Kaupunginjohtaja Mäkelä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Konttas   Talousarvion osalta on kohtuullisen selkeä ja hyvä valmisteluprosessi, jossa mukana ovat lautakunnat. Hyvä niin.  Lautakunta antaa päätösesityksen tulevasta budjetista kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten. Näin tehtiin tänäkin syksynä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi esityksen budjetista 23.9. kokouksessa. Lautakunnan päätöksentekoa varten oli käyty myös taustavalmistelua puheenjohtajiston kesken.  Lautakunta teki poliittisia […]

Espoo on kompuroinut pahasti Suomenojan sataman sotkujen selvittämisessä. Kaupunginhallitus on joutunut vaatimaan asiaa esityslistalle ja vaatimaan myös sisäisen tarkastuksen selvityksen julkistamista. Itse olen pitänyt asianmukaisena etenemisjärjestyksenä sitä, että ensin tehdään sisäinen tarkastus ja sen pohjalta johtopäätökset jatkotoimista. Viime kokouksessa jatkotoimista päättämistä lykättiin, koska selvitys saatiin vasta kokouspäivänä ja lisäselvityksiä on käynnissä. Kaupunginhallitus ei siis vielä ottanut asiaan kantaa, koska siihen ei ollut riittäviä edellytyksiä.  Päätökset tehdään valmistelun ja kaupunginjohtajan esityksen pohjalta seuraavassa kokouksessa 24.11. Vaadimme jatkovalmistelulle aikataulun, koska päätöksentekoa ei voi enää lykätä. Toki virkamiehillä on mahdollisuus tehdä...

Eilen kaupunginhallituksessa oli kaksi isoa asiaa: Suomenojan satamasotkut ja kaupungintalon kaava. Talousarvio ja veroprosentti jätettiin neuvotteluja varten pöydälle. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Tässä asiat, jotka eivät menneet esityksen mukaan: - Valtuustoaloite Viherlaaksossa sijaitsevan Wikbergin korjaamon säilyttämiseksi (Kv-asia) Perussuomalaiset esittivät asian palauttamista niin, että rakennus säilytettäisiin. Palautus hävisi äänin 11-4. Kun Wikbergin korjaamoa käsiteltiin kaupunginhallituksessa edellisen kerran, olin korjaamon säilyttämisen selvittämisen kannalla. Nyt on tehty selvitys, ja sen mukaan rakennus on huonon kuntonsa johdosta korjaamiskelvoton ja purkukuntoinen. Päädyimme siihen, että säilyttäminen tässä vaiheessa on liian myöhäistä. - Virastokeskus, asemakaavan...

Kaupunginhallitus istui kolme ja puoli tuntia kokouksessa ja samaan syssyyn puolitoista tuntia iltakoulun merkeissä. Päivän polttavat aiheet olivat sisäisen tarkastuksen raportti ja muu selvitys Suomenojan satamasta, kaupungintalo sekä iltakoulussa liikelaitosmalli ja henkilöstösopimus. Suomenojan vyyhti alkaa pikkuhiljaa aueta, vaikka paljon kysymyksiä … Continue reading →

Tänään oli hyvä kokous ilman suurta dramatiikkaa. Tässä tärkeimmät, esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Kaupungin omistamien ja hallinnoimien rakennusten salkku ja sen kehittäminen Kaupungin kiinteistösalkussa kiinnostavin osa on tilapankki, eli paikka jonne päätyvät tilat, joille kaupungilla ei ole käyttöä. Tilapankissa on rakennuksia 150 000 k-m2 edestä. 75% tilapankin tiloista on peruskorjauksessa olevia kouluja sekä ulosvuokrattuja tiloja. 9% odottaa purkua (88 kohdetta). Tänä vuonna on purettu 21 kohdetta. Vapaat tilat eivät ole ongelma. Merkittävimpänä puskurina toimii vapaana oleva Rehtorintien koulukiinteistö Espoonlahdessa. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota tilapankin kokoon. Sen...

Es­poon joh­ta­mi­nen on vii­me ai­koi­na ol­lut ikä­väs­ti va­lo­kei­las­sa, kun on set­vit­ty Suo­men­ojan ve­ne­sa­ta­ma­sot­ku­ja, eri­lais­ten avus­tus­ten ha­ke­mat­ta jät­tä­mis­tä se­kä lii­ke­lai­tos­ten yk­si­tyis­tä­mi­sen pie­nen pii­rin val­mis­te­lua. On käy­nyt har­vi­nai­sen sel­väk­si, et­tä Es­poos­sa tar­vi­taan ki­peäs­ti kult­tuu­rin­muu­tos­ta.

Es­poon joh­ta­mi­nen on vii­me ai­koi­na ol­lut ikä­väs­ti va­lo­kei­las­sa, kun on set­vit­ty Suo­men­ojan ve­ne­sa­ta­ma­sot­ku­ja, eri­lais­ten avus­tus­ten ha­ke­mat­ta jät­tä­mis­tä se­kä lii­ke­lai­tos­ten yk­si­tyis­tä­mi­sen pie­nen pii­rin val­mis­te­lua. On käy­nyt har­vi­nai­sen sel­väk­si, et­tä Es­poos­sa tar­vi­taan ki­peäs­ti kult­tuu­rin­muu­tos­ta. Kau­pun­gin­joh­don tu­lee omak­sua mai­nit­tu­jen ta­paus­ten hoi­ta­mi­seen Es­poos­sa eh­kä ra­di­kaa­lik­si koet­tu avoi­muu­den lin­ja. Luot­ta­mus ei pa­lau­du pant­taa­mal­la tie­toa. Kun epä­koh­tia il­me­nee, kau­pun­gin tu­lee vii­vyt­te­le­mät­tä […]

Tämän päivän monet konfliktit esimerkiksi Syyriassa, Etelä-Sudanissa ja Ukrainassa ovat läsnä jokapäiväisissä keskusteluissa ja herättävät kysymyksen, kuinka Suomi ja kansainvälinen yhteisö voi näihin puuttua.   Mitä enemmän maailmalla on konflikteja ja hätää, sitä tärkeämpää on yhteinen kansainvälinen ponnistelu rauhan ja kehityksen puolesta. Tässä työssä YK:lla täytyy jatkossakin olla johtava rooli. Yhdistyneet kansakunnat täyttää ensi vuonna […]

Tässä maanantain tila- ja asuntojaoston asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Rödskogin koululle tilataan väistötilat ja Tapiolan kentän huoltorakennus hyväksyttäneen tällä kertaa. - Kokouksessa kuultavat selostukset Siirtokelpoisten tilojen / väistökoulujen tilannekatsaus Kirstin koulu viivästyy kuukaudella, arvioitu valmistumisaika nyt 30.1.2015. Syynä ongelmat maa- ja pohjarakentamisessa (louhinnan määrän lisäys, ylimääräiset maanvahvistustoimet mm. autonosturikalustolle) sekä tilaelementtitoimittajan tarjouksesta poikkeavat suunnitelmat. Todella todella valitettavaa ja ikävää. Kaupungin omistamien ja hallinnoimien rakennusten salkku ja sen kehittäminen Käydään läpi kaupungin kiinteistöomistus ja kuinka tehokkaassa käytössä se on. Yksi keskeinen tuottavuustavoitehan on tilatehokkuuden parantaminen ja tarpeettomista...

HS 1.11.2014 Espoon johtaminen on ollut viime aikoina ikävästi valokeilassa, kun on setvitty Suomenojan venesatamasotkuja, erilaisten avustusten hakematta jättämistä sekä liikelaitosten yksityistämisen pienen piirin valmistelua. On käynyt harvinaisen selväksi, että Espoossa tarvitaan kipeästi kulttuurinmuutosta. Kaupunginjohdon tulee omaksua edellä mainittujen tapausten hoitamiseen Espoossa ehkä radikaaliksi koettu avoimuuden linja. Luottamus ei palaudu tietoa panttaamalla. Kun epäkohtia ilmenee, tulee kaupungin viivyttelemättä myöntää tehdyt virheet ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Sama avoimuuden linja tulee juurruttaa kaupungin toimintaan pysyvästi. Valmistelun on oltava avointa ja osallistavaa, materiaalien kattavia ja lähtökohtaisesti julkisia sekä...

Tässä ensi maanantain kaupunginhallitusasiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Talousarvio jää neuvotteluja varten pöydälle. Espoon keskuksessa päästään vihdoin kehittämään radan pohjoispuolta, kun kaupungintalokaava lähestyy maalia. Suomenojan sataman sotkuista saadaan taas vähän enemmän selkoa. Ja kokouksen jälkeen paneudutaan iltakoulussa liikelaitosmallin kehittämisvaihtoehtoihin. - Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) Ensin vähän lukuja: Vuoden 2015 vuosikatteen arvioidaan jäävän 101 milj. euron tasolle. Vuonna 2016 vuosikatteen arvioidaan olevan 114 milj. euroa. Tavoitteeksi asetettu 180 milj. euron taso on vielä kaukana. Siihen pääseminen edellyttää, että valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa luvatut palvelukevennykset toteutetaan,...

Viime päivinä Espoo on taas ollut lehtien palstoilla ikävässä valossa. Päättäjänä on vaikea kantaa vastuuta päätöksistä, jos tietoa pantataan ja valmistelua tehdään pienessä piirissä. Espoon on pystyttävä parempaan. Kaikki julki Suomenojasta Suomenojan sataman sotkut sen kun paisuvat, eikä kaupunginhallitus saa tietoa kuin ankarasti vaatimalla – ja silloinkin viime tipassa. Kirjoitin 4.9. blogissani, että Suomenojan satamasotkut on selvitettävä nopeasti ja avoimesti. Nyt kaksi kuukautta myöhemmin kirjoitus on edelleen valitettavan ajankohtainen. Vyyhdin käsittely jatkuu ensi maanantaina kaupunginhallituksessa, kun saamme vihdoin vastauksia avoimiin kysymyksiin sekä nähtäväksemme sisäisen tarkastuksen tuottaman raportin. Kokoukseen...

Muistan hyvin, kun Timo Soini oli vielä sitoutumaton valtuutettu Espoon kaupunginvaltuustossa. Soini pukeutui vanhaan Populisti-t-paitaan ja piti valtuuston parhaat puheet. Niitä tultiin saliin kuuntelemaan, oltiin asiasisällöstä mitä mieltä tahansa. Sana lensi, ja argumentaatio piti vettä.

Sitten puheiden ja kirjoitusten tahti on kiihtynyt, ja sanavedet ryöstökalastettu tyhjiin. Hyvä esimerkki jalosanojen kannan romahtamisesta saatiin 28. lokakuuta, kun Timo Soini julkaisi plokinsa ”Kulttuurimarxistit elävät ja voivat liian hyvin”.

Käsi ylös, kuka tietää, kuka on kulttuurimarxisti? Ja sitten toinen käsi, herättääkö kulttuurimarxisti-sana mielikuvia?

Ploki on siis klassista soinismia. Sen perustuu sanaan, jonka todellisen merkityksen vain harva tuntee, mutta joka herättää voimakkaita tunteita. Ilmaisesti Homma-foorumilta löytämänsä kulttuurimarxisti-sanan avulla Soini leimaa marxilaisiksi niin liberaalit hyödylliset hölmöt kuin tasa-arvoisen avioliittolain puolustajatkin.

Mutta millä logiikalla Soini katsoo tasa-arvoisen avioliiton vievän perheiden itsemääräämisoikeuden ja yksityisen omistusoikeuden, se jää minulle arvoitukseksi? Eikö tarkoitus ole nimenomaan antaa myös samaa sukupuolta olevien parien perheille itsemääräämisoikeus -- myös yhteiseen omaisuuteen?

Ilmeisesti Timo Soinin ajatus menee niin, että jos kannattaa mitä tahansa, minkä Yhdysvaltojen oikeistokonservatiivit ovat leimanneet kulttuurimarxismiksi, kannattaa väistämättä myös kaikkea muuta, mitä joku on keksinyt kutsua kulttuurimarxismiksi.

Just.

Timo Soini vastaa plokissaan myös Nasima Razmyarin terveisiin ja toteaa, että ”Perussuomalaisten kantaan voi vaikuttaa vain kuulumalla puolueeseen ja puolueen linja on enemmistön linja.”

Aika mielenkiintoinen käsitys populismista, jonka nimiin Timo Soini aiemmin vannoi, ja josta teki myös gradunsa. Sillä jos Perussuomalaiset olisi populistinen puolue, se nimenomaan noudattaisi kansan enemmistön tahtoa ja kannattaisi tasa-arvoista avioliittolakia. Jopa Perussuomalaisten äänestäjien enemmistö kannattaa rekisteröidyn parisuhteen korvaamista avioliitolla, jos siihen ei liity adoptio-oikeutta, eikä kirkkoa velvoiteta vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja.

Tasa-arvoista avioliittoa vastustaessaan Soini on joutunut turvautumaan jopa ryhmäkuriin, vaikka aiemmin julisti, ettei Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä ole ryhmäkuria.

”Minuun ei vaikuta patkääkään median suosima homorummutus. Kuten ei muukaan politiikkani arvostelu. Vapaassa yhteiskunnassa on mielipiteen ja uskonnonvapaus, josta pidän kiinni.”

Vapaassa yhteiskunnassa on tosiaan mielipiteen ja uskonnonvapaus, myös tiedotusvälineillä ja toimittajilla.
Mielipiteenvapauteen kuuluu myös vapaus arvostella eduskuntapuolueen puheenjohtajan politiikkaa. Muutenhan Timo Soinilla itsellään olisivat puheenaiheet hyvin vähissä.

Minulla oli valtuustoryhmän blogivuoro. Tämä teksti on siis julkaistu myös Espoon Vihreiden sivuilla. Reaaliaikaista kokousraportointia aina myös Twitterissä. Lokakuun kokouksen (20.10.) isoja asioita olivat kokouksen ulkopuolella kuultu metropolikaupunkiselvityksen esittely, poikkihallinnolliset kehitysohjelmat sekä Kirkkojärven palautusta koskeva valtuustoaloite. Jutun juurta niistä riittikin … Continue reading →

Tänään kaupunginhallituksessa tärkeimmät asiat olivat tulivat listan ulkopuolelta. Saimme selvityksen satamasotkujen vaiheesta, otimme kantaa tili- ja vastuuvapauden myöntämiseen avustuksen hakemattajättämisen tiimoilta ja kävimme läpi talousarvioneuvottelujen aikataulua. Päätökset esityksen mukaan, ellei toisin mainita. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Selvitys vuoden 2013 tilintarkastusmuistion havainnoista Kaupunginhallitus päätyi antamaan vastauksen myös tili- ja vastuuvapauden myöntämistä koskevan huomion osalta. Kyse on siis hakematta jääneestä opetustoimen avustuksesta. Kaupunginhallitus esitti 12.5.2014 tarkastuslautakunnalle antamassaan lausunnossa, että tuolloin asian johdosta tehtyjä toimenpiteitä on pidettävä riittävinä ja vastuuvapaus vuodelta 2013 voidaan myöntää myös sivistystoimen johtajalle ja suomenkielisen opetustoimen...

Viime päivinä on julkaistu kaksi merkittävää visiota eli haavekuvaa Suomen tulevaisuudesta: Työ- ja elinkeinoministeriön Energia- ja ilmastotiekartta 2050 sekä Liikenneviraston Liikennetiedon visiot.Raportit eroavat asenteeltaan kuin Neptunuksen yö ja Merkuriuksen päivä. Siinä missä parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean kirjoittama Energia- ja ilmastotiekartta uskoo yhteiskunnan ja talouden nykyisten rakenteiden ja toimintatapojen säilyvän 2050-luvulle asti, Risto Linturin ja Ossi Kuittisen Liikennetiedon visiot katsoo radikaalien innovaatioiden vääjäämättä muuttavan yhteiskunnan ja talouden rakenteita jo 2020-luvulla.

Kumpi näkemys on uskottavampi? Ehdottomasti Linturin ja Kuittisen. Sääli että he keskittyvät Liikenneviraston toimeksiannon mukaisesti vain liikenteeseen, jolla on toki merkittävä rooli myös energia- ja ilmastopolitiikassa. Toivottavasti Työ ja elinkeinoministeriö tilaa heiltä vastaavan energia- ja ilmastopoliittisen kokonaisvision.

Energia- ja ilmastotiekartan konservatiivinen maailmankuva on suorastaan hellyttävä. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaa kaavoitus ja politiikka, eivät taloutta ja yhteiskuntaa muuttavat radikaalit innovaatiot kuten verkkokauppa, robottiautot ja etäläsnäolo.

Viimeistään 2030-luvulla meidän on keksittävä uutta käyttöä ohitusteiden varsille rakennetuille automarketeille ja keskustojen pysäköintilaitoksille. Kun henkilöliikenne muuttuu robottiautojen myötä palveluksi, tarve omistaa oma auto vähenee, mutta autojen käyttöaste nousee.

Energia- ja ilmastotiekartta ei anna eväitä näiden muutosten tai muiden radikaalien teknologioiden energia- ja ilmastovaikutusten arviointiin.

Suoraan energiapolitiikan ytimeen menevät rakenteelliset muutokset kuten älykkäät sähköverkot ja hajautettu sähkön tuotanto kyllä mainitaan Energia- ja ilmastotiekartassa, mutta mitä ne edellyttävät Suomen energiapolitiikalta tai sähkönsiirtoverkon tekniikalta? Tuleeko niitä vastustaa vai edistää? Älykään sähköverkon on sanottu olevan sähkötaloudelle yhtä suuri vallankumous kuin internet oli tietotaloudelle!

Sähkölaitteiden sähkönkulutuksen reaaliaikainen seuranta? Etäluettavat termostaatit ja etäohjattavat lämmitysjärjestelmät? Sähkövarastoina toimivat sähköautot?

Ja sitten ovat tietysti todella disruptiiviset teknologiat kuten Lockheed-Martinin lupailema minifuusioreaktori. Jos(!) se toimii, koko maailmantalous ja poliittinen järjestelmä menevät uusiksi. Suomen kaltaiset energian tuojat hyötyisivät, mutta Venäjän ja Norjan kaltaiset öljyn ja kaasun viennin varassa elävät maat olisivat pulassa.

Sen sijaan Linturin ja Kuittisen Liikennetiedon visiot lähtevät siitä, minkä Energia- ja ilmastotiekartta sivuuttaa, verkkokaupasta, esineiden internetistä, sensoreista, robottiliikenteestä, nelikoptereista, etäläsnäolosta, digitalisaatiosta, koko liikennejärjestelmän paradigman muutoksesta! Taksialaa eri puolilla maailmaa myllertävä Über on vasta esimakua tulevaisuuden liikenteen liiketoimintamalleista, oman alansa Napster.

Panee miettimään, millainen mahtaisi olla Linturin ja Kuittisen otteella kuvailtu Suomen energiajärjestelmän paradigman muutos?