Kaupunginhallitus 1.12.2014 raportti
Tässä eilisen kaupunginhallituksen keskeiset päätökset. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma ja HLJ Kaupunginhallitus antaa Espoon lausunnot seudun maankäyttösuunnitelmasta ja joukkoliikennesuunnitelmasta kokouksessaan 15.12. Nyt käytiin evästyskeskustelua. Suunnitelmat ovat pääosin hyvinkin vihreiden tavoitteiden mukaisia: Asumista keskitetään nykyisten ja tulevien ratojen sekä muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Viheralueita ei maankäyttösuunnitelmassa (tuleva metropolikaava) ole erikseen merkitty, mikä on heikennys maakuntakaavaan verrattuna. Joukkoliikenteen osalta haluamme kiirehtiä niin Espoon kaupunkirataa kuin Raide-Jokeria. Kaupunkirata on jo valmiiksi suunniteltu ja toteutusta vaille. Se parantaisi Espoon keskuksen liikenneyhteyksiä merkittävästi ja kannattaisi ulottaa samantien Kauklahteen asti....
Vihreä kaupunginhallitusryhmä: Espoon johtaminen kaipaa remonttia
Tiedote 1.12.2014 Espoon kaupunginhallitus on päättänyt avata haun teknisen toimen johtajan vakituiseen virkaan. Vihreät esittivät kaupunginhallituksessa, että virka olisi täytetty määräaikaisesti, jotta kaupungin johtamisjärjestelmän uudistaminen kohti esimerkiksi pormestarimallia olisi voitu aloittaa jo seuraavien kuntavaalien yhteydessä. ”Haluamme vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja lisätä avoimuutta kaupungin päätöksenteossa. Asukkailla on oikeus tietää, kuka Espoossa käyttää valtaa. Tällä hetkellä valmistelusta puuttuu poliittinen ohjaus, jossa kuntalaisten ääni kuuluisi jo varhaisessa vaiheessa demokraattisesti valittujen valtuutettujen kautta. Johtamista kannattaa toki muutenkin kehittää jatkuvasti”, perustelee esityksen tehnyt kaupunginhallituksen jäsen Saara Hyrkkö. Johtamisen uudistamisesta on keskusteltu Espoossa vuosikausia,...
Vihreä kaupunginhallitusryhmä: Espoon johtaminen kaipaa remonttia
Espoon kaupunginhallitus on päättänyt avata haun teknisen toimen johtajan vakituiseen virkaan. Vihreät esittivät kaupunginhallituksessa, että virka olisi täytetty määräaikaisesti, jotta kaupungin johtamisjärjestelmän uudistaminen kohti esimerkiksi pormestarimallia olisi voitu aloittaa jo seuraavien kuntavaalien yhteydessä. “Haluamme vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja lisätä avoimuutta … Continue reading →
Kaupunginhallitus 1.12.2014 liikelaitosmalli, henkilöstösopimus ja Loukon seuraajan rekrytointi
Huomenna kaupunginhallituksessa käynnistetään liikelaitosmallin uudistaminen, hyväksytään henkilöstösopimus ja laitetaan hakuun Loukolta vapautuva teknisen toimen toimialajohtajan paikka. Alla asiat avattuna, lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. – Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointi, jatkokehityslinjausten hyväksyminen sekä kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisointivaihtoehtojen tarkastelun käynnistäminen Esitetään, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle seuraavasti: - Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelystä siirrytään selkeämpään johtamisjärjestelmään. - Palvelujen ja toimintojen järjestämistapaa ja sijoittumista kaupunkiorganisaatioon arvioidaan koko kaupungin näkökulmasta. - Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on taloudellisuus sekä palvelujen ja toiminnan laatu. Mahdollisia organisointitapoja omajohtoisen tuotannon (virastomalli) ohella...
Tasa-arvoinen avioliitto tulee
Eduskunta äänesti perjantaina äänin 105-92 kansalaisaloitteen eli tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Kaikki vihreät kannattivat aloitetta.
Tasa-arvoinen avioliitto asettaa kaikki avioparit oikeudellisesti samalle viivalle kaikissa tilanteissa. Tarve erotella ihmisiä rekisteröityihin puolisoihin ja aviopareihin poistuu, mikä tarkoittaa byrokratian vähenemistä ja sitä, että kunkin parin oikeudellinen asema Suomessa on selkeästi ja yhdenmukaisesti määritelty eikä yhteistä sukunimeä tarvitse anoa maistraatista.
Tasa-arvoinen avioliitto on jo voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa. Nyt se tulee meilläkin todelliseksi. Tasa-arvoinen avioliitto ei ole keneltäkään pois vaan meille kaikille lisää. On tärkeää, että maailma, jossa lapsemme kasvavat, on reilu kaikille eikä syrji ketään.
Kansalaisaloitteen eteen on iso joukko ihmisiä tehnyt hurjasti työtä. Kiitän Tahdon 2013 kampanjaa ja sen aktiiveja. Kansalaisaloite osoitti eilen toimivuutensa. Tuija Braxia kiitän siitä, että hän oikeusministerinä toi Suomeen kansalaisaloitteen.
Vaikea puolue - osa kaksi
Kirjoitin 15. kesäkuuta, miksi Vihreät on vaikea puolue äänestäjille. Pahanilmanlintu, joka ei lupaa yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista vaan päinvastoin ennustaa huonompia aikoja. Vihreät eivät anna edes syyttää ongelmista muita, vaan vastuu on kannettava ihan itse.
Mutta on Vihreät haastava puolue vihreällekin, ainakin jos on tutkijan ja insinöörin maailmankuva, kuten minulla.
Useimmissa kysymyksissä Vihreät vaativat parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvaa politiikkaa, on sitten kyse ilmastonmuutoksen torjunnasta tai samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeudesta tai perustulon sosiaalisista vaikutuksista. ’Musta tuntuu’ ei Vihreille riitä.
On hämmentävää, miten moni ei-vihreä kansanedustaja edelleen pitää ilmastonmuutosta huijauksena tai sivuuttaa olankohautuksella tutkimukset, joiden mukaan vanhempien sukupuolella ei ole vaikutusta lapsen kehitykseen tai hyvinvointiin.
Joissakin kysymyksissä vihreät kuitenkin heittävät tieteen romukoppaan.
Esimerkiksi kun EU Parlamentin vihreät puolustivat homeopatian ensisijaista käyttöä luomutuotantoeläinten sairauksien hoidossa.
Perkele! Aikuinen ihminen voi valita hoitonsa vapaasti, mutta eläin ei voi valita. Vastuu eläimen terveydestä on ihmisellä. Silloin ihmisen on valittava eläimelle tutkitusti tehokkain mahdollinen hoito, vaikka hoitaisi itseään kurkkunaamiolla. Kaikki muu on eläinrääkkäystä.
Jos hyväksyy homeopatian eläinlääketieteessä, ei voi mitenkään hyvällä omallatunnolla vastustaa koe-eläinten käyttöä tai turkistarhausta. Onneksi suomalaiset eläinlääkärit hoitavat myös luomutuotantoeläimiä pääasiassa ammattietiikkansa eivätkä EU:n luomuasetuksen ohjaamina. Keski-Euroopassa tilanne on kuitenkin toinen.
Toki luomuasetus on EU Parlamentin eikä Suomen vihreiden syntilistalla, mutta aiheuttaa minulle silti närästyskohtauksia.
# # #
Toki myös Suomen vihreillä on sokeita pisteitä, joissa kanta tulee selkäytimestä eikä pohdinnan tuloksena.
Esimerkiksi luomuruoka on monelle vihreälle itseisarvoista. Tehomaataloudella on omat vakavat ongelmansa, ja syön itsekin mielelläni luomua. Tuotantoeläimiä kohdellaan luomutuotannossa paremmin, ja luomu myös maistuu paremmalta. Mutta jos rikkaan Suomen lisäksi koko muu maailma siirtyisi luomutuotantoon, tuloksena olisi ennenkokematon nälänhätä.
Tehomaatalous heikentää biodiversiteettiä, köyhdyttää viljelysmaita ja lihottaa agribisnestä, mutta lisää ruoan tuotantoa. Niin kutsuttu Vihreä vallankumous eli 1950-70-lukujen maailmanlaajuinen siirtyminen tehomaatalouteen kolminkertaisti sadot ja pelasti arviolta miljardi ihmistä nälkäkuolemalta.
Paluuta Vihreää vallankumousta edeltävään maatalouteen ei ole. Kestävä vaihtoehto ei ole globaali luomutuotanto vaan tehomaatalouden haittojen minimointi esimerkiksi parantamalla tuotantoeläinten elinoloja, optimoimalla lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä ja sääntelemällä kansainvälistä agribisnestä. Siinä urakassa ei mitään keinoa voi sulkea kategorisesti pois, ei edes vihreiden vierastamaa geenimuuntelua.
Geenimuuntelussa on omat haasteensa, eikä gmo-lajikkeiden patentteja hallitsevien agribisnesyritysten historia herätä luottamusta. Emme vielä täysin hallitse geenimuuntelua saati luota agribisnekseen. Siksi tarvitaan lisää riippumatonta tieteellistä tutkimusta sekä kansainvälisiä sopimuksia agribisneksen pelisäännöistä.
Mutta ennemmin tai myöhemmin myös vihreät joutuvat ottamaan kantaa, kumpi on vähemmän huono vaihtoehto: Torjunta-aineet vai kasvitaudeille ja tuhohyönteisille immuuni gmo-lajike? Meriveden viljelykelvottomaksi suolaamien viljelymaiden hylkääminen vai suolaa sietävän gmo-lajikkeen kasvattaminen? Fossiiliset polttoaineet vai biopolttoainetta tuottava muuntogeeninen levä? Kuolemaan johtava sairaus vai geenimanipuloidun eläimen maidosta tuotettu lääke?
Valinnat eivät ole helppoja, mutta ne on tehtävä.
# # #
Onneksi Vihreän liiton suurin valtakunnallinen henkilöjäsenjärjestö on Viite - Tieteen ja tekniikan vihreät ry. Viitteen puoluekokousedustajat ovat moneen kertaan muistuttaneet, ettei mitään teknologiaa pidä kategorisesti torjua, vaan päätös on tehtävä joka kerta puhtaalta pöydältä uudelleen, sillä teknologia ja toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti.
Esimerkiksi 1970-luvun sähkömarkkinat ja ydinvoimalat olivat erilaisia kuin 2010-luvulla. 2010-luvun ydinvoimalat ovat turvallisempia kuin 1970-luvulla, kun Loviisan ja Olkiluodon voimalat rakennettiin. Ovatko ne riittävän turvallisia, on toinen kysymys.
Vastaavasti 1970-luvun sähkömarkkinoille ydinvoimalla tuotettu sähkö oli hinnaltaan kilpailukykyistä, nyt ei. Esimerkiksi Olkiluoto 3:n Kannattavuuslaskelmat perustuivat kolmen miljardin euron kustannusarvioon ja vuonna 2009 alkavaan sähköntuotantoon. Nyt kustannusarvio on 8,5 miljardia euroa, ja tuotannon ennustetaan alkavan vuonna 2018. Tappiot maksavat näillä näkymin ranskalaiset veronmaksajat ja Siemensin osakkeenomistajat.
Oma kantani ydinvoimaan.
Ehkä osittain Viitteen ansiosta Vihreiden politiikka perustuu pääsääntöisesti näyttöön asenteiden asemesta (en keksi hyvää käännöstä käsitteelle evidence based policy). Ainakaan Viitteen esittämää kritiikkiä ole koskaan torjuttu, vaan se aina kuultu.
Ehkä juuri siksi Vihreillä on vahva kannatus koulutettujen äänestäjien, etenkin insinöörien ja diplomi-insinöörien joukossa. Esimerkiksi viime EU-vaaleissa neljä ehdokkaina olleista seitsemästä Tekniikan Akateemisten jäsenestä oli vihreitä.
Ainakin minulle Viite, Vihreiden avoin keskustelukulttuuri ja kyky kyseenalaistaa omat ennakkokäsityksensä on tärkeä peruste sille, miksi olen vihreä ja Vihreiden ehdokkaana ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Terveysneuvontapuhelin säilytettävä
Viime viikolla uutisoitiin pääkaupunkiseudun, Keravan ja Kirkkonummen asukkaille tarkoitetun terveysneuvontapuhelimen lakkauttamisesta, koska kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen sen jatkosta. Päätös aiheutti vastalauseiden myrskyn ja hyvä niin. On hölmöä ja lyhytnäköistä etsiä säästöjä lakkauttamalla palvelu, johon ollaan tyytyväisiä ja joka toimiessaan nimenomaan saa aikaan säästöjä. Yksi yhteinen neuvontanumero on nykyaikainen ja asiakaslähtöinen tapa toimia. Puhelinneuvonnan lisäksi […]
Puhdas teknologia ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat Espoolle mahdollisuus
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uuden raportin mukaan lämpötila voi nousta yli neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä, jos päästöjä ei rajoiteta olennaisesti. Kyse ei ole luulosta tai ”viheruskosta”, vaan tutkittuun tietoon perustuvasta tosiasiasta, josta tiedeyhteisö on miltei yksimielinen. Jäätiköt ovat jo sulaneet, merenpinta noussut, helleaallot ja rankkasateet ovat yleistyneet. Jotta lämpenemistä hidastetaan ja pahimmat vaikutukset estetään, maailmanlaajuiset […]
Turvataan lumiset talvet ja kaunis luonto lapsillemme
Eilen eduskunnassa keskusteltiin luonnonvarataloudesta ja hallituksen selonteosta ”Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous”. Tässä alla pitämäni vihreiden ryhmäpuheenvuoro.
Arvoisa puhemies,
Luonnonvaratalouteen kuuluu kaikki kotiplaneettamme resurssit, se miten kulutamme mineraaleja, soravarantoja, makeita vesiä, miten vaalimme metsää ja muuta luontoa. Nykyihmisen kulutus ja luonnonvarojen hyödyntäminen on huipussaan. Maailman ylikulutuspäivä, se hetki jolloin planeettamme resurssit on hyödynnetty täysmääräisesti, aikaistuu vuosi vuodelta. On jo aika siirtyä resurssiviisaaseen kiertotalouteen.
Globaalia reiluutta ei pidä unohtaa. Uraanikaivokset ovat haitallisia ympäristölle missä vain, eikä ole oikein riistää köyhien maiden luonnonvaroja.
Aine on häviämätöntä, mutta tietyt mineraalit hupenevat. Maailman niukat fosfaattivarannot pakottavat maatalouden kierrättämään ravinteet tehokkaammin. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat ratkaisun, jossa yhdistyy lähienergian tuotto ja Itämeren päästöjen vähentäminen.
Maailman luonnon monimuotoisuus hupenee pelottavaa vauhtia. Tutkijat puhuvat lajien maailmanhistorian kuudennesta sukupuuttoaallosta. Suomen ympäristökeskuksen katsaus Suomen ympäristön tilaan nostaa kaksi ongelmaa muiden yläpuolelle. Luonnon monimuotoisuuden vähenemiselle ja ilmastonmuutokselle ei ole kyetty saamaan parannusta paljosta puheesta huolimatta. Lajikirjoa uhkaa erityisesti soiden ojittaminen, maa- ja metsätalouden tehostuminen ja elinalueiden pirstaloituminen sekä ilmastonmuutos. Luonnon monimuotoisuus ei ole vain helisevä sanapari, vaan vaatii ekosysteemien vaalimisen nostamisen päätöksenteon keskiöön. Toteutetaan soidensuojelun täydennysohjelma. BKT mittarin rinnalle on nostettava kestävyyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit. Metsäluonnon monimuotoisuutta vaalitaan suojelualuein ja edistämällä uusia, pehmeitä metsänkäsittelymenetelmiä, kuten jatkuvaa kasvatusta.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi 80 % tunnetuista fossiilivaroista on jätettävä maahan, jottei maailma lämpene yli kestämättömän rajan. Fossiiliset materiaalit on korvattava uusiutuvista, biohajoavista materiaaleista kulutustavaroissa. Energiantuotannossa fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon. Tutkimus ja tuotekehitys on olennaista yhä energiatehokkaamman teknologian rakentamisessa. Myös toimintaympäristö, sen kannusteet ja sääntely ovat keskeisiä kiertotalouden ja kierrätyksen edistäjinä. Teollisia symbiooseja on edistettävä, jolloin toisen jäte onkin toisen raaka-aine.
Vihreään energiamurrokseen kuuluu se, että jokainen asukas voi helposti tuottaa uusiutuvaa lähienergiaa. Vihreät haluavat tukea kehitystä pientuottajan nettolaskuksella, jolloin pientuottaja saa korvauksen verkkoon syöttämästään ylijäämäsähköstä. Lisäksi haluamme suunnata kotitalousvähennystä ympäristöystävällisiin energiainvestointeihin.
Kaivosteollisuus on merkittävä osa nykymaailmaa, sillä käyttämämme laitteet ja elektroniikka tarvitsevat metalleja ja jalometalleja. Niukkuutta on jaossa ja esimerkiksi kiinalaiset hallitsevat harvinaisten maametallien kaivannaisteollisuutta ja markkinoita. Maametalleja käytetään monissa hienoelektroniikan sovelluksissa kuten digilaitteissa. Toisaalta niiden kohonnut hinta on saanut muut maat kehittämään harvinaisia maametalleja korvaavia vaihtoehtoja. Suomenkin on panostettava tutkimukseen, jossa etsitään uusia vaihtoehtoisia korvaavia materiaaleja.
Kaikkia metalleja ei tarvitse kaivaa maasta, vaan romujäte on kierrätettävä huolellisesti. Esimerkiksi vanhoista kännyköistä tulee kerätä talteen arvokkaat metallit.
Vihreät vaativat kaivoteollisuudelta kestävyyttä. Ympäristöä ei saa pilata päästöin, eikä kaivosta saa pystyttää Natura-alueen kylkeen. Vaadimme kaivosveron, joka kerätään kaivosrahastoon. Rahaston tuottoa voidaan käyttää korjaamaan ympäristölle aiheutuneita haittoja. Kunnilla on oltava mahdollisuus kieltää veto-oikeudella kaivos, mikäli sen katsotaan haittaavan luontoarvoja tai kunnan muuta toimintaa kuten matkailua ja poronhoitoa.
Vesi ei lopu, vaan on jatkuvassa hydrologisessa kierrossa. Mutta makeaa vettä, jota ihminen käyttää, on vain noin prosentti koko maapallon vedestä. Toisaalla vesivarat eivät riitä viljelysten kasteluun, toisaalla vesivarat ovat saastuneet. Puolet ihmisistä elää alueilla, joilla on ainakin ajoittain vesipulaa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ihmisiä elää alueilla, joilla on kriittinen vesipula.
Resurssiviisas talous on meille Suomessa mahdollisuus saada uutta vientiä ja laittaa kestävyysvajetta kuntoon. Kaikkea ei voi kuitenkaan mitata rahassa, kuten luonnon arvoa. Kerran hävitettyä lajia ei saa takaisin. Voimme valinnoilla vaikuttaa siihen, että lapsillamme säilyy hyvät elämän edellytykset, puhdas vesi, lumiset talvet ja kaunis luonto.
Sote-uudistus on parannus tai heikennys
Sote-uudistusta on nyt puuhattu muutama vuosi, ja jonkinmoinen välipiste oli tänään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu annetaan viidelle alueelle, ja palveluiden toteuttajia saa olla enimmillään 19. Palvelut tuottavat luultavasti nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle rakennettavat kuntayhtymät.
Koko tämän muutaman vuoden ajan olen seurannut uudistusta tarkkaan, miettinyt sen hyviä ja huonoja puolia ja potentiaalisia kompastuskohtia. En ole osannut sanoa mitä mieltä olen ehdotuksista. Nyt osaan kiteyttää näkemykseni: sote-uudistus on joko parannus tai heikennys, riippuu siitä miten ja millaisena se toteutetaan.
Mahdollisuuksia on nimittäin parempaan: tasaisempi hoidon saatavuus ja kustannusten jako. Kun koko palveluketju on yhden tahon vastuulla, on mahdollista, että kokonaisuus on paremmin hoidossa.
Mahdollisuuksia myös heikompaan on: nykyisen järjestelmän hyvät puolet romutetaan (kuten kustannustehokkuus, joka on Suomessa länsimaiden kärkiluokkaa), kulut kasvavat ja hoito ei ole nykyistä parempaa. Bonuksena vastuut ovat epäselviä ja äänestämälläkään ei voisi enää vaikuttaa.
Olisi helppo todeta että eihän minun maallikkona tarvitse asiaa ymmärtää. En minä oikeasti mikään maallikko tässä asiassa ole: koulutukseltani olen lähihoitaja ja valtiotieteiden maisteri, löytyy siis sekä käytännön että hallinnon puolen tuntemusta. Vuosien varrella olen toiminut muun muassa Espoon kaupunginhallituksessa, Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen varajäsenenä.
Valitettavasti huomaan kuuluvani siihen porukkaan jonka pitäisi kyetä sanomaan miten asia tulisi tehdä, eikä vain listaamaan mitä palveluita tulisi järjestää.
Vastaan nyt ikiomaan huutooni listaamalla sikermän asioita jotka uudistuksessa tulee kyetä huomioimaan. Eli kääntäen joissa sössiminen kaataisi koko kuvion. Olen niin rakentava kuin osaan.
(1) Sosiaalipalveluita ei saa unohtaa - se on se toinen puolisko menoista jossa ennaltaehkäisyllä voi saada paljon aikaan. Ja voi pojat miten sosiaalipalvelut unohtuvat koko ajan. Sote-uudistusta valmisteleva porukka on pullollaan terveydenhoidon, ja korostuneesti erikoissairaanhoidon osaajia. Kaikki esimerkit kaivetaan terveydenhoidon puolelta. Sosiaalipalveluihin hädin tuskin viitataan. Vai onko joku kuullut sanottavat “kehitysvammaisten palvelut ja sote-uudistus”, tai “omaishoidon tuki ja sote-uudistus”.
Espoossa valtuustoryhmille esiteltiin alkusyksystä uudistuksen sen hetken vaihetta. Pyysin käyttämään esimerkkiä sosiaalipuolelta. Esittelijä ei sellaista siinä tilenteessa keksinyt.
Vaikuttaa siltä että valmistelussa on ennen kaikkea terveyspalveluiden uudistus. Sosiaalipalveluihin palataan kun terveyspalvelut on uusittu, sillä lailla, että katsotaan miten ne tähän asemoituvat.
Väitän että sosiaalipalveluiden järjestäminen on uudistuksen onnistumisen kannalta merkittävämpi asia kuin terveyspalveluiden järjestäminen. Ikäihmisiä riittää, ja kyse ei ole vain sairauden hoidosta vaan myös terveyden edistämisestä. Tehostamalla leikkauksia voidaan tehdä paljon hyvää, mutta ennaltaehkäisemällä siten että leikkausta ei tarvita, saadaan aikaan vielä enemmän.
(2) Kuka päättää ja kuka maksaa?
Nykyisten suunnitelmien suurin ongelmakohta on se, että on vähä epäselvää kuka päättää ja kuka maksaa.
Valtiolla on halua malliin jossa tuotantovastuu on rajatun määrän käsissä. Tämä antaa mahdollisuuksia entistä tehokkaampaan keskusjohtoisuuteen: sosiaali- ja terveysministeriö ohjaisi tuotantovastuullisia alueita, jotka vastaavat siitä, että asia toimii.
Vaan mistä raha tulee? Valtio on vetäytynyt ns. hyvinvointipalveluiden rahoituksesta, josta valtion osuus on enää neljänneksen luokkaa. Maksumiehiä ja -naisia olisivat nykyisen mallin tyyliin kunnat. Eli raha ja myös tuotantovastuullisten alueiden päätöksentekijät tulevat kuitenkin kunnista.
Minua huolestuttaa paljon - yhtenä yönä en edes meinannut unta saada - kokonaisuus jossa valtio haluaa ohjata sisältöä (mitä tulee tehdä) mutta laskut lähetetään toiseen suuntaan. Jos tilauksen ja laskutuksen yhteys katkeaa, niin riski aika hurjille kulujen kasvulle on suuri.
(3) Kuka kantaa vastuun?
Jatkossa tehtänee nelivuotiset tuotantosopimukset vastuualueen ja tuottajan välillä. Esimerkiksi Etelä-Suomen vastuualue tekisi nelivuotisen tuotantosopimuksen Uuden HUSsin kanssa. Kun en saa hoitoa, kenelle valitan?
Valtio voi sanoa että me vain sanomme että mitä tulee tehdä, ei kuulu meille se tylsä toteutuspuoli. Etelä-Suomen vastuualue sanoo, että HUS toteuttaa, soittakaa sinne. HUS sanoo että meillä on tämä nelivuotinen sopimus jossa tätä hoitoa ei ole listattu. Olemme tässä tuottaja vain.
Etelä-Suomen vastuualue sanoo (kun soitan sinne uudestaan) että ymmärrämme kyllä, mutta kun tämä ei ole valtakunnallisissa ohjeissa eivätkä kunnat anna siihen rahaa. Espoon poliittiset päättäjät taas sanovat että me emme vastaa enää palveluiden järjestämisestä, vastuu on noilla tuotantoalueilla. Meille tulee vain lasku.
Vallan, vastuun ja verotusoikeuden tulee mielestäni olla samoissa käsissä. Jos tilauksen teolla ja maksulla ei ole yhteyttä, on hankala saada minkään moisia kustannussäästöjä.
(4) Miten kansalainen voi vaikuttaaa (eli: demokratia). Tämä on tavallaan hassu asia puhuttaessa terveydenhoidosta, kun ihmisiä kiinnostaa enemän onnistunut ohitusleikkaus. Vaan asia ei silti ole mitätön - kun rahat kuitenkin kerätään veroina, niin kyllähän kansalaisilla pitää olla jollakin tavoin mahdollista myös vaikuttaa siihen mitä päätöksiä tehdään. Kääntäen, millaisia ovat valtiot jossa asukas ei voi vaikuttaa verojen käyttöön.
Toki voi huijata itseään sillä ajatuksella, että sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole poliittisia asioita. Kyllä ne kuitenkin ovat, kun asiaa laajasti tarkastellaan. Esimerkiksi sillä on väliä ketkä hoitoa saavat: suunnataanko palveluita työssäkäyville, ikäihmille tai asunnottomille. Tai miten suhtaudutaan huumeiden käyttäjiin. Yllättävän monet sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinkin vahvasti poliittisia ja eettisiä valintoja joihin vaikuttavat valintoja tekevien näkemykset, vaikka tätä ei usein ääneen sanotakkaan.
(5) Bonuksena vielä valitusoikeudesta. Kansalaisella on nykyisellään oikeus valittaa saamastaan hoidosta. Minulle on jäänyt auki kenelle uudessa mallissa voi valittaa. Luultavasti tuotantoalueille jotka tilaavat palveluita ja vastaavat niistä. Vaan samaan aikaan korostetaan että tuotantoalueen rakenne pidetään kevyenä, ne vain tilaavat. Noh, mitenkäs toimitaan Uudenmaan alueella kun teoriassa 1,5 miljoonaa ihmistä voi olla yhteydessä ja keskustella hoidostaan tai valittaa sen puutteista.
o o o
Eli tosiaan, muutama kivi on vielä kääntämättä. Kunhan saadaan kuntoon tuotanto, talous ja hallintomalli, niin kaikki on kunnossa. Pitkä tiehän tämä on, joka voi viedä parempaan tai huonompaan.
Vaakunankiillotusvirasto
Kunnat ovat Suomen julkihallinnon perusyksiköitä. Ne syntyivät seurakuntien rinnalle huolehtimaan maallisista asioista. Kuntien rajat noudattivat seurakuntien rajoja, ja kunnantalo seisoi kirkonkylässä kirkon vieressä.
Vuosikymmenten kuluessa maailma on kuitenkin muuttunut yhä monimutkaisemmaksi, ja kunnat eriytyneet yhä moninaisemmiksi. Silti 101 asukkaan Sottungalla on edelleen samat tehtävät ja velvoitteet kuin 602.000 asukkaan Helsingillä.
Perustuslaki takaa kuntien vahvan itsehallinnon, mutta käytännössä tilanne on toinen. Kunnat joutuvat turvaamaan yhä useammassa asiassa toisiinsa, koska yhden kunnan voimavarat eivät riitä. Edes Helsinki ei huolehdi omasta erikoissairaanhoidostaan tai vesihuollostaan, vaikka sairaanhoito ja kunnallistekniikka ovat periaatteessa kuntien vastuulla.
Erikoissairaanhoito ei ole ainoa kuntien tehtävä, joka on siirretty kunnilta niin kutsutuille kuntayhtymille.
Monessa kunnassa ei ole esimerkiksi omaa vesilaitosta, jätehuoltoa, joukkoliikennettä, jätevedenpuhdistamoa tai ammattioppilaitosta. Esimerkiksi Espoon kaupunginvaltuustossa puhutaan paljon esiopetuksesta, peruskouluista ja lukioista, mutta ei ammattioppilaitoksista, koska espoolaisten nuorten ammattikoulutuksesta vastaa Espoon kaupungin asemesta Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia.
Käytännössä kunnat maksavat kuntayhtymiltä tulevat laskut, mutta niiden valta kuntayhtymien toimintaan on rajallinen. Esimerkiksi sairaanhoitopiirin jäsenkunnat voivat talousarvioissaan pienentää sairaanhoitopiirien rahoitusta, ja aina välillä pienentävätkin, mutta kun vuoden loppu lähestyy ja rahat loppuvat, kunnat eivät voi kuin maksaa, tai niiden asukkaat jäävät ilman hoitoa.
Esimerkiksi Vantaan kaupunki kuuluu seuraaviin kuntayhtymiin:
HUS Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (erikoissairaanhoito)HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä (jätehuolto, vesihuolto)HSL Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (joukkoliikenne)Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymäEteva kuntayhtymä (vammaispalvelut, kuntoutuspalvelut, erityisopetus) EVTEK-Kuntayhtymä (ammattikorkeakoulu)Västra Nylands folkhögskola- kuntayhtymä (vapaa sivistystyö)Kårkulla samkommun kuntayhtymä (kehitysvamma- ja vammaispalvelut)
Lisäksi pääkaupunkiseudun kuntien kirjastot ovat niin tiiviissä Helmet-yhteistyössä, että esimerkiksi aineistomäärärahojen nostaminen tai laskeminen on mahdollista vain seudun kuntien yhteisellä päätöksellä.
Kuntien lakisääteiset palvelut ovatkin enää vain osittain vaaleilla valittujen valtuustojen ohjauksessa.
Ei ihme, että moni hellii ajatusta kuntarakenneuudistuksesta, Suomen 320 kunnan yhdistämisestä niin suuriksi yksiköiksi, että ne selviäisivät useimmista tehtävistään omin voimin. Esimerkiksi 9,6 miljoonan asukkaan Ruotsissa on 290 kuntaa ja 5,6 miljoonan asukkaan Tanskassa 98 kuntaa.
# # #
Samalla kun kunnat ovat siirtäneet lakisääteisiä tehtäviään kuntayhtymille, valtio on karsimassa toisesta päästä kuntien tehtäviä. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosan laskenta ja maksaminen siirretään vuoden 2017 alussa kuntien sosiaalitoimilta Kansaneläkelaitokselle.
Sote-uudistuksen myötä loputkin kuntien sosiaali- ja terveystoimista otetaan pois kunnilta sote-alueiden vastuulle, terveyskeskukset, sosiaalitoimistot, lastensuojelu, …
Voidaan hyvällä syyllä kysyä, mitä tehtäviä kunnille jää? Mihin tarvitaan kunnanvaltuustoja, jos ne eivät kohta enää päätä mistään? Miten laskut maksavien kuntalaisten ääni kuuluu kuntayhtymien päätöksenteossa?
Tuleeko kuntaliitoksia vastaan hangottelevista kunnista pelkkiä vaakunankiillotusvirastoja? Onko itsenäisen kunnan kunnanvaltuuston asialistan ainoa asia kiillotusaineen valinta?
Suomenojasta ulkoinen tarkastus, linjauksia jatkotyöhön
Kaupunginhallitus teki eilen päätöksiä Suomenojan satamasotkujen selvittämisestä. Päätimme käynnistää ulkoisen tarkastuksen. Se on välttämätöntä, koska sisäinen tarkastus herätti vain lisää kysymyksiä. Nyt valmistelu on sillä tasolla, mitä olisi odotettu jo syksyllä, kun epäkohdat tulivat ilmi. Ulkoiselta tarkastukselta odotetaan paljon ja kaupunginhallitus teki jatkoa koskevat päätökset yksimielisesti perusteellisen keskustelun pohjalta. Vihreiden ryhmä on tehnyt töitä laajalla rintamalla sotkun selvittämiseksi ja toin kokouksessa esiin mm. seuraavat kysymykset ja huomiot, joihin luvattiin sisällyttää erityistilintarkastukseen (olen toimittanut kysymykset myös kaupungin reviisorille): – Millä perustein on päädytty siihen, ettei polttoainehävikkiä tutkita aiemmilta vuosilta?...
Terveysneuvontapuhelin säilytettävä
Keski-Uusimaa 25.11.2014 Viime viikolla uutisoitiin pääkaupunkiseudun, Keravan ja Kirkkonummen asukkaille tarkoitetun terveysneuvontapuhelimen lakkauttamisesta, koska kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen sen jatkosta. Päätös aiheutti vastalauseiden myrskyn ja hyvä niin. On hölmöä ja lyhytnäköistä etsiä säästöjä lakkauttamalla palvelu, johon ollaan tyytyväisiä ja joka toimiessaan nimenomaan saa aikaan säästöjä. Yksi yhteinen neuvontanumero on nykyaikainen ja asiakaslähtöinen tapa toimia. Puhelinneuvonnan lisäksi myös sähköistä neuvontaa kannattaa lisätä. On tärkeää, että asukkaat saavat palvelun nopeasti ja helposti ympäri vuorokauden. Matalan kynnyksen neuvontapalvelulla vähennetään parhaimmillaan terveyskeskuskäyntejä, kun hoito- ja toimintaohjeet saa akuutteihin tilanteisiin ja neuvonta...
Kaupunginhallitus 24.11. raportti
Tänään kaupunginhallituksessa keskustelutti odotetusti Suomenoja. Muista asioista nostettakoon henkilövalinnat. Muuten päätettiin esityksen mukaan, lista avattuna löytyy täältä. – Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali (Kv-asia) Meillä valtuuston puheenjohtajuus ensi vuonna ja nuijan varteen tarttuu Jyrki Kasvi. Varapuheenjohtajina toimivat Markus Torkki (kok) ja Arja Juvonen (ps). - Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen vaali (Kv-asia) Perussuomalaisilta kaupunginhallitukseen varsinaisiksi jäseniksi tulevat Teemu Lahtinen (3. varapj.) ja Kurt Byman, varoiksi Jonna Löflund ja Seppo Huhta. Demarit valitsevat omansa lauantaina. - Liikunta- ja nuorisopalvelujen merellinen ulkoilu -yksikön toiminnan tarkastuksessa havaittujen puutteiden johdosta tehtävät toimenpiteet Asiasta...
Kaupunginhallitus 24.11.2014 talousarvio, Suomenojan satama ja kalasääsken pesäsaaren rauhoitus
Maanantaina taas kaupunginhallituksen kokous, alla asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Suurimpana asiana jo neuvotellun talousarvion lisäksi Suomenojan satamasotkujen selvittämisen seuraavat askeleet. Ja tärkeänä luontotekona kalasääsken pesäsaaren rauhoittaminen asukasyhdistyksen aloitteesta! - Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (Pöydälle 3.11.2014) Tästä päästiin puolueiden kesken sopuun. Kaupunginjohtajan esitykseen lisätään 5,5 miljoonaa siten, että sosiaali- ja terveystoimi saa 2,4 miljoonaa euroa, sivistystoimi 2,7 miljoonaa euroa sekä tekninen ja ympäristötoimi 0,4 miljoonaa. Espoo-lisän leikkaus peruttiin ensi vuodelta ja päätettiin, että lisän vaikutuksista tehdään selvitys. Lisävaroja tulee erityisopetukseen ja kouluavustajiin, koululaisten iltapäivähoitoon ja...
Rohkeutta, Arja
Pidetty puheena Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä 22.11.2014. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, vaikka jotkut Yleisradiossa sitä vastustavatkin. Tasa-arvoinen avioliittolaki. Kaikki argumentit puolesta ja vastaan on kuultu moneen kertaan. Tiedän, että tätä salia ei tarvitse vakuuttaa, joten omistan puheeni kollegalleni Espoon … Continue reading →
Espoon Vihreät: Terveysneuvonnan puhelinpalvelu säilytettävä selkeänä ja helppokäyttöisenä
Espoon Vihreät: Terveysneuvonnan puhelinpalvelu säilytettävä selkeänä ja helppokäyttöisenä Tiedote 20.11.2014 Pääkaupunkiseudun, Keravan ja Kirkkonummen asukkaille tarkoitettu terveysneuvontapuhelin on toimiva ja tarpeellinen palvelu, joka on tarjonnut matalan kynnyksen neuvoja ja vähentänyt tarvetta hakeutua lääkärin vastaanotolle. Nyt palvelua ollaan lakkauttamassa, koska kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen sen jatkosta. Palvelu on ollut asukkaille tärkeä ja huoli palvelun säilymisestä on suuri. Huolta pahentaa se, ettei palvelun jatkosta ole selkeää tietoa. Jos palveluja muutetaan, on ensin suunniteltava korvaavat ratkaisut ja varmistettava että ne toimivat ja ovat asukkaille helppokäyttöisiä. Yksi yhteinen neuvontanumero on...