Metropoliselvityksen tausta-analyysi on hyvin samanlainen, johon olemme vihreässä ryhmässä päätyneet.Olemme halunneet katsoa seudun kokonaisetua ja nähneet, että pitkällä aikavälillä se on myös yksittäisten kuntien ja erityisesti kuntalaisten etu.Kuntien välisen kilpailun sijaan olemme painottaneet kuntien välistä tiivistä yhteistyötä ja tasa-arvoa, näin syntyvää päällekkäisyyksien purkua, säästöjä ja osaamisen jakamista. Haluamme tavoitella tästä syntyvää menestyksen mahdollisuutta koko seudulle.Olemme [...]

Espoon johtaminen on ollut viime aikoina valokeilassa, kun on setvitty muun muassa venesatamasotkuja ja avustusten hakematta jättämisiä.Kuntajohtaminen on monella tapaa murroksessa. Kunnista on tullut monialaisia kuntakonserneja, joiden johtaminen edellyttää entistä laajempaa ammatillista osaamista ja johtamistaitoja. Koska kunnissa tehdään merkittäviä asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä, on tärkeää saada niihin päteviä johtajia.Espoossa kaupungin ylintäkään virkamiesjohtoa ei valita avoimen [...]

Haluan kodin, jota voin hallita yhdeltä ruudulta; Kodin, jonka huoneiden lämpötilaa voin säätää yksitellen kellonaikojen mukaan; Kodin, jonka energian- ja vedenkulutusta voin seurata laitekohtaisesti; Kodin, joka varoittaa rakenteisiin ilmestyvästä kosteudesta; Kodin, joka sammuttaa päälle unohtuneen hellan; Kodin, joka tuottaa, myy ja ostaa sähköä älykkäästä sähköverkosta; Kodin, joka sytyttää kukkavalot pilvisenä päivänä;  …

Itse asiassa haluan asua automaatiojärjestelmässä, robotissa.

Robotit ja teollinen internet vievät ajatukset teollisuuden kokoonpanolinjoille, mutta suurimmat muutokset näkyvät ihmisten arjessa. Teollisessa esineiden internetissä yhä useampi termostaatti, maalämpöpumppu, aurinkokenno, sadevesikaivo ja sähkökiuas kytketään verkkoon, jossa ne kommunikoivat keskenään ja kokonaisuutta hallitsevan ohjausjärjestelmän sekä älykkään sähköverkon kanssa.

Julkisuudessa puhutaan robottiautoista, mutta samalla pitäisi keskustella myös robottikodeista tai perinteisemmin älytaloista. Miten voisimme edistää älytalojen rakentamista? Älytaloja on yritetty kehittää jo 20 vuoden ajan! Mitkä sääntelyn ja markkinoiden esteet pitää purkaa?

Suomen rakennusalaa on moitittu vanhanaikaiseksi. Nyt rakennusliikkeillä olisi tilaisuus parantaa mainettaan. Sähköjohtojen lisäksi asuntojen seiniin pitäisi asentaa vakiovarusteena myös verkkojohdot. Kosteisiin tiloihin ja kosteusvaurioille alttiisiin rakenteisiin tulisi sijoittaa etäluettavat kosteusanturit. Lämmitysjärjestelmän termostaateilla ja lämmityslaitteilla tulisi olla omat ip-osoitteet. Aurinkokennojen ja pientuulivoimaloiden asentamisen tulisi olla teknisesti ja hallinnollisesti helppoa.

Kaapelit ja anturit eivät yksin tee asunnosta älykotia. Todelliset hyödyt ja säästöt saadaan vasta niitä hyödyntävistä älykkäistä järjestelmistä.  Näiden järjestelmien kehittämisessä ja tuotteistamisessa Suomen rakennusalalla olisi ainutlaatuinen mahdollisuus.

Tiedote 20.10.2014 Espoon johtaminen on ollut viime aikoina valokeilassa, kun on setvitty muun muassa venesatamasotkuja ja avustusten hakematta jättämisiä. Kuntajohtaminen on monella tapaa murroksessa. Kunnista on tullut monialaisia kuntakonserneja, joiden johtaminen edellyttää entistä laajempaa ammatillista osaamista ja johtamistaitoja. Koska kunnissa tehdään merkittäviä asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä, on tärkeää saada niihin päteviä johtajia. Espoossa kaupungin ylintäkään virkamiesjohtoa ei valita avoimen poliittisin perustein, mutta tehtäviin on valikoitunut politiikassa tavalla tai toisella meritoituneita henkilöitä. Toisaalta suuren kaupungin poliittinen johtaminen alkaa olla yhä vaativampaa ja hankalmpaa muun päivätyön ohessa. Oulussa ja Turussa...

Tiedote 17.10.2014 -Helsingin, Espoon ja Vantaan kannattaisi terästää yhdessä otettaan asunnottomuuden hoidossa, toteaa vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja ja asumispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Susanna Rahkonen. -Seudulla on nostettava tuettujen vuokra-asuntojen määrää, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja sekä tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elo sanoo. Tänään, YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä, vietetään Asunnottomien yötä. Susanna Rahkonen muistuttaa, että osa pääkaupunkiseudun aikuisista ei pysty elämään itsenäistä elämää, koska asunto puuttuu. Suomen asunnottomista yli kaksi kolmasosaa on Helsinkiläisiä, Espoolaisia ja Vantaalaisia. -Pääkaupunkiseudulla on liian vähän asuntoja kysyntään nähden ja asumisen hinta on tästä syystä kova. Tilanne...

Oi suo, suokukko ja suopursun tuoksu! Soidensuojelun täydennysohjelma on hanke, jossa suojellaan Etelä-Suomen viimeiset luonnontilaiset suot, kansallisaarteemme. Valtaosa soistamme on ojitettuja ja luontoarvonsa menettäneitä. Arvosoilla elävät kasvit ja linnut ovat uhanalaisia. Tutkijat ja asiantuntijat ovat vuosien ajan kartoittaneet suomme ja niiden luontoarvot, minkä pohjalta suojeltavat suot on valittu suojeluohjelmaan. Maanomistajat ovat olleet hankkeelle myönteisiä, sillä saavathan he korvauksen suojelusta. Suo on ekosysteemi, joka on pelastettava kokonaisuutena, jota ei voi toiselta puolelta kuivata ilman että koko suo kärsii. Suot on pelastettava nyt ennen kuin on liian myöhäistä! Suojelulla on kiire, sillä eteläisessä Suomessa on luonnontilaisia soita jäljellä vain rippeet ja yli puolet eri suoluontotyypeistä on uhanalaisia. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava sovitusti. Tarvittavat selvitykset on tehty, rahoitus valmiina ja seuraavana on vuorossa maanomistajien kuuleminen.

Olen todella huolissani siitä, että ympäristöministeri Grahn-Laasonen jäädytti suojeluohjelman kriittisessä vaiheessa, juuri kun kuulemiset olisi aloitettu. Hanke on vaarassa viivästyä, pahimmillaan jopa kaatua. Tiedämme, ettei suoluonnolla ole aikaa odottaa. Vastustus suojelulle on ollut hämmästyttävän vähäistä. Toisaalta iso osa näistä soista on valtion tai energiayhtiö Vapon hallussa. Olen ymmärtänyt, että Vapo on viime vuosina halunnut tarjota arvokkaimmat suot suojeluun, kuten moni muuukin vastuuntuntoinen maanomistaja. Toisaalta yhdenkin omistajan vastustus kaataa suojelun, jos edettäisiin pelkästään vapaaehtoisuuden turvin.

Metsien suojelun osalta vapaaehtoisuus on toiminut, mutta soita ei voi suojella pirstaleina, vaan koko suo on suojeltava kerralla. Yksi hyvä esimerkki on Hyvinkään kaunis Kurkisuo, joka saatiin suojeluun vuonna 2012. Tätä ennen oli käyty vuosia kiistaa kahden maanomistajan välillä. Vapo suunnitteli turpeen nostoa, kun taas Altia halusi suojella suon ja pohjaveden. Kuvassa Kurkisuohon tutustuvat Risto Sulkava ja Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliitosta sekä Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän Pertti Salolainen, Tuija Brax, Johanna ja Pirkko Ruohonen-Lerner.

Opin paljon uutta suoluonnosta Ympäristöakatemian suokurssilla syyskuussa 2013. Esimerkiksi päiväperhoset ovat hyvin herkkiä muutoksille, kuten ojitukselle ja toimivat monimuotoisuuden mittareina. Kuvissa kurssilaiset Janakkalan Suurisuolla sekä näkymä Torronsuolta. Parasta suoluonnolle aikoihin on uusi ympäristönsuojelulaki, joka suojelee arvokkaimmat suot turpeen nostolta ja soidensuojelun täydennysohjelmalla lisätään suojeltua suopinta-alaa. Suomi on suomaa, mutta kuivattu ja köyhdytetty sellainen. On meidän velvollisuutemme pelastaa jälkipolville arvokkaat suoluonnon rippeet.

Tässä eilisen tila- ja asuntojaoston päätökset. Esityslista avattuna löytyy täältä. Teimme päätöksiä muun muassa Träskändasta, Rödskogs skolasta ja Tapiolan kentän huoltorakennuksesta. - Päätökset ja kirjelmät ja kokouksessa kuultavat selostukset Kuultiin selostuksia ja tehtiin päätöksiäkin: - Asuinalueiden kehittäminen Espoo on mukana Ympäristöministeriön koordinoimassa Asuinalueiden kehittämisohjelmassa 2013-2015, jossa kohteina Suvela, Kirkkojärvi ja Espoon asemanseutu. Osahankkeita on yli 30. Hankkeille on saatu avustusta 1,1 me. Sen lisäksi Keski-Espoon kenttärakennukselle saatiin kertaluonteinen investointiavustus 0,65 me. Hankkeisiin liittyy neljä tutkimushanketta, joissa kaupunki on mukana asiantuntijana: - Välittävät Valittavat Verkostot (espoolainen lähiökehittämisen malli, jossa...

Kokouksessa saimme mm. selvityksen valtion koulukorjausavustuksen hakematta jättämisestä, Träskändan kartanon tulevaisuudesta, Rödskogs skolan tilavaihtoehdoista sekä tilojen hyvästä hallinnasta ja korjausvelasta. Lisäksi palautimme hintavan Tapionkentän huoltorakennuksen hankesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi. Valtion koulukorjausavustukset menivät Espoolta sivu suun. Vaadimme ja saimme selvityksen siitä, miten … Continue reading →

Eilen oli varsinainen maratonkokouspäivä. Aamukahdeksasta ilta kahdeksaan, viisi kokousta ja kriisiviestintäkoulutus. Tässä eilisen kaupunginhallituksen päätökset niiltä osin kuin ei menty pohjaesityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Osallistujien nimeäminen Uudenmaan maakuntaparlamenttiin 20.-21.11.2014 Perussuosmalaiset yrittivät saada jälkijunassa kolme edustajaa lisää. Viime kokouksessa nimettiin 11 osallistujaa (PS ja sit 3, Vihr 3, Rkp 2, Kok 1, Sd 1 JA Vas 1). Ei nimetty lisäedustajia, vaan pitäydyttiin edellisen kokouksen päätöksessä ja ydessä sovitussa menettelytavassa. - Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä Tämä oli ensimmäinen kerta kun sote-asiaa linjattiin...

Annoimme kaupunginhallituksessa Espoon lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä eli ns. sotejärjestämislaista. Kyseessä on tarpeellinen uudistus, mutta vielä on monia avoimia kysymyksiä. Tärkeänä yksityiskohtana lausuntoon kirjattiin esityksestäni tahtotila turvata laadukas opiskelijaterveydenhuolto ja YTHS:n olemassaolo äänin 10-5. Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen … Continue reading →

Jokainen itseään kunnioittava aate tarvitsee hyvän vihollisen. Vihollisen, joka huolettaa ja pelottaa ihmisiä; Vihollisen, jota ei voi voittaa, jotta missiolta ei katoa pohja. Tarvittaessa hyvä vihollinen voidaan luoda jopa tyhjästä. Esimerkiksi moni uskonto on menestynyt demonisoimalla seksuaalisuuden.

Etenkin politiikassa uhkakuvia riittää, ympäristötuho, maahanmuutto, Venäjä, EU, huumeet, verot, uusliberalismi, … Joskus tuntuu siltä, että politiikassa ei olla niinkään jonkin asian puolesta kuin jotain asiaa vastaan.

Suomalaisen politiikan paras vihollinen on kuitenkin viina. Alkoholin ainutlaatuista asemaa Suomen politiikassa kuvastaa se, että Suomen historian kahdesta suorasta kansanäänestyksestä ensimmäisellä kumottiin vuonna 1931 kieltolaki … ja toisella liityttiin vuonna 1994 Euroopan Unioniin.

Usein kun suomalainen poliitikko on halunnut nostaa profiiliaan, hän on vaatinut tiukennuksia alkoholilakeihin. Viinapirua on yritetty saada aisoihin rajoittamalla alkoholin saatavuutta ja mainontaa ja nostamalla hintaa. Usein tulokset ovat olleen päinvastaisia kuin on odotettu. Esimerkiksi ennen kieltolakia suomalaisia pidettiin Euroopan raittiimpana kansana. 13 vuodessa kieltolaki rikkoi juomisen sosiaaliset kontrollit ja opetti suomalaiset juomaan mietojen asemesta kirkasta viinaa. Kieltolain jäljet näkyvät suomalaisessa juomakulttuurissa edelleen.

Vastaavasti kun alkoholiveroa laskettiin Viron tuonnin hillitsemiseksi vuonna 2004, suomalaisten ennustettiin intoutuvan ryyppäämään päntiönään ja alkoholihaittojen räjähtävän käsiin. Todellisuudessa alkoholin kulutus on vuoden 2004 jälkeen laskenut, ja alkoholin terveyshaittoihin kuolleiden määrä pysynyt ennallaan.

Tai kun Porin Jazzeissa kiellettiin omien juomien tuonti konserttialueelle, konserttiyleisössä olikin enemmän päihtyneitä kuin aiemmin.

Myös usein kuultu ”ajatelkaa lapsia” –argumentti hämmentää. Suomalaiset nuoret juovat aiempaa vähemmän ja aloittavat vanhempina kuin ennen, vaikka mietojen alkoholijuomien mainonta on ollut sallittua vuodesta 1995. Toki voi olla, että nuoret joisivat vielä vähemmän, jos eivät olisi nähneet tai kuulleet alkoholijuomia olevan olemassa. Toisaalta väitteitä mainonnan vaikutuksista nuorten alkoholin kulutukseen on väitetty suoranaiseksi tieteen tiedon vääristelyksi.

Viime viikkoina on päivitelty vuodenvaihteessa voimaan tulevan mietojenkin alkoholijuomien ulkomainonnan kieltävän uuden alkoholilain vaikutuksia hevosten ja makkaroiden nimiin. Toki vanhankin lain voimin on pystytty esimerkiksi poistattamaan sana ’viski’ Olut & Viski Expon nimestä sekä tilaisuutta käsitelleistä blogeista. Mitähän nimeä Olut & [tyhjä] Exposta mahdetaan käyttää ensi vuonna, kun uusi laki on voimassa? [Täällä ei ole mitään nähtävää] Expo?

Internet on tehnyt alkoholin mainonnan rajoitusten valvonnasta käytännössä mahdotonta. Kukaan ei mitenkään pysty valvomaan kaikkia kaikkien suomalaisten kirjoituksia verkossa. Suosituilla blogeilla, vlogeilla ja some-tileillä on enemmän seuraajia kuin monella perinteisellä sanomalehdellä.

Näin vaalien lähestyessä ei riitä, että ihmettelee lain ongelmia. On ehdotettava mielestään parempia vaihtoehtoja.

Täydellisessä maailmassa koko kysymystä ei tarvitsisi miettiä, koska kaikki joisivat sen terveellisen punaviinilasillisen päivässä, mutta eivät koskaan toista. Mutta koska emme elä täydellisessä maailmassa, jotain rajoja ja sääntöjä tarvitaan:
Sallisin kaikkien alkoholijuomien mainonnan, mutta kieltäisin edelleen väkevien juomien mielikuvamainonnan.Alkoholimainosten tulisi sisältää maininta alkoholin terveyshaitoista.Alkoholimainontaa ei saisi kohdistaa alaikäisille.Media (myös sosiaalinen media) saisi käsitellä alkoholijuomia vapaasti. Valvontaviranomainen arvioisi, onko kyse journalismista, julkisesta keskustelusta vai mainonnasta.Antaisin anniskelulupia myöntäville viranomaisille enemmän harkintavaltaa. Jos esimerkiksi konserttiyleisön omien juomien ei arvioitaisi aiheuttavan häiriöitä, niitä ei tarvitsisi periaatteen vuoksi kieltää.Kuten sanottu, emme elä täydellisessä maailmassa eli näissäkin on ongelmia. Alkoholin kulutuksen muutoksia tulisi jatkossakin seurata ja reagoida tarvittaessa. Tilastoihin tulisi kuitenkin kyetä suhtautumaan kylmän asiallisesti, antamatta ennakkoasenteiden vääristää johtopäätöksiä. Esimerkiksi alkoholimainosten vaikuttavuudesta esitetyt johtopäätökset ovat niin ristiriitaisia, että ristiriidan analysointi alkaa olla mielenkiintoisempi tutkimuskohde kuin itse alkoholimainonta.

Yksi ratkaisematon kysymys on alkoholimainonta nuorten käyttämissä liikuntatiloissa. Monen urheiluseuran (urheiluyrityksen) talous riippuu kuitenkin (alkoholi)mainoksista saaduista tuloista sekä alkoholin myynnistä otteluiden ja muiden yleisötapahtumien yhteydessä. Sellaista poliittista tahtotilaa Suomesta tuskin löytyy, että urheiluseuroilta vietäisiin mahdollisuus rahoittaa toimintaansa alkoholin avulla.

Tässä tila- ja asuntojaoston ensi maanantain kokousasiat avattuna. Lista näyttää lyhyeltä, mutta selostuksiin kätkeytyy monta tärkeää asiaa, mm. Träskändan kartano ja Rödskogs skola. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Päätökset ja kirjelmät ja kokouksessa kuultavat selostukset Tässä kohtaa on paljon asiaa. Kuullaan seuraavat selostukset: - Asuinalueiden kehittäminen. Asuntopäällikkö Anne Savolainen. Kuulemme Ympäristöministeriön koordinoiman Asuinalueiden kehittämisohjelman etenemisestä. Espoosta mukana Suvela ja Kirkkojärvi. - Träskändan kartanon tuleva käyttö. Toimitusjohtaja Carl Slätis. Tarkoitus on saada Träskändan kartano vihdoin korjattua ja arvoiseensa käyttöön. Tilakeskus on käynyt neuvottelut Mikeva Oy:n kanssa, joka on valmis...

Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa isoimpana asiana lausunto sote-järjestämislaista. Ja henkilökohtaisesti merkittävä asia on pääsy ystävyyskaupunkimatkalle Shanghaihin. Tässä lista avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Osallistujien nimeäminen Uudenmaan maakuntaparlamenttiin 20.-21.11.2014 Vielä muutama mattimyöhäinen ilmoittautuu: Nimetään Seppo Huhta ja Veera Ruoho (Finlandiatalon osuuteen). - Edustajien nimeäminen 26.-30.11.2014 matkalle ystävyyskaupunki Shanghaihin Ehdotetaan nimettäväksi kh:n puheenjohtajisto. Lisäksi matkaan lähtee kaupunginjohtaja ja johtavia virkamiehiä sekä oppilaitosten ja yritysten edustajia. Lennot economy-luokassa ja hotelli Shanghain keskustassa, 3 yötä, maksavat noin 1 500 euroa / henkilö. Lisäksi maksetaan päivärahat kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaisesti. Espoo...

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään, että muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on vähentynyt kouluissa jo vuosia.

Esimerkiksi saksan kirjoittaneita oli 90-luvulla vuosittain selvästi yli 10 000, mutta nykyään enää alle 2000.

Opiskelin itse kouluaikana neljää kieltä, josta 2 oli pitkiä kieliä. Kirjoitin A-ranskan.
Olen ollut kiitollinen kielitaidostani.

Silti huomaan, etten ole aivan varma, missä määrin siitä pitäisi huolestua, että valinnaisten kielten opiskelu on peruskoulussa vähentynyt ja vieraita kieliä kirjoitetaan yhä vähemmän ylioppilaskirjoituksissa.

Vieras kieli avaa aina oven yhteen uuteen kulttuuriin. Yhden tietyn kielialueen kielen hallitseminen helpottaa muiden saman kielialueen kielten oppimista.

Mutta pitääkö kaikki kielet todella opetella jo viimeistään lukiossa? Voisiko kuitenkin olla tärkeää, että ihmiset ylipäätänsä saavat hyviä kokemuksia kielten opiskelusta ja haluavat jatkaa korkeakouluissa tai esimerkiksi työväenopistossa kielten opiskelua?

Sellainen ajatus, että kielen oppiakseen se on pakko aloittaa viimeistään lukiossa, ei ole järkevä. Ihmiset opiskelevat lukuisia muitakin asioita vielä myöhemmin.

Asia on mielestäni todella monimutkainen. Onko kuitenkin parempi osata muutama kieli erittäin hyvin kuin useita joten kuten? Jos katsotaan 15 vuotta kirjoitusten jälkeen, niin kuinka moni aikoinaan useamman vieraan kielen hallinnut pystyy vielä käyttämään kyseisiä kieliä?

Ovatko viimeistään lukiossa aloitetut kielet juuri ne, joita haluaa ja pystyy ylläpitämään myös myöhemmin? Onko kielipaletti nykyisellään hyvä? Pitäisikö Saksan sijasta opiskella ennemmin viroa tai kiinaa?

Jollain tavalla kielten opiskelun väheneminen on hyvin kiinnostava ilmiö. Maailma on kuitenkin yhä kansainvälisempi, joten olisi voinut kuvitella päinvastaisenkin kehityksen. Käy mielessä sekin, onko kyse yhä enemmän tehokkuudesta ja suorittamisesta. Lehtijutussakin kiinnitetään huomiota hyvien arvosanojen saamisen merkitykseen. Minkä muiden asioiden pohjalta valintoja tehdään? Jättävätkö lukiolaiset valitsematta vieraan kielen siksi, että epäilevät sen osaamisen hyötyjä? Itse halusin yliopistossa opiskella tiettyjä kieliä ihan siksi, että ne kuulostivat kauniilta. Viron opiskelun aloitin siksi, että jotenkin hävetti, että suomalaisena sitä aina odotti, että Virossa osataan suomea, teki mieli voida kommunikoida paikallisella kielellä. Mutta nykyään nuorilla on aina vain enemmän suorituspaineita.

Ehkä siksikin haluaisi myös ajatella, että kaikkea ei ole pakko tehdä lukioon mennessä eikä kerralla. Että ehkä tärkeintä olisi muistaa, että asioita voi tehdä myös myöhemmin. Myös rauhassa, korkea-asteella yhtä kieltä kerrallaan. Pääasia, että uteliaisuus kieliä kohtaan säilyisi. Ja miten tämä liittyy kunnallispolitiikkaan? Siten, että työväen opiston opintomaksut on pyrittävä pitämään kohtuullisina. Kielten opiskelu on myös aikuisten oikeus ja mahdollisuus.