin? Tuskinpa, siinähän voisi Oltermannin vienti ja öljyn tuonti vaarantua.
Sen sijaan Fennovoimasta ja Rosatomista ei tarvitsisi keskustella, koska Arevan asemesta uusinta ydinmiilua Suomeen rakentaisi Rosatom. Voimala saattaisi olla jopa valmis ja käytössä.
Entä mikä olisi Suomen turvallisuuspoliittinen asema? Vaikka EU ei ole puolustusliitto, olisimme EU:n ulkopuolella paljon yksinäisempiä kuin nyt. Vähäväkinen syrjäinen maa, jolla on pitkä historia osana kansainvälisistä pelisäännöistä piittaamatonta Venäjän imperiumia. Vähän niin kuin Georgia tai Moldova tai Ukraina tai … Paitsi että Ukraina ei ole syrjässä.
Mikä maa olisi valmis uhraamaan poliittista pääomaa saati riskeeraamaan Venäjän suhteensa Suomen auttamiseksi, jos Venäjä painostaisi yksinäistä Suomea poliittisesti tai sotilaallisesti?
Kolme ratkaisua kuntatalouden ahdinkoon
Kunnat kamppailevat talousahdingossa ja talousarvioita tehdään kovissa leikkaus- ja veronkorotuspaineissa. Valtiolta on odotettu helpotusta kuntien tehtäviin, toistaiseksi turhaan. Taloutta on siis tasapainotettava kuntien omin keinoin ja voimin. Espoon rahapussissa on kymmenien miljoonien vaje ja ja lautakunnat saavat lähiviikkoina käsiteltäväkseen toimialojensa budjettiehdotukset. Kipeitä leikkauksia on tulossa, siitä saimme esimakua jo kehysneuvotteluissa. Esillä on ollut mm. paine leikata kotihoidontuen Espoo-lisää ja iltapäivähoitopaikkoja. Sosiaali- ja terveystoimen osalta päästiin äänestämään jo viime valtuustossa, kun demarit kyseenalaistivat vanhuspalveluiden miljoonan euron säästön. Me Vihreät kannatimme esitystä, koska säästö on saatu aikaan toimintatapoja muuttamalla. Juuri...
Ydinvoimasta ja vihreiden hallitusyhteistyöstä
Tänään maan hallitus käsittelee kahta uutta ydinvoimalalupahakemusta, joista TVO:n Olkiluoto 4:n jatkoaika hylättäneen pohjaesityksen mukaan. Suomen laki ei tunne jatkoaikaa periaateluvalle, vaan hanke on toteutettava siinä aikataulussa, jolle lupa on myönnetty. Toinen hakemuksista, Fennovoiman muuttuneen hankkeen hakemus, saattaa mennä läpi. Puheenjohtaja Niinistö on ilmoittanut, että silloin vihreät jättävät hallituksen. Eduskuntaryhmä on asiassa yksimielinen.
Miksi sitten jättäisimme hallituksen? Siksi, että olemme sen äänestäjille nyt luvanneet ja hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei hallitus myönnä periaatelupia uusille ydinvoimahankkeille. Meillä oli kaikkiaan hallitusneuvotteluissa lukuisia tavoitteita ja kolme ennakkoehtoa, joista päätimme yhdessä puoluevaltuuskunnan kanssa.
Ensimmäinen ennakkoehto oli, että hallitus vähentää köyhyyttä ja parantaa perusturvaa mm. nostamalla perusturvaa vähintään 100 eurolla. Tämä toteutui. Toinen ehto oli, että hallitus parantaa ympäristön ja ilmastonsuojelun tasoa esimerkiksi säätämällä ilmastolain. Uusi ympäristönsuojelulaki suojelee arvokkaat suot ja edellyttää teollisuuden päästövähennyksiä. Luonnonsuojelualueiden hankintaa ja Itämeren suojelua on lisätty. Ilmastolaki on eduskuntakäsittelyssä. Kolmas ehto oli, että hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille.
Vihreät eivät kannata lisäydinvoimaa. Vihreä vaihtoehto perustuu energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Meillä Suomessa on kaikki edellytykset huipputeknologian kehittämiselle, jos vain kotimarkkinaympäristö sen sallii. Teknologian innovaatioilla ja älykkäillä sähköverkoilla parannetaan energiatehokkuutta ja säädetään sähkön tuotantoa kulutushuippujen mukaan.
Vuonna 2010 tehty arvio sähkönkulutuksesta vuodelle 2020 on jo todettu ylimitoitetuksi. Norjalainen Markedskraftin analyytikko Olav Botnen arvioi, että muutaman vuoden päästä päädytään pohjoismaisilla markkinoilla ylituotantoon, jonka seurauksena sähkön hinta laskee. Myös EU:n päästökauppa toimiessaan nopeuttaa kehitystä. On laitettava paukut energiatehokkaan, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Kotimainen uusiutuva energia työllistää ja tuo huoltovarmuutta, sekä elävöittää maaseutua.
Olkiluoto 3:sen reaktorin piti olla toiminnassa vuonna 2009, mutta käynnistys on siirtynyt arviolta kymmenellä vuodella eteenpäin. Hinnaksi arvioidaan 8,5 miljardia euroa. Jos Suomen teollisuus olisi sijoittanut tällaisen summan uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen, työllisyyden hyöty olisi ollut melkoinen, oltaisi edistytty kohti kestävää energiajärjestelmää ja ulkomaisen energian ostosta päästäisiin eroon. Ruotsi ja Tanska ovat viimeisen viiden vuoden aikana rakentaneet käyttöön enemmän tuulivoimaa kuin Olkiluoto 3 tulee tuottamaan sähköä.
Fennovoiman ydinvoimalahanke on siinä mukana oleville yrityksille ja kunnille taloudellinen riski. Investointi on suuri, eikä Fennovoiman lupaama takuuhinta osakkaille vaikuta edulliselta vertailtaessa arvioihin sähkön markkinahinnan kehityksestä. Emme kannata Venäjän valtion liikelaitos Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimalahanketta. Vihreät edellyttävät, että hallitusohjelman sitoumuksesta pidetään kiinni.
Meillä on vielä lapsen kengissä pienimuotoinen, kuluttajien tuottama lähienergia. Kiinnostus pientuulimyllyjen ja aurinkopaneelien asentamiseen kasvaa koko ajan. Hajautetun uusiutuvan energian edistämisellä saisi positiivisia vaikutuksia Suomen vaihtotaseelle, energiaomavaraisuudelle ja cleantech-alan kasvulle.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä mahdolliseksi esitetty tuntinetotus tulee ottaa käyttöön. Tällä hetkellä pientuottajat ovat sähkömarkkinoilla keskenään eriarvoisessa asemassa, koska sähköyhtiön ei tarvitse korvata pientuottajan verkkoon syöttämästä sähköstä mitään.
Annetaan tilaa kotimaisille uusiutuville, innovaatioille ja teollisuuden cleantech –viennille!
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 7: Tapiola, Niittykumpu sekä vähän Mankkaa
Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Seuraavaksi astun muutoksen ytimeen, Tapiolaan ja Niittykumpuun. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.
Tapiola ja Pohjois-Tapiola
Tapiolan tulee nousemaan aiempaa merkittävämmäksi joukkoliikenteen ja kaupan keskukseksi. Kun myös kulttuuripuolella on tapahtunut (mm. Weegee), Tapiola on monilla tavoin mitattuna keskeisempi Espoolle kuin koskaan. Spekuloin asialla Länsiväylässä julkaistussa mielipidekirjoituksessa vuonna 2009.
Noin puolet metroasemille syöttävistä bussilinjoista tulee Tapiolaan. Niinpä yhteyksiä löytyy joka suuntaan, ja Tapiolasta eri suuntaan lähtevien “pääväylillä” (Pohjantie, Merituulentie) on tiivis vuoroväli.
113 kiertelee Pohjantietä Pohjois-Tapiolan ja Laajalahden kautta Leppävaaraan. Aika uudentyyppisen yhteyden tarjoaa linja 111. Se lähtee Otaniemestä, kiertää Pohjois-Tapiolan kautta Tapiolaan, ja jatkaa Westendin, Haukilahden ja Matinkylän kautta aina Hyljelahteen asti.
Pohjantie - Mankkaa - Kauniainen yhteyttä tarjoavat linjat 549 Jorviin, ja 548 Lähderantaan (tai Jupperiin, jos minulta kysytään). 10/15/30 minuutin vuorovälillä ja yhteen synkatuilla aikatauluilla yhteenlaskettu vuoroväli on hiljaisimmallakin hetkellä 15 minuuttia.
Kun nämä kaikki linjat summaa yhteen, niin Pohjois-Tapiolassa vuorovälit ovat tiheät. Mankkaalla isoin hyöty on nykyistä tasaisemmasta vuorovälistä. Pyhäristin suunnassa tilanne pysyy noin ennallaan.
Uusi 551 liikennöi hyvin tiheästi Otaniemen kautta Pasilaan, mutta korvaa samalla useita 500-alkuisia linjoja. Runkolinja 550 jatkaa ennallaan.
Niittykumpu
Päädyin ottamaan Niittykummun mukaan samaan pakettiinTapiolan kanssa, vaikka olisihan tämän voinut myös erillisenä asiana avata. Syy tähän on, että Merituulentien syöttöliikenne koskettaa molempia alueita vahvasti, joten samat asiat olisi pitänyt kirjoittaa auki joka tapauksessa.
Niittykummun poikki kulkee iso liuta busseja: 114 kurvaa urheilupuiston kohdalla pohjoiseen ja lopulta Leppävaaraan, 112 samalta kohden etelään ja Matinkylään. Merituulentietä länteenpäin jatkavat linjat 125 Olarin ja Puolarmetsän kautta Espoonlahteen, ja 124 Saunalahteen. Myös Espoon keskukseen ja Kauklahteen vielä 118 kulkee tätä kautta, toisin kuin nykyinen linja 18.
Etenkin Niittykummun suunnassa busseja menee siis ihan jatkuvalla syötöllä. Niittykummusta tulee myös luultavasti merkittävä vaihtopiste metroon - Tapiolan keskuksen remonttien ruuhkauttaessa Tapiolaa monelle nopein tie metroon on hypätä pois jo Niittykummussa.
Tässä vielä yhteenveto Tapiolan vuoroväleistä eri suuntaan, ruuhka-aikaan. Esimerkiksi Pohjantien 24 vuoroa tunnissa tai Niittykummun suunnan 30 vuoroa vastaavat kyllä aikallisten asukkaiden tarpeisiin.
Yhteenveto
Tapiolan alueelta on edelleen suoria yhteyksiä likimain kaikkialle Espooseen. Isoin muutos nykyiseen lienee, että Suur-Espoonlahden alueelle ei mene enää niin monia linjoja kuin nykyisellään (etenkin jos käveli Länsiväylän varteen), vaan osa matkoista sinne suuntaan pitää tehdä Matinkylässä vaihtaen.
Kaikista isoin riski ei liity liintyntäliikenteeseen tai metroon, vaan siihen mitä tapahtuu maan päällä. Metro valmistuu 2016, ja maanpäälliset rakennustyöt vasta 2018. Tulossa on siis vuoden tai kahden mittainen aika jolloin liityntäbussit joutuvat käyttämään poikkeusreittejä ja pysäkkejä. Muutoksia tulee, ja ruuhkia voi tuskin välttää. Tässä muuten kuva terminaalista sitten kun kaikki on valmista.
Yksi potentiaalinen ongelmakohta Tapiolan alueella on, tähän vielä perehdyn. Nykyisellään Otsolahtea ei kierrä yksikään bussi. Toki kävelymatkat ovat lyhyet, ja Keilaniemen metroasema on kohtuullisen matkan päässä, mutta silti tarkastelen vielä Itärannan yhteyksiä. Kyllä sinnekin pääsee, muttei yhtä hyvin kuin muualle Tapiolan alueelle.
Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Tapiolan ja Niittykummuun alueen joukkoliikenteeseen, sillä millään päätösmuotoilulla ei saa maanpäällisiä rakennustöitä nopeammin valmiiksi.
Otin Länsimetron liityntäyhteyksiin kantaa jo alkuvuonna kun suunnitelmien ensimmäisiä luonnoksia esiteltiin:
> Yhteydet lähipalveluihin on turvattava (Länsiväylä 9.2.2014)
> Joukkoliikenneyhteyksiä Espoon aluekeskusten välillä
(Helsingin Sanomat 17.3.2014, Sirpa Hertellin kanssa)
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 6: Kauklahti
Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Seuraavaksi vaellan kauas länteen, Kauklahteen. Kauklahti on minulle kovin tuttu Espoon kolkka, opiskelin Kauklahdessa yläasteen ja lukion verran. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.
Aloitetaan ihan Kaukladen keskustan suunnasta. Tulossa on yksi Kauklahden joukkoliikennehistorian isoimmista muutoksista, oma sisäinen syöttölinja 166. Sitä ajetaan pienellä kalustolla ja vain arkisin - hiljaiseen aikaan tai viikonloppuisin vuoro ei kulje. Tuo “yksi isoimmista muutoksista” on kyllä suhteellinen käsite ja menee hieman mahtipontisuuteni piikkiin: kyllä esimerkiksi rantaradan valmistuminen oli taatusti isompi juttu…
Linja 166 reitti on aika söheröinen. Sitä ei ole vielä lyöty lukkoon. Mahdollista on, että koulujen aukioloaikaa reitti on hieman toisenlainen kuin työmatkojen paluuliikenteessä.
Kauklahden läpi kulkee linja 118 (vanha tuttu 18 dramaattisesti uudelleen nimettynä), joka lähtee Lasilaaksosta, kiertää Kauklahden poikki Espoon keskukseen, ja sieltä Suurpellon kautta Tapiolaan. Vuorovälion ruuhka-aikaan 20, muutoin 30 ja sunnuntaisin 60 minuttia, eli tarjonta on jopa hieman vähäisempi kuin tällä hetkellä. Tästä tulen kysymään.
Matinkylään pääsee linjalla 165. Se on aika lailla sama yhteys kuin nykyisinkin, poislukien että pääteasema on tietty Matinkylä. Kauklahden päässä linja tekee lopussa S-kuvion koukaten Vanttilan kulmalta. Vuoroväli on noin nykyinen, ruuhka-aikaan neljä vuoroa tunnissa, harventuen kahteen hiljaiseen aikaan ja sunnuntaisin. Sunnuntaina tarjontaa on jopa hieman nykyistä enemmän.
Kysyttävää kokoukseen:
- 166 kulkee vain arkisin: eikö linjalle ole tarvetta viikonvaihteessa?
- Miksi linjan 118 vuoroväli on nykyistä hieman harvempi?
Kauklahden alueella muutokset eivät ole dramaattisia. Oma “keräilylinja” auttaa koululaisia. Muutoin reitit ja vuorovälit pysyvät noin ennallaan. Itseäni pohdituttaa lähinnä Järvikylän suunta: mikään linja ei nykyisellään eikä tulevaisuudessa kierrä kovinkaan lähelle. Toisaalta asutustakin on vain vähän, ja pääseehän muun muassa monelle tuntemattomalla linjalla 911 (Kauklahti - Masala - Kirkkonummi) siihen kulmille.
Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Espoonlahden alueen joukkoliikenteeseen. Sen sijaan linjan 118 vuorovälin pidän kyllä tarkastelussa - se tarjoaa hyvät yhteydet sekä Kauklahden sisäisesti että koko Espoon tasolla. Jos on perusteita, tuon linjan liikennöintitiheyttä voisi nostaa.
Kaupunginhallitus 15.9.2014 raportti
Tässä raporttia maanantaisesta kaupunginhallituksen kokouksesta. Päätökset menivät esityksen mukaan. Metron jatkon rahoituksesta käytiin keskustelua ja valtuustoa varten saadaan vielä tarkempia lukuja hankkeen kustannusvaikutuksista Espoolle. Ylimääräisenä asiana merkitsimme tiedoksi kaupunginjohtajan selostuksen Suomenojan sataman tilanteesta. Pidin välttämättömänä, että kaupunginhallitus käsittelee asiaa ja varmistaa näin, että sisäinen tarkastus etenee. - Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen hyväksyminen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi Keskustelua herätti se, että valtion osuus on naulattu maksimissaan 240 me indeksillä korotettuna. Se on laskettu kokonaiskustannusarviosta 801 me. Espoolle kynnyskysymys oli indeksiin sitominen. Kustannusarvio on metron...
Viekää lehdetkin laatikosta!
Aina välillä vie muutaman päivän, ennen kuin aivot suostuvat tajuamaan, mitä tuli luettua. Arvonlisäverolain muutos ulkomailta tilattujen lehtien verottamiseksi on tästä viimeisin esimerkki.
Manner-Suomen lehtitaloilla on nimittäin ongelma, Suomen verottajan tilattujen lehtien hinnasta perimä alennettu 10% arvonlisävero. Ahvenanmaalla veroa ei peritä, minkä seurauksena moni suomalainen lehti postitetaan Ahvenanmaalta. (Irtonumeroiden arvonlisävero on Suomessa normaali 24%.)
Suomen tulli ei ole perinyt lehdistä veroa, koska lähetykset ovat vähäarvoisia ja vero alittaisi pienimmän maahantuonnissa kannettavan veron määrän. Vuoden 2013 alusta pienin kannettava arvonlisävero on ollut viisi euroa, kun se siihen asti oli ollut 10 euroa. Tämä ns. Lex Verkkokauppa säädettiin estämään alle 43 euron hintaisten tuotteiden myyminen verovapaasti Suomeen Ahvenanmaalla sijainneista varastoista.
Suomi saa mitä tilaa. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, Ahvenanmaa nimenomaan neuvoteltiin EU:n veroalueen ulkopuolelle. Ahvenanmaa on Suomen oma pieni (alkoholi)veroparatiisi, sillä poikkeusjärjestelyn ansiosta suomalaiset ja ruotsalaiset laivamatkustajat saavat edelleen laivoilta halpaa tax free -viinaa, kunhan ne poikkeavat matkalla Maarianhaminan satamassa. Alkoholin verovapaa postimyynti Ahvenanmaalta Manner-Suomeen ei sen sijaan ole sallittua, ei edes alle 22 euron pullojen.
Nyt tuo poikkeus laajennetaan alkoholin, tupakan ja parfyymien lisäksi koskemaan aikakauslehtiä.
Kyllä:
94 §
Verotonta on seuraavien tavaroiden maahantuonti:
...
24) tavarat, joiden kokonaisarvo on enintään 22 euroa, lukuun ottamatta tupakkatuotteita, alkoholia, alkoholijuomia, hajuvesiä sekä postimyyntinä hankittavia ja toimitettavia kerran viikossa tai harvemmin ilmestyviä sanoma- ja aikakauslehtiä.
Ja koska Ahvenanmaa on EU:n verorajan ulkopuolella, laki koskee paitsi Ahvenanmaalta myös muualta EU:n verorajan ulkopuolelta kuten Norjasta, Venäjältä tai Yhdysvalloista tulevia lehtiä. Ja ahvenanamaalaiset joutuvat maksamaan veroa Suomesta ja Ruotsista tilaamistaan lehdistä.
Hullummaksi menee, sillä veron maksavat ja arvonlisäveroilmoituksen veroviranomaiselle tekevät tavaran vastaanottajat eli yksittäiset lehtien tilaajat.
Kyllä:
101 d §
Lehden vastaanottajan on annettava 94 §:n 1 momentin 24 kohdassa tarkoitettujen sanoma- ja aikakauslehtien maahantuonnista Tullille veroilmoitus ennen lehden maahantuontia. Jos lehden vastaanottaja ei ole saanut myyjältä laskua ennen maahantuontia, veroilmoitus on annettava viimeistään laskun eräpäivänä.
Veroilmoitus voidaan antaa yksittäisestä lehdestä, lehtien tilauskaudelta tai tilauskauden osalta. Ilmoitusjakson pituus on enintään vuosi.
Veroilmoituksessa on ilmoitettava maahantuotavien lehtien tilausjakso, lehtien kappalemäärä, lehtien arvo sekä muut Tullin määräämät veron oikeamääräisyyden toteamiseksi tarpeelliset tiedot.
Voin kuvitella sen hässäkän, kun ihmisten ja yritysten ilmoitukset yksittäisistä ulkomailta tilatuista lehdistä alkavat vyöryä käsiteltäviksi. Ja sitten kehdataan horista norminpurkutalkoista ja sääntelyn purkamisesta.
Miten Suomeen tulevaa postia aiotaan valvoa esimerkiksi kirjekuorissa lähetettävien lehtien löytämiseksi? Kouluttaako Tulli lehtikoiria? Miltä muulta valvonta vie resursseja?
No onhan se tietenkin viranomaisista mielenkiintoista tietää, millaisia lehtiä suomalaiset ulkomailta tilaavat. Niissä voi tulla maahan vaikka virallisen poliittisen linjan vastaisia ajatuksia. Lain tuloksena on väkisinkin rekisteri siitä, mitä lehtiä suomalaiset maailmalta tilaavat.
Se vaan ihmetyttää, miksi tällaista veronkeruuapparaattia on lähdetty ylipäätään rakentamaan, jos ja kun paperilehtiä ei pian enää lueta saati tilata? Suomen lehdistön digitalisoituminen on toki edennyt hitaammin kuin monessa muussa EU-maassa, mutta emme mekään loputtomiin voi olla printtimedian ulkoilmamuseo.
Toivottavasti verkkolehdille ei keksitä jotain yhtä typerää, kun paperilehdistä saatavat verotulot hiipuvat.
Tuliko laki yllätyksenä? Pyytämättä? Ei ihme, sillä vain Suomen Kuvalehti näyttäisi kiinnittäneen asiaan huomiota. Kiitos siitä! Kustantajat eivät ole halunneet myöntää asiakkailleen kiertäneensä lakia postittamalla lehtensä Ahvenanmaalta. EU-alueen ulkopuolelta tulevat lehdet ovat niille suoria kilpailijoilta.
Lakia valmisteltaessa ja eduskunnassa käsiteltäessä kuultujen asiantuntijoiden luettelossa kiinnittää huomiota, ettei mukana ole ollut ketään, joka olisi edustanut lehtien lukijoita.
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 5: Espoonlahti (eli Länsiväylän eteläpuoleinen alue)
Kivenlahti
Espoonlahden "keskus" eli Lippulaivan tienoo
Soukka, Soukanniemi ja Suvisaaristo
Finnoo ja Kaitaa
Bonushuomioita
Yhteenveto Espoonlahden alueen tilanteesta:
Otin Länsimetron liityntäyhteyksiin kantaa jo alkuvuonna kun suunnitelmien ensimmäisiä luonnoksia esiteltiin:
> Yhteydet lähipalveluihin on turvattava (Länsiväylä 9.2.2014)
> Joukkoliikenneyhteyksiä Espoon aluekeskusten välillä
(Helsingin Sanomat 17.3.2014, Sirpa Hertellin kanssa)
Tila- ja asuntojaosto 15.9.2014 raportti
Tässä raporttia tämän aamuisesta kokouksesta. Esityslista avattuna löytyy täältä. Kokouksen aluksi kuultiin Espoon Asunnot Oy:n tilannekatsaus ja asukasvalinnan perusteet. Toimitusjohtaja Seppo Kallio kiitteli jaostoa asuntopoliittisen ohjelman laadinnasta sekä kaupunkia puurakentamisen edistämisohjelmasta. Jäämme odottamaan ensimmäistä Espoon Asuntojen puurakentamiskohdetta. Sovitusti saamme jokaiseen kokoukseen siirtokelpoisten ja väistökoulujen tilannekatsauksen. Jostain syystä seloustusta ei nyt löydy esityslistan liitteenä toisin kuin elokuussa. Edelleen takkuilee tämä asiakirjahallinta. Muutoksia elokuussa saatuun selvitykseen ovat: Veräjäpellon koulu Parhaillaan kohteessa asennetaan tilaelementtejä. Suunnitelmamuutosten ja perustusurakoitsijan viivästyksen vuoksi tilaelementtiurakoitsija on päässyt aloittamaan elementtien pystytyksen myöhässä. Arvioitu valmistumisaika 21.11.2014 (oli 30.10.)...
Siniviherkehä kartalle
Uudenmaan liitossa on valmisteilla Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava. Teemat, joihin keskitytään, ovat: elinkeino- ja innovaatiotoiminta, viherrakenne, tuulivoima, logistiikka sekä kulttuuriympäristöt. Tarkoitus on, että kaava hyväksyttäisiin maakuntavaltuustossa vuonna 2016. Maakuntahallitus käsittelee kaavan työstämistä säännöllisesti kokouksissaan.
Kirjoitan tässä blogissa joitain olennaisia asioita eri teemoista ja siitä, mitä me vihreät tavoittelemme kaavatyössä. Uudenmaan maakuntahallituksessa vihreitä edustavat minä ja Minerva Krohn. Tänään kokouksen asialistalla on mm. maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen.
Laajat metsämantereet, kuten Nuuksio ja Sipoonkorpi sekä asukkaita lähellä olevat puistot, lähivirkistysalueet, ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Viheralueiden tulee olla tärkein ohjaava tekijä kaikessa suunnittelussa, mutta suurin uhka viheralueille on rakentaminen ja alueiden pirstoutuminen.
Viherrakenne onkin keskeinen teema valmisteilla olevassa maakuntakaavassa. Viheryhteyksien verkosto on erityisen tärkeä luonnon monimuotoisuudelle, jotta eläimet ja lajit pääsevät vapaasti liikkumaan. Näin vältetään paikallisten mikropopulaatioiden synty, jossa lajiston perimä köyhtyy.
Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa viherrakenteeseen liittyviä merkintöjä ovat Natura-, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet sekä viheryhteystarvetta osoittavat merkinnät. Mukana on myös eri tavoin määriteltyjä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Viherrakennetta tukevia ominaisuusmerkintöjä on osoitettu mm. pohjavesialueille ja arvokkaille geologisille muodostumille. Jatkotyössä on tarve kirjata arvokkaat luontokohteet, kuten suot ja pienvedet ominaispiirteineen sekä määrittää kaavassa mm. pääkaupunkiseudun viherkehä.
Uudellamaalla on paljon monille lajeille ainutlaatuisia elinympäristöjä johtuen eteläisestä sijainnista, vaihtelevasta maaperästä sekä laajasta, pienipiirteisestä saaristosta. Kasvavalle väestölle on tarjottava virkistysmahdollisuuksia. Maaseudun elinkeinot ovat muutoksessa muun muassa biotalouden ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Kaavatyössä huomioidaan myös ihmisen luonnosta saamat hyödyt eli ekosysteemipalvelut, kuten tulvasuojelu ja ruoantuotanto. Luonnolla itsellään on myös kiistämätön luonnon itseisarvo, sen monimuotoisuus kaikkine kirjoineen.
Vihreät ovat painottaneet kaavatyössä myös vesistön ja vedenalaisen luonnon merkitystä, myös sinikehä on huomioitava kaavakartassa. Viherkehän sijaan voimme puhua pääkaupunkiseudun siniviherkehästä, sillä mm. Velmu-tutkimus on paljastanut arvokasta tietoa vedenalaisesta luonnosta. Toisaalta kaavatyön pitää tukea ja edistää kansallispuistojen perustamista, kuten ihanan, merellisen Porkkalan kansallispuiston perustamista.
Uudenmaan liitossa on käynnissä viherrakenteen kokonaisuutta varten useita selvityksiä. Selvityksissä hyödynnetään uusia paikkatietomenetelmiä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Luontoselvityksiä täydennetään maastokartoituksilla.
Kulttuuriympäristöt käsittävät rakennusperinnön, maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Maakuntakaava on hyvä kaavataso esittää kulttuuriympäristöt kokonaisuutena. Siinä tullaan esittämään valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (RKY 2009-kohteet), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennusperintö sekä viimeisin tieto muinaisjäännöksistä.
Vihreästä näkökulmasta tärkeä teema on myös suurten tuulivoima-alueiden osoittaminen maakuntakaavassa. Pienet yksittäiset voimalat säilyvät edelleen kuntatason kaavoituksessa. Uudenmaan osalta on tehty laaja selvitys alueista, jonne tuulivoima parhaiten soveltuu. Isossa osassa merialueita on kuitenkin armeijan käytössä olevia alueita, joihin liittyviä tutkaongelmia ja muita haasteita tulisi yhdessä ratkaista. Tuulivoimaselvitys löytyy internetistä: Tuulivoiman selvitysalueet
Jatkossa Uudenmaan kokoisella alueella pitää tuulivoimatuotannolla olla enemmän mahdollisuuksia sijoittua. Uusiutuva energia on olennaista, kun haluamme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Maakuntakaavoituksen logistiikka- sekä elinkeino- ja innovaatioteemat liittyvät läheisesti toisiinsa. Logistiikka sen eri keskuksineen ja reitteineen tukee elinkeinoelämän, kaupan sekä työelämän tarpeita. Vihreille on tärkeää korostaa raideliikenteen merkitystä, joukkoliikenteen edellytyksiä ja tiivistä yhdyskuntarakennetta, jossa viheralueet suojellaan.
Uudenmaan kaavatyössä huomioidaan koko seudun paras. Itäisellä ja läntisellä Uudellamaalla, keskisellä Uudellamaalla Kuuma-kunnissa ja pääkaupunkiseudulla on omat tarpeensa ja erityispiirteensä. Vihreät haluavat varmistaa seudullisen tasa-arvon niin viheralueissa kuin hyvän elämän edellytyksissä kaikille uusmaalaisille.
Tila- ja asuntojaosto 15.9.2014 talousarvio ja investointiohjelma
Luvattoman myöhään avaan huomisen tila- ja asuntojaoston esityslistaa. Syynä Laajalahti-päivä lauantaina ja oman tyttären 16-vuotissynttäreiden juhlinta tänään sunnuntaina. Tässä kommentein, lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Kokouksessa kuultavat selostukset Työohjelman mukaisesti kuullaan seuraava: - Espoon Asunnot Oy, tilannekatsaus ja asukasvalinnan perusteet, Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kallio. Mukaan on kutsuttu myös Espoon asuntojen hallituksen puheenjohtajisto, jossa meillä vpj:nä Marjo Matikka. Tajassa sovitusti kuullaan joka kokouksessa: - Siirtokelpoisten tilojen / väistökoulujen tilannekatsaus, syyskuu 2014, Tilakeskus -liikelaitoksen toimitusjohtaja Carl Slätis. - Vuoden 2015 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely Ehdotetaan...
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 4: Lähderanta, Laaksolahti, Viherlaakso ja Jupperi
Kaupunginhallitus 15.9.2014 Länsimetro
Tässä maanantain kaupunginhallituksen asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Isoimpina asioina Länsimetroon liittyvät päätökset, joista järjestetään ylimääräinen valtuuston kokous 29.9. - Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen hyväksyminen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi Espoon osalta keskeistä sopimuksessa on, että valtion tuki Länsimetron jatkon rakentamiselle kytketään asuntokaavoituksen määrään. Sopimuksessa korotetaan Espoon asuntokaavoitustavoitetta MAL-aiesopimuksessa esitetystä vuotuisesta 250 000 kerrosneliömetristä 25 % 312 500 kerrosneliömetriin. Tämä vaatimus on linjassa valtuuston jo päättämän tavoitteen (350 000 k-m2) kanssa. Jotta korotettuun tavoitteeseen päästään, kaavoitusta tulee priorisoida ja nopeuttaa erityisesti metron jatkeella ja kaupunkiradan kehityskäytävässä....
Sisäisestä turvallisuudesta huolehdittava
Pidin keskiviikkona Vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheen välikysymyksestä, aiheena poliisipalvelujen turvaaminen.
Sisäinen turvallisuus ja ihmisten kokema turvallisuus ovat tärkeitä arvoja länsimaisessa demokratiassa. Voimme olla ylpeitä siitä, että maassamme viranomaiseen voi luottaa ja poliisi on ystävämme. Näistä arvoista on pidettävä kiinni.
Sisäiseen turvallisuuteen kuuluu kansalaisten tasapuolinen mahdollisuus saada tarvitessaan viranomaisapua. Poliisin kenttä- ja rikostutkinnan voimavarat on tärkeä turvata. On huolestuttavaa, että rikostilastoissa jotkin alueet Suomessa ovat turvattomampia kuin toiset.
Ympäristörikostutkintaa on lisättävä. Tällä hetkellä monet ympäristörikokset jäävät tutkimatta, koska poliisilla ei ole tarpeeksi voimavaroja niiden tutkimiseen. Huolestuttavaa on myös, ettei Suomessa pysty kouluttautumaan ympäristörikostutkijaksi.
Liikkuvan poliisin toimintojen yhdistäminen paikallispoliisiin on herättänyt ymmärrettävää huolta ihmisissä. Liikenneturvallisuus ja sen takaaminen riittävällä poliisi- ja nopeusvalvonnalla on keskeistä. On seurattava, että todelliseen liikennevalvontaan on käytetty riittävästi työtunteja, ja että liikenneturvallisuuden paraneminen näkyy tilastoissa. Peltipoliiseja eli automaattista nopeusvalvontaa on lisättävä.
Harmaa talous on haitaksi koko yhteiskunnalle, koska valtio menettää verotuloja noin 5 miljardia euroa vuodessa. Harmaan talouden syövereihin hukkuvilla rahoilla saisi paljon hyvää perustoimeentulon vahvistamiseksi, pienituloisten eläkeläisten ja köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseksi. Harmaan talouden kitkemiseksi tarvitaan toimia. Vihreät kiirehtii harmaan talouden torjuntaa ja siihen liittyviä lakimuutoksia, kuten tilaajavastuulain päivitystä sekä parannuksia työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin.
Lue koko ryhmäpuheenvuoro täältä: www.vihreat.fi/tiedotteet/ryhmapuheenvuoro-valikysymyksesta-poliisipalvelujen-turvaamisesta