Kolumni on julkaista Vihreässä Langassa 19/2014. Asukkaiden yhteydenotot ovat kuntapäättäjälle sekä ilo että päänvaiva. Parhaimmillaan ne herättävät tarkastelemaan isoa kuvaa: Onko tehtyjä päätöksiä syytä korjata tai toimintaa tarpeen parantaa? Joskus ilmi tuotu epäkohta repäisee auki railon, josta pulppuaa aina vain … Continue reading →

Valtuustokysymyksen vastauksessa todetaan, että kaikki vanhuspalvelut nähdään Espoossa kotona asumista tukevana toimintana. Tämä on hyvä ja toimiva periaate. Tänään ja budjettineuvotteluissakin kuitenkin vihreät ja usea muukin ryhmä nostivat esiin huolen kotihoidon resurssien riittävyydestä vanhusväestön määrän kasvaessa ja laitoshoidon vähentyessä.   Olen itsekin seurannut kotihoidon kehittymistä läheltä jo pidemmän aikaa sisareni työn ja oman mummini hoidon […]

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen kertoi tarkastuslautakunnan kiinnittäneen huomiota lastensuojelun tarpeeseen Espoossa ja lastensuojelun kuluihin. Istun toista valtuustokautta sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja täytyy kyllä sanoa, että tämä on erittäin aiheellinen huomio. Espoossa on viime vuosina panostettu ennaltaehkäisevien palveluiden kuten perhetyön lisäämiseen ja kehittämiseen. Toivon, että säästöpaineiden keskellä ei missään vaiheessa unohdeta tätä ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä.

Joskus kuulee sellaista keskustelua, että huonossa taloustilanteessa on keskityttävä lähinnä lakisääteisiin palveluihin eli toteuttamaan lähinnä ne velvoitteet, mitä lainsäädännöstä tulee. Olisi kuitenkin syytä muistaa, että lakisääteiset palvelut ovat usein juuri niitä raskaita ja kalliita palveluita, joiden tarvetta olisi syytä pyrkiä ehkäisemään.

Taloudellisesti vaikeina aikoina on riski, että myös lastensuojelun tarve kasvaa ja se on hyvinkin todennäköistä. Sen takia niiden ennaltaehkäisevien palvelujen tarve on juuri nyt niin suuri. Ja kyse on perhetyön ja kotiavun kaltaisten palveluiden ohella myös esimerkiksi työllisyys- ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä maahanmuuttajapalveluiden toimivuudesta.

Kuten Mari Nevalainen aiemmin tänään muistutti, niin yhden lapsen vuoden kestävän laitossijoituksen hinnalla saa esimerkiksi 3000 tuntia kotipalvelua, sillä saa myös esimerkiksi 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla tai 7 vuotta intensiivistä perhetyötä. Siihen siis todella kannattaa pyrkiä, että säästöjä hankitaan toimintaa kehittämällä, ei missään nimessä säästämällä niistä palveluista, jotka eivät ole lakisääteisiä.

Mitä tulee vielä Viljakaisen myös mainitsemaan erikoissairaanhoitoon, niin kulut kasvavat koska väestö vanhenee ja hoidot kehittyvät ja kallistuvat. Kuten jo tänään mainittu, niin sairaanhoitopiirien välisissä kustannusvertailuissa HUS on ihan kärkikastia. Toimivalla perusterveydenhuollolla voidaan kuitenkin jossain määrin vaikuttaa erikoissairaanhoidon tarpeeseen, vähintään yrittää hidastaa kulukehitystä.

Mitä näihin terveysasemapalveluihin tulee, niin kuten valtuutettu Niemi [Marika Niemi] jo kommentoikin, niin tilanne Espoossa on kohentunut, joskaan se ei tosiaan, kuten Niemi sanoi, koske aivan kaikkia terveysasemia. Kehittämistyötä on siis jatkettava.
Ero työterveyshuollon piirissä olevien ja julkisen sektorin terveyspalveluiden piirissä olevien terveyspalveluiden saatavuudessa on edelleen suuri.

On myös tärkeää, että tehdään kaikki mahdollinen sen eteen, että sote-uudistus ei tule vesittämään sitä hyvää kehitystyötä, jota Espoossa on tehty. Tavallaan aivan uskomatonta, että tällaista pitää edes pelätä, mutta tältähän se juuri nyt näyttää eli Espoolle olisi tulossa 33 miljoonan euron lisälasku. Jos tähän ei onnistuta vaikuttamaan niin pelkään, että tarkastuslautakunnalla on lähivuosina yhä enemmän ikävää sanottavaa.

Epäuskoisena olen seurannut soidensuojeluohjelman kohtaloa, kun ympäristöministerin salkku siirtyi Vihreiltä Kokoomukselle. Espoon kuntapolitiikassa olen toki tottunut siihen, että kun on kyse luonnonsuojelusta, Vihreät jäävät useimmiten yksin erityisesti Kokoomuksen keskittyessä vähättelemään luontoarvoja ja korostamaan kulloisenkin rakennushankkeen hyötyjä. Sen sijaan huolestuttavaa on, jos ympäristöministeri ei hoida työtään, eli puolusta suomalaista luontoa, tässä tapauksessa uhanalaisia soita. Ympäristöministeri Ville Niinistön johdolla soidensuojeluohjelma eteni hyvässä hengessä. Vastakkainasettelu syntyi vasta, kun Sanni Grahn-Laasonen sen synnytti. Ministerin sooloilu näyttää johtavan siihen, että koko ohjelma typistyy kattamaan vain valtion maat ja mahdollisesti vapaaehtoisesti suojeltavaksi annettavat yksityiset...

Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksen YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifioinnista. Vihdoinkin! Tätä on kauan odotettu. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006 ja se koskee yli 650 miljoonaa ihmistä maailmassa. Suomessa on sellainen käytäntö, että YK:n sopimukset ratifioidaan vasta, kun lainsäädäntö on sopimuksen mukaisella tasolla.

Vammaisten palveluita ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä on tultu vuosien saatossa pienin askelin eteenpäin. Viime kaudella voimaan tullut vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on tärkeä asia. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on edellyttänyt mm. tahdon vastaisen laitoshoidon kieltämistä ja sitä, että jokaisella on oikeus asua millä paikkakunnalla haluaa.

Vammaisjärjestöt ovat huolehtineet niistä vammaisista, jotka eivät ole jaksaneet puolustaa oikeuksiaan. Avun saaminen on turhan monelle omaiselle ja vammaiselle kovan työn takana. Siksi on tärkeää, että vammaisjärjestöt ovat vahvasti mukana YK sopimuksen toimeenpanossa ja sen seurannassa. Onneksi uuden kuntalain myötä vammaisten asioista huolehtiminen paranee, sillä uuden kuntalain mukaan vammaisneuvostot tulevat kaikkiin kuntiin vanhusneuvostojen rinnalle.

Pohjoismaiset naapurimaamme Ruotsi ja Norja ovat jo aikoja sitten ratifioineet sopimuksen. Suomessa haasteet sopimuksen ratifioimiseen ovat liittyneet kotikuntalakiin, sosiaalihuoltolakiin ja kehitysvammaisten erityishuollon kysymyksiin. Esteetön ympäristö, tärkeiden palvelujen turvaaminen, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat kaikki osa hyvä elämää. Monelle itsestään selviä, mutta vammainen voi tarvita apua ja tukea täysipainoiseen arkeen. Kiitän ministeri Tuomiojaa, että toitte esityksen eduskunnalle.

Diginatiivi suomalaisnuori on todettu Himalajan jetin ja Loch Nessin hirvion kaltaiseksi taruolennoksi. Todellisuudessa suomalaisten nuorten itseluottamus omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut vuosisadan alusta alkaen, eivätkä kaikki nuoret osaa käyttää tietokonetta työvälineenä.

Ei ihme, sillä keskustelu koulujen tuntijaosta ja opetusohjelmista on keskittynyt uskonnon tuntimäärään ja kaunokirjoitukseen. Käsi ylös, kuka on kuluvan vuoden aikana edes yhden kerran kirjoittanut ”kaunoa”?

Nyt nuorten digiuunouteen on lopulta havahduttu, ja konekirjoitus ja ohjelmointi ollaan ottamassa opetusohjelmiin. Mallia on otettu Virosta, jossa ohjelmointia opetetaan jo ekaluokkalaisille.

10-sormijärjestelmä säästää aikaa ja vaivaa kaikissa ammateissa, mutta onko ohjelmointi sellainen kansalaistaito, joka kaikkien on syytä hallita?

Toisaalta, algoritminen ajattelu, kyky ymmärtää älykkäiden järjestelmien toimintaa _on_ tietoyhteiskunnan yleissivistystä.

Toisaalta, tietoyhteiskunnassa tarvitaan myös paljon muuta yleissivistystä kuten tiedonhallintataitoja, tietoturvataitoja, medialuku- ja kirjoitustaitoja, digitaalista sosiaalista pääomaa sekä tietysti tietotekniikan peruskäyttötaitoja.
Mihin kaikkeen koulupäivät riittävät?

Ehkä parempi vaihtoehto olisi ottaa mallia Suomen musiikkiopistoista ja urheiluseuroista.

Musiikista ja urheilusta kiinnostuneille lapsille ja nuorille on tarjolla ammattimaista valmennusta, jonka ansiosta maailman konserttisalit ja jäähallit ovat täynnä suomalaisia ammattimuusikoita ja -urheilijoita.

Entä jos tarjolla olisi samalla periaatteella toimivia koodiopistoja, joissa tietotekniikasta, ohjelmoinnista ja automaatiosta kiinnostuneet lapset ja nuoret saisivat koulun jälkeen asiantuntevaa opetusta ja ohjausta lahjojensa kehittämiseen.

Illalla ylpeät vanhemmat hakisivat lapsensa kotiin, treenaamaan saamiaan koodaustehtäviä kotitietokoneella.

Eduskunta äänestää Fennovoiman periaatepäätöksestä huomenna. Keskustelu sai yllättävän käänteen, kun valtion puoliksi omistama Fortum ilmoitti lähtevänsä mukaan, mikäli saa haltuunsa venäläistä vesivoimaa. Tällä kytkyllä Fennovoiman kotimainen omistus kasvaisi, mutta edelleen hanke rahoitettaisiin merkittävässä määrin suomalaisten yhteisillä varoilla. Elinkeinoelämä ei ydinvoimaa tarvitse eikä usko sen kannattavan. Siksi monet yritykset ovat vetäytyneet hankkeesta. Fennovoiman omistavat suomalaiset kunnat, Venäjän valtion Rosatom ja nyt Fortum ostettiin mukaan lupaamalla sille edullisesti valtava määrä venäläistä vesivoimaa. Miksi Suomen hallitus ajaa tällaista hanketta kuin käärmettä pyssyyn? Venäläinen ydinvoima ei ole kestävä ratkaisu Ydinenergiaa voi vastustaa...

Valtuusto pääti tänään ensi vuoden talousarviosta. Sopu syntyi, mutta tärkeää keskustelua käytiin tiukasta taloustilanteesta. Ryhmäpuheenjohtajamme Inka Hopsu kävi ryhmäpuheessaan läpi vihreät saavutukset. Omassa puheessani keskityin liikelaitosmallin ongelmiin, henkilöstön merkitykseen tuottavuuden parantamisessa sekä tarpeeseen tehdä toisin, jotta rahat saadaan riittämään. Tein myös toivomuksen terveysneuvontapuhelimen säilyttämisestä: ”Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuus säilyttää terveysneuvontapuhelinpalvelu siten, että palvelun saa yhdestä numerosta vuorokaudenajasta riippumatta. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia kansallisen neuvontapuhelimen käyttöönotolle.” *   *   * Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Myös minä haluan kiittää neuvottelutoimikunnan pj. Inka Hopsua ansiokkaasti johdetuista neuvotteluista. Hieno rakentava ote ja valtavasti...

Jätin valtuustoaloitteen Espoon ostotietojen julkaisemiseksi kokouksessa 3.12.2014. Sen allekirjoitti 36 valtuutettua. Myös Helsingin Sanomat uutisoi aloitteeni. Kunta on asukkaidensa yhteisö. Asukkailla on oikeus tietää, millaisia päätöksiä kaupungissa tehdään ja mihin verorahoja käytetään. Nykyaikana avoimuudella on yhä suurempi rooli luottamuksen rakentamisessa … Continue reading →

Valtuuston neuvottelutoimikunta saavutti neuvotteluissa neuvottelutuloksen Espoon kaupungin vuoden 2015 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä investoinneista. Sopimuksen takana ovat kaikki valtuustoryhmät.   Sopimuksen hankalimpana osuutena neuvotteluissa näin ryhmien erilaiset arviot palveluihin kohdistuvien resurssien riittävyydestä kasvavassa kaupungissa. Tämä johti ryhmät erilaisiin arvioihin tulopohjan vahvistamisen tarpeesta. Osalle ryhmistä palveluiden rahoittaminen katteesta ja lisälainoin oli helpompaa kuin toisille. Silti huoli […]

Vihreä ryhmä suhtautui kaupunginjohtajan budjettiesitykseen hyvin kriittisesti. Se sisälsi leikkauksia palveluista, jotka koemme kuntalaisille erittäin tärkeiksi. Lisäksi hoitamalla esimerkiksi lapsuusajan palveluita heikosti kasvatamme varmasti laskua tulevaisuudessa. Halusimme budjettiratkaisusta pitkäjänteisen ja tulevaisuuteen katsovan. Veronkorotus oli meillä näistä suurista palvelutarpeista johtuen tulonlisäyskeinona yksi varteenotettava vaihtoehto. Suoraan sanoen lähtökohdat budjettisovulle eivät olleet loistavat. Ryhmä kuitenkin katsoi, että taloudellisesti […]

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kolmikirjaiminen lyhenne, ICT, toistuu tässä taloussuunnitelmassa 53 kertaa, sana tietotekniikka 16 kertaa, tieto- ja viestintätekniikka 9 kertaa, digitaalinen eri muodoissaan 5 kertaa ja sähköinen … 85 kertaa. Löytyypä suunnitelmasta jopa vanha kunnon aateekookin yhden kerran.

Erityisesti huomiota kiinnittää se, että ICT-investointien ja sähköisten palveluiden lisäksi taloussuunnitelmassa puhutaan kokonaan uuden ICT-toimintamallin käyttöönotosta sekä digitalisoinnin strategian kehittämisestä.

Ja hyvä niin, jo on aikakin.

Suomi on tällä hetkellä digitalisaation alisuorittaja, eikä Espoo valitettavasti ole siitä poikkeus. Meillä on Suomessa tieto- ja viestintätekniikkaa ja osaamista vähintään yhtä paljon kuin kilpailijamaissa, mutta me hyödynnämme sitä vähemmän … ja tyhmemmin, kun kilpailijamme.

Esimerkiksi viime talvena julkaistun Digibarometrin mukaan suomalaisilla yrityksillä on maailman parhaat edellytykset hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa toiminnassaan, mutta tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä suomalaiset yritykset ovat vasta sijalla 17.

Suomen julkinen sektori pärjää kansainvälisessä vertailussa vähän paremmin kuin suomalaiset yritykset, mutta vain vähän. Esimerkiksi Suomen koulujen tietotekninen varustelu on muihin Euroopan maihin verrattuna hyvällä, jopa erinomaisella tasolla … mutta sitä tietotekniikkaa ei käytetä.

Ei … EU komission teettämän selvityksen mukaan esimerkiksi Suomen peruskoulun yläluokilla käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen välineenä vähemmän kuin missään muussa Euroopan maassa … mukaan lukien Sveitsi ja Turkki.

Suomi, 1990-luvun edelläkävijä, on 2010-luvun takapajula.

Arvoisa puheenjohtaja

Suomi tarvitsee digitalisaation edelläkävijöitä, ja Espoolla olisi siihen rooliin kaikki edellytykset, mutta se edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä digitaalisesta Espoosta. Espoosta, jossa tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään sekä tarjoamaan kuntalaisille joustavaa ja laadukasta palvelua … että … uudistamaan palvelutuotannon toimintaprosesseja.

Jos me tyydymme … perinteiseen tapaan … esimerkiksi tarjoamaan sähköisiä palveluita … mutta emme samalla sähköistä palveluiden tuotantoprosesseja … tuhlaamme ainoastaan veronmaksajien rahoja.

Hyvät valtuutetut

Vuoden 2015 alussa Espoossa käyttöön otettava ITOMA … eli ICT-toimintamalli on siis paljon vartijana. Mutta… millainen tuo ICT-toimintamalli on? Osaako joku kertoa? Käsi ylös, kuka tietää!

Sitä kehittänyt Espoon ITOMA-projekti on ollut käynnissä vuodesta 2013, ja valtuusto on sitoutunut siihen jo vuoden 2014 taloussuunnitelmassa.

… Muistatte varmaan … kaupunginjohtajan avauspuheenvuorossaan esittämän kartan Suomen kuntien taloustilanteesta. Kartasta kävi hyvin ilmi, miten kriittinen rautatie on ollut kuntien kehitykselle.

Tietoyhteiskunnassa tieto ja viestintätekniikka on samassa asemassa … kuin rautatie oli teollista yhteiskuntaa rakennettaessa.

Nyt tehtävät valinnat tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä vaikuttavat Espoon tulevaisuuteen yhtä paljon … kuin taannoiset päätökset Suomen rataverkon rakentamisesta vaikuttivat koko Suomen kehitykseen.

APJ

Tieto- ja viestintätekniikka ei ole enää pelkkä tekninen kysymys … vaan mitä suuremmassa määrin on kyse poliittisista valinnoista. Siksi näkisin mielelläni Espoon ottavan mallia Helsingistä, jossa luottamushenkilöt ovat ottaneet tieto- ja viestintätekniikan poliittiseen ohjaukseen ja perustaneet kaupunginhallitukselle erityisen tietotekniikkajaoston.

Espoossa on tunnistettavissa kaksi varsin erilaista linjaa, mitä tulee talouden hoitamiseen. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että on olemassa joukko, joka priorisoi säästämisen palveluiden edelle siitä huolimatta, että lasku lyhytnäköisestä kurjistamisesta tulee maksettavaksi myöhemmin. Ja sitten on olemassa toinen joukko, jossa … Continue reading →

Eduskunta keskustelee tänään Fennovoiman ydinvoimaluvasta, josta äänestetään perjantain istunnossa. Talousvaliokunnassa asia oli käsittelyssä viime torstaina. Äänin 14-2 asia ratkesi istuntokäsittelyyn. Jätimme päätökseen Antti Kaikkosen (kesk) kanssa yhteisen vastalauseen.

Ydinvoimalan tarpeellisuutta on usein käsittelyissä perusteltu epärealistisen suurilla sähkökulutusarvioilla, jotka eivät riittävästi huomioi modernin yhteiskunnan teknologista kehitystä ja energiatehokkuuden paranemista. Myöskään uusiutuvan energian merkittävän lisäämisen vaihtoehtoa, ei ole selvitetty. Jo nyt edelliseen ydinvoimapäätökseen vuonna 2010 liitetyt epärealistisen suuret sähkönkulutusarviot ovat alentuneet. Tälläkin kertaa käsittelyn pohjana oli sähkönkulutuksen arviot, joita useat asiantuntijat pitivät ylimitoitettuina.

Asiantuntijakuulemisen mukaan valtioneuvoston oletukset sähkönkulutuksen kasvusta (VATT:n ja VTT:n laskelmat) perustuvat olettamukseen korkeasta talouskasvusta (n 2%/v), joka johtaa noin 10-25 TWh sähkön kasvuun nykytasosta vuoteen 2035. Tämä on optimistinen lähestymistapa, eikä ota huomioon esim. EU:n mahdollisia energiankäytön tehostamistoimenpiteitä.

Valiokunnalle on esitelty käytettyä laskentamallia karkeasti. VTT:n laskelman skenaariot huomioivat EU:n 2030-ilmasto- ja energiapaketin, energiatehokkuusvaatimukset ja energiankäytön rajoitukset. Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan VTT on kuitenkin todennut, että ”Kuvitteellisen kehityskulun muodostamista ja siihen vertailua ei olla nähty tarpeellisena, emmekä pysty siten sanomaan paljonko skenaarioihin tässä mielessä sisältyy energiatehokkuutta.” On valitettavaa, ettei laskelmissa käytetty tausta-aineisto ja laskelmien pohjalla olevat olettamat ole olleet avoimesti tutkijoiden arvioitavissa.

Fennovoiman hanke ei ole energiataloudellisesti perusteltu. Ydinvoimalla tuotetun sähkökapasiteetin lisäys haittaisi energian säästöön, energiatehokkuuden lisäämiseen ja hajautetun, uusiutuviin nojaavan energiantuotannon kehittämiseen perustuvaa energiapolitiikkaa.

Ensisijaisen tärkeää on säästää sekä tehostaa energian käyttöä. Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi on välttämätöntä myös muuttaa energian tuotannon rakenteita, mutta se voidaan tehdä kestävämmästi ilman lisäydinvoimaa. Uusiutuviin energialähteisiin pohjaavat energiantuotantoratkaisut ovat kehittyvän biotalouden keskeisintä sisältöä. Tosiasiassa ydinvoiman lisärakentaminen vaikeuttaisi merkittävästi vähähiiliseen talouteen siirtymistä ja söisi markkinoita uusilta cleantech- ja biotaloushankkeilta.

Keskitetyn ison ydinvoimayksikön rakentaminen ei ole perusteltua työllisyyssyistäkään, sillä uusiutuviin pohjaava kehitystyö ja tuotanto työllistävät ydinvoimalayksikköä huomattavasti pitkäjänteisemmin ja tasaisemmin eri puolilla maata. Kansainvälinen uusiutuvan energian YK-järjestö IRENA arvioi, että hajautettu ja paikallisomisteinen (kuluttajat, pk-yritykset) energiantuotanto voisi luoda lähes kolme kertaa enemmän työtä kuin keskitetty muualla tapahtuva tuotanto. Uusiutuvan energian tuotteilla ja innovaatioilla on kysyntää maailmalla ja potentiaalia vientiin, mutta tarvitsemme kotimaisia referenssejä hyvän kehityksen turvaamiseksi.

Suomessa jaetaan yleisesti tavoite turvata kotitalouksien, elinkeinoelämän ja teollisuuden kohtuuhintaisen sähkön saanti. Tähän tarpeeseen pystytään vastaamaan hyödyntämällä olemassa olevan kapasiteetin lisäksi täysimääräisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden mahdollisuudet sekä huolehtimalla erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukyvystä. Tavoite on mahdollista saavuttaa ilman lisäydinvoimaa ja niin, että hiilen käytöstä sähkön erillistuotannossa samalla luovutaan.

Valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden mukaan sähkön tuonti on mahdollista kattaa uusiutuvan energian lisäksi parantamalla energiatehokkuutta. Keinoina esimerkiksi sähkölämmitteisiin omakotitaloihin lisää lämpöpumppuja, julkisiin hankintoihin energiatehokkuusvaatimukset sekä teollisuuden energiatehokkuustoimien lisääminen. Uusiutuvan energian, kuten puun, agrobiomassan sekä tuuli- ja aurinkoenergian hankkeet saadaan nopeasti käyntiin, kun taas ydinvoimalan rakentumista odotetaan noin 10 vuotta.

Fennovoimassa Rosatom on suurin yksittäinen osakas, reaktorin toimittaja, teknologinen asiantuntija ja kierrätetyn polttoaineen toimittaja sekä rahoituksen järjestäjä. Rosatom on Venäjän valtionhallinnon alainen liikelaitos, jonka alle on keskitetty ydinvoimalat ja ydinaseet. Asetelma ei ole ongelmaton.

Ydinvoimaan liittyy merkittäviä ympäristöön liittyviä ongelmia ja riskejä sekä käytön aikana että sen jälkeen. Ympäristöturvallisuus on huolenaihe uraanin louhinnassa ja rikastamisessa, jälleenkäsittelyssä, käytön aikana, käytetyn polttoaineen välivarastoinnissa sekä loppusijoituksessa. Fennovoiman osalta ydinjätteen loppusijoitus on vielä ratkaisematta. Huolestuttavaa on se, että Säteilyturvakeskus STUK oli havainnut lukuisia puutteita Fennovoiman rakennushankkeessa. Organisatoriset valmiudet ohjata ja varmistaa laitoksen suunnittelu ja sen turvallisuuden osoittava dokumentaatio suomalaisten vaatimusten mukaiseksi on STUKin mukaan tässä aikataulussa kyseenalainen.

Valiokuntakäsittelyssä nousi esille myös Fennovoiman osakkaina oleville kunnallisille energiayhtiöille koituvat taloudelliset riskit. Parhaimmassa tapauksessa ydinvoimalan rakentaminen valmiiksi onnistuu luvattuun hintaan vuoteen 2024 mennessä. Riskiä kasvattanee hankkeen mahdollinen viivästyminen ja kustannusten nousu. Monet ydinvoimaloiden rakennushankkeet ovat viivästyneet ja kustannukset paisuneet. Kunnallisten energiayhtiöiden olisi viisaampaa sijoittaa paikallistaloutta hyödyttäviin uusiutuvan energian hankkeisiin.

Edellä esitetyistä syistä valiokuntakäsittelyssä tuli selväksi, ettei hanke ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Esitimme, että päätös kumotaan. Valiokunnan mietinnön ja vastalauseen voi lukea täältä:

Valiokunnan mietintö ja vastalause

Tässä eilisen kaupunginhallituksen keskeiset päätökset. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma ja HLJ Kaupunginhallitus antaa Espoon lausunnot seudun maankäyttösuunnitelmasta ja joukkoliikennesuunnitelmasta kokouksessaan 15.12. Nyt käytiin evästyskeskustelua. Suunnitelmat ovat pääosin hyvinkin vihreiden tavoitteiden mukaisia: Asumista keskitetään nykyisten ja tulevien ratojen sekä muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Viheralueita ei maankäyttösuunnitelmassa (tuleva metropolikaava) ole erikseen merkitty, mikä on heikennys maakuntakaavaan verrattuna. Joukkoliikenteen osalta haluamme kiirehtiä niin Espoon kaupunkirataa kuin Raide-Jokeria. Kaupunkirata on jo valmiiksi suunniteltu ja toteutusta vaille. Se parantaisi Espoon keskuksen liikenneyhteyksiä merkittävästi ja kannattaisi ulottaa samantien Kauklahteen asti....

Tiedote 1.12.2014 Espoon kaupunginhallitus on päättänyt avata haun teknisen toimen johtajan vakituiseen virkaan. Vihreät esittivät kaupunginhallituksessa, että virka olisi täytetty määräaikaisesti, jotta kaupungin johtamisjärjestelmän uudistaminen kohti esimerkiksi pormestarimallia olisi voitu aloittaa jo seuraavien kuntavaalien yhteydessä. ”Haluamme vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja lisätä avoimuutta kaupungin päätöksenteossa. Asukkailla on oikeus tietää, kuka Espoossa  käyttää valtaa. Tällä hetkellä valmistelusta puuttuu poliittinen ohjaus, jossa kuntalaisten ääni kuuluisi jo varhaisessa vaiheessa demokraattisesti valittujen valtuutettujen kautta. Johtamista kannattaa toki muutenkin kehittää jatkuvasti”, perustelee esityksen tehnyt kaupunginhallituksen jäsen Saara Hyrkkö. Johtamisen uudistamisesta on keskusteltu Espoossa vuosikausia,...