Huomenna on tila- ja asuntojaostossa lyhyt lista. Sen puitteissa käytäneen kuitenkin tärkeää keskustelua  niin investoinneista kuin toiminnan kehittämisestä. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Päätökset ja kirjelmät ja kokouksessa kuultavat selostukset vuonna 2015 Tilakeskus -liikelaitoksen talonrakennuttamisen palvelualueen organisaatiouudistus ja Tilakeskus -liikelaitoksen toimintaohje 1.1.2015 Tästä ei ole aineistoa esityslistan liitteenä. Kyse on jo toteutuneesta uudistuksesta, jolla on tarkoitus saada investointiprojektit paremmin haltuun. Toivottavasti ei jää vain hallinnolliseksi laatikkoleikiksi, vaan tuottaa myös tulosta, eli aikataulussa ja kustannusarviossa pysyviä rakennusprojekteja ja käyttäjien tarpeita vastaavia terveitä ja turvallisia helposti kunnossa pidettäviä tiloja. Viime...

Maanantaina kaupunginhallituksessa vaihteeksi lyhyempi lista. Käydään läpi tilinpäätöksen ennakkotieto, hyväksytään Tapiolan keskuksen kaavasta toinen pala ja annetaan hallinto-oikeudelle lausunto kaupungintalon suojelematta jättämistä koskevaan valitukseen. Asiat avattuna alla, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta II / 2014 (Kv-asia) Seuraavat projektit ja toimenpiteet ovat olleet vuoden 2014 keskeisimpiä tuloksia ohjelmissa: Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Viikoittaiset kauppakeskuskävelyt ovat käynnistyneet hyvin ja tavoittaneet ikääntyviä. Kävelijät ovat tutustuneet toisiinsa ja jotkut heistä ovat ystävystyneet kävelyn ohessa. Kestävän kehityksen ohjelma Syksyllä 2014 nykyiset ilmastotoimet arvioitiin kustannusvaikuttavuuden perusteella ja tätä tietoa hyödynnetään kevään aikana...

Suurin osa suomalaisista kannattaa ilmastolakia, joka tuo ryhtiä ilmastopolitiikkaan. Hallituksen esitystä ilmastolaiksi käsiteltiin tänään talousvaliokunnassa, joka antoi nuivan kriittisen lausunnon ilmastolaista. Jouduin siis jättämään eriävän mielipiteen valiokunnan lausunnosta. Ympäristövaliokunta tulee ratkaisemaan lain kohtalon. Toivottavasti sieltä löytyy viisautta katsoa asiaa pitkälle ja paremman tulevaisuuden kannalta. Vihreä eduskuntaryhmä tekee työtä, jotta saamme ilmastolain voimaan.

Tässä alla jättämäni eriävä mielipide:

HE 82/2014 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi

Jätän eriävän mielipiteen talousvaliokunnan lausuntoon ilmastolaista. Valiokunta vähättelee lähtökohtaisesti lakiesityksen merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Kuitenkin alan parhaista asiantuntijoista koostuva ilmastopaneeli painottaa ilmastolain merkitystä ilmastotoimien tehokkaan koordinoimisen kannalta. Laki edistää tarpeellisen kokonaiskuvan saamista ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen sektoreista ja toimista. Ilmastolaki edistää myös yleisön tiedon saantia politiikkatoimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

On keskeistä, että eduskunta saa vuosittain ajantasaista tietoa ilmastonmuutoksen vastaisista toimista ja niiden vaikuttavuudesta. Ilmastolaki on erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen työkalu, joka antaa Suomen ilmastopolitiikalle selkeän päämäärän yli hallituskausien. Se tekee ilmastopolitiikasta pitkäjänteistä, ennakoitavaa, avointa ja suunnitelmallista sekä edesauttaa ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta.

Lain keskeiseen sisältöön kuuluu päästövähennystavoite: vähennetään kasvihuonekaasuja ainakin 80 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Valiokunta lausunnossaan arvostelee tätä, vaikka tavoite ei ole mitenkään ristiriidassa hyväksyttyjen ilmastotavoitteiden kanssa. Asiantuntijakuulemisessa on pikemminkin korostunut, että tavoite on kovin matala ja kunnianhimoton ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin sitoutumisen kannalta on silti hyödyllistä, että sitova tavoite on lain tasolla.

Lain painopiste on erityisesti päästökaupan ulkopuolisessa sektorissa. Kyseessä on puitelaki, eikä se sisällä eri alojen (liikenne, maatalous, asuminen, rakentaminen) aineellista lainsäädäntöä, vaan luo prosessin, jossa eri aloja koskevia politiikkatoimia ja niiden toteuttamista suunnitellaan. Lisäksi laki vahvistaa ilmastopaneelin toiminnan, joka tuottaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön ja päätöksenteon tueksi. Valiokunta sivuuttaa lausunnossaan ilmastolain perimmäisen tarkoituksen ja korostaa sääntelyn turhuutta ja hallinnollista taakkaa. Mielestäni valiokunnan olisi pitänyt puoltaa hallituksen yksimielisen esitykseen hyväksymistä. Lakiesitys on omiaan vähentämään hallinnollista kitkaa eri hallinalojen välillä yhteistyön syventyessä. Siten se edistää tehokkaasti ristikkäistä sääntelyä ja edistää hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässä.

Lailla on vahva kansan tuki. "Polttava kysymys" -kampanja käynnistyi vuonna 2008, ja sen myötä suomalaiset ovat mm. lähettäneet eduskuntaan yli 40 000 ilmastolakia vaativaa postikorttia. Keväällä 2014 toteutetun Taloustutkimuksen selvityksen mukaan 79 % suomalaisista ja enemmistö jokaisen puolueen äänestäjistä kannattaa ilmastolain säätämistä.

Ilmastolaki ei itsessään tuo suoria velvoitteita yksityisille toimijoille. Lakiin kuuluvat ilmastopolitiikan suunnitelmat ohjauskeinoineen valmisteltaisiin avoimesti eri tahoja osallistaen. Lakiin kirjattu pitkän aikavälin päästövähennystavoite antaa varmuutta politiikan suunnasta ja lisää luottamusta siihen, että vähäpäästöisiin ratkaisuihin kannattaa investoida. Tästä syystä esimerkiksi Iso-Britanniassa elinkeinoelämän edustajat olivat mukana kampanjoimassa ilmastolain puolesta omassa maassaan.

Monessa EU-maassa on voimassa ilmastolaki, kuten Ranskassa ja Itävallassa. Muiden maiden vastaavat lait poikkeavat Suomen hallituksen esityksen ratkaisuista. Esimerkiksi Englannin ja Skotlannin ilmastolaissa keskeisiä ovat seurattavat ”kasvihuonekaasubudjetit”. Suomessa on jo korkea aika säätää ilmastolaki hyväksymällä hallituksen yksimielinen esitys ilmastolaiksi.

Esitän,

että ympäristövaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 5. helmikuuta 2015

Johanna Karimäki (vihr)

Sote- ja kuntauudistukset ovat syöneet Suomesta poliittisen hapen. Julkiseen keskusteluun ei ole muita isoja hallintouudistuksia mahtunut. Harva huomasi esimerkiksi Valtioneuvoston Tutkimus- ja innovaationeuvoston viime marraskuussa julkaisemaa politiikkalinjausta Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020, vaikka siinä esitetään radikaaleja muutoksia Suomen korkeakoulu- ja innovaatiojärjestelmään Itseltänikin olisi politiikkalinjaus jäänyt huomaamatta, jos Helsingin Sanomat ei olisi kiinnittänyt siihen huomiota.

Kyse ei todellakaan ole mistä tahansa paperista, sillä Tutkimus- ja innovaationeuvoston jäseninä on mm. seitsemän ministeriä, puheenjohtajana pääministeri, ja neuvoston tehtävänä on asetuksen 1043/2008 mukaan:

 seurata tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan kotimaista ja kansainvälistä kehitystä arvioida toimialansa tilaa ja kehitystä;käsitellä keskeiset tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan ja niiden edellyttämien henkisten voimavarojen kehittämiseen liittyvät kysymykset ja valmistella valtioneuvostolle näitä koskevia ehdotuksia ja suunnitelmia;käsitellä valmistavasti valtioneuvostoa varten julkisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kehittämiseen ja suuntaamiseen liittyviä asioita;yhteensovittaa valtioneuvoston toimintaa tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan alalla; sekäsuorittaa muut valtioneuvoston sille osoittamat tehtävät. Koulutuspolitiikan valmistelijoiden on mahdotonta sivuuttaa neuvoston politiikkalinjauksia. Ne on tarkoitettu ohjaamaan lainsäädännön ja valtion talousarvion valmistelua. Tai sitten kevään vaalien jälkeen nimettävän hallituksen on erikseen irtisanouduttava linjauksista. Toivottavasti.

Jos linjaukset toteutettaisiin, se tarkoittaisi muun muassa

lukukausimaksujen käyttöönottoa (näin vahvistettaisiin korkeakoulujen riskinottokykyä ja kokeiluja uusien kasvualojen luomiseksi ja tukemiseksi)yliopistotutkijoiden määrän vähentämistä (muuten yliopiston valtionrahoitusta leikattaisiin)oppiaineiden keskittämistä (kokonaisista koulutus- ja tutkimusaloista luopumalla)duaalimallin purkamista (tätä tosin vasta kokeiltaisiin yhdistämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallintoa, palveluja ja opetusta – mitä omaa jää sen jälkeen jäljelle, on toinen kysymys). Entisenä tutkijana etenkin tuo innovaatiotoiminnan kehittäminen tutkijoiden määrää vähentämällä ihan hieman ihmetyttää. Linjauksissa todetaan lisäksi, ettei yliopistotutkimukseen kannata investoida, koska tutkijakunta on niin suuri.

Aluksi neuvoston ajattelua pystyy vielä seuraamaan: ” Korkeakoulujen t&k-menot ovat kansainvälisessä vertailussa suhteellisen suuret, mutta voimavarat ovat korkeakouluverkoston laajuuden ja hajanaisuuden vuoksi tehottomassa käytössä. Korkeakoulujen t&k-menojen bkt-osuus oli v. 2012 OECD:n 4. korkein (0,77%), mutta tutkijaa kohti menot olivat vasta 18. korkeimmat.”

Eli suomalaiset tutkijat saavat siis pienempää palkkaa kuin muissa maissa, tai korkeakoulujen hallinto on Suomessa muita maita raskaampi.

Mutta miten tästä päästään johtopäätökseen: ”Suurikaan julkinen lisäpanostus ei muuttaisi asetelmaa tutkijakunnan koosta johtuen.” saati esittämään tutkijoiden määrän vähentämistä. Eikö neuvostolle tullut mieleen, että ongelman taustalla voi olla myös se, että meidän korkeakoulujemme tutkijoiden ajasta suuri osa kuluu loistoimintaan kuten hallintoon, hakemuksiin ja raportointiin tutkimuksen asemesta?

Linjauksissa painotetaan teknologiaa, vaikka se on vain väline. Suuri osa nykyisistä ongelmista johtuu pikemmin johtamisosaamisen, projektiosaamisen ja tiedonhallintaosaamisen kuin teknologiaosaamisen puutteista. Esimerkkeinä surullisenkuuluisat julkisen sektorin ict-hankkeet, joissa tilataan tietotekniikkaa eikä toimintamallien ja hallintorakenteiden kehittämistä. Uusien teknologioiden rinnalle tarvitaan myös sosiaalisia ja hallinnollisia innovaatioita!

Linjaukset ovat muutenkin hämmentävää luettavaa, esitetyt toimenpiteet ristiriitaisia. Korkeakoulujen halutaan sekä karsivan rönsyjä ja keskittyvän että kokeileva uusia aloja ja ottavan riskejä. Start up –yrityksiä halutaan lisää, mutta niistä halutaan ”karsia yritykset ja aihiot, jotka eivät läpäise markkinatestiä”.

Huokaus, koko start up –ajattelu on ollut neuvostolle selvästi täysin vieras. Suurimman osan niistä kuuluukin epäonnistua, koska vain niin jokin niistä luo jotain todella uutta. Kokeileminen ja epäonnistuminen ovat olennainen osa innovaatiojärjestelmää! 

Entä tulevaisuuden osaamistarpeita käsittelevä luku? Se keskittyy toimenpiteisiin, joilla yliopistot saadaan rekrytoimaan opiskelijoita ja tutkijoita ulkomailta. Ihan hyvä tavoite, mutta riittääkö se yksin vastaamaan Suomen tulevaisuuden osaamistarpeisiin?  Etenkin kun suomalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden ulkomaille kannustaminen sivuutetaan, vaikka se olisi suomalaiselle tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle vähintään yhtä tärkeää kuin ulkomaalaisten houkutteleminen Suomen yliopistoihin opiskelemaan ja tutkimaan.

Ja mitä ovat ”yksityisten hallinnoimat rahastot”, joihin aloittavien yritysten julkinen rahoitus aiotaan pääosin kohdentaa?

Tutkimustoimintaa käsittelevässä luvussa painotetaan otsikkoa myöten vaikuttavuutta, soveltamista, kaupallistamista, innovaatioita. Sen sijaan kaiken soveltamisen taustalla oleva perustutkimus sivuutetaan kokonaan.

Viimeistään politiikkalinjauksen luettelo ”Suomen taloudelle ja hyvinvoinnille tärkeimmistä osaamisaloista ja –sektoreista” pakottaa epäilemään, että neuvosto on vahingossa julkaissut kymmenen vuotta vanhat linjaukset:

ICT-osaaminen, eritoten mobiili- ja ohjelmointiosaaminenpuhtaat ratkaisut: energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkaat teknologiat (cleantech), bio- ja nanoteknologiaterveys ja hyvinvointiarktinen osaaminen. Missä ovat tekoälyt, esineiden ja teollinen internet, big data, robotisaatio, julkishallinnon algoritmit, älykäs energiatekniikka, ihmisen ja koneen vuorovaikutus, ikäteknologia ja saavutettavuus, …?

Ehkä seuraavan hallituksen kannattaisi keskittyä innovoimaan omaa innovaatiopolitiikkaansa. Tällaiset neuvostot ja politiikkalinjaukset ovat niin 80-lukua.

Melkoinen maratonkokous takana, reilu neljä tuntia puitiin Espoon asioita. Alla raporttia niistä, jotka keskusteluttivat tai tehtiin esityksestä poikkeavia päätöksiä. Sote-kyselystä äänesteltiin moneen kertaan ja vielä riitti puimista niin Suomenojassa kuin Suuperkon tapauksessa. Esityslista avattuna löytyy täältä. – Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä (Pöydälle 19.1.2015) Tähän liittyen pyydettiin viimeksi laajempi selvitys, joka nyt saatiin. Henkilöstöjohtaja kertoi, että takaisinperintätapauksia on joitakin kymmeniä vuosittain. Kyseisessä tapauksessa kyse on pitkästä ajasta, muttei kuitenkaan poikkeuksellisesta tilanteesta. Kohtuullistamispäätöksistä ei ollut tietoa. Päätös perustuu tässä yhdenvertaiseen kohteluun. Tyydyimme selvitykseen ja oikaisuvaatimus hylättiin. - Espoon vastaus...

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sai kokouksessaan 19.11. selostuksen opettajien virkasuhteiden alkuun kohdistuvista muutoksista. Allekirjoittaneet lautakunnan jäsenet haluavat ilmaista huolensa tehdyistä päätöksistä. Olemme tietoisia Espoon kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja tarpeesta parantaa toiminnan taloudellista tuottavuutta jokaisella toimialalla. Tämän valtuustokauden molemmat talousarviot ovat sisältäneet merkittäviä säästöjä lautakunnan toimialalla. Tavoitteemme on ollut kohdistaa säästötoimenpiteet siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän […]

Länsiväylä 31.1.2015 Espoo on jatkuvasti otsikoissa hallintoon liittyvien epäselvyyksien takia. Suomenojan sataman sotkuja on setvitty puoli vuotta, eikä asiaa saada järjestykseen. Viimeisimpänä liiketoimintajohtajan kytkökset johtavat selvitykseen korkeiden virkamiesten sivutoimiluvista ja niiden perusteista. Espoo on pitkään ollut vahvasti yhden puolueen, Kokoomuksen, johdossa. Vuosien varrella valtaa on siirretty merkittävästi luottamushenkilöiltä virkamiehille, mikä on vähentänyt päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Samalla […]

Eilen avattiin virallisesti eduskuntavaalikampanjani ja kyllä olikin mahtavat juhlat! Sali täynnä sukulaisia, ystäviä, tukijoukkoja. Tuija Brax piti kannustavan juhlapuheen, Sallamaari Muhonen juonsi niin huipusti kuin vain Sallamaari osaa ja puoluesihteeri Lasse Miettisen kauniit sanat luottamuksesta kätkin sydämeeni. Ja illan huipensi juhlabändi Tina and the Turners, huikeana yllätyssolistinaan Siiri Nordin. Omassa puheessani kertasin mennyttä ja katsoin tulevaan: Neljä vuotta sitten juhlittiin samoissa merkeissä 40-vuotissynttäreitäni. Silloin edessä oli ensimmäiset eduskuntavaalit. Neljässä vuodessa on tapahtunut paljon: Teimme kelpo eduskuntavaalit, jotka siivittivät loistotulokseen niitä seuranneissa kuntavaaleissa. Sen ansiosta olen nyt toiminut kaksi...

Tässä ensi maanantain kokousasiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Periaatteellisesti isoimpana asiana sote-uudistuksesta linjaaminen Kuntaliiton kyselyyn vastaamisen muodossa. Selostuksissa julkisuudessa paljon pyörineet Suomenojan satama ja liiketoimintajohtajan kytkökset. - Espoon edustajan nimeäminen pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmään toimikaudeksi 2014-2015 Tämä on nyt sitä seudullista yhteistyötä kabineteissa. Koordinaatioryhmään kuuluu 11 jäsentä, jotka on soviteltu kuntien ja poliittisten ryhmien painoarvo huomioiden. Automaattisesti jäseniä ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginhallitusten puheenjohtajat sekä Kauniaisten kaupunginvaltuuston tai -hallituksen puheenjohtaja. Espoolla on ollut kolme edustajaa kaupunginhallituksen puheenjohtajistosta:  Ari Konttas (kok.), allekirjoittanut ja Markku Sistonen (sd). Olen toiminut varapuheenjohtajana....

Länsiväylä 31.1.2015 Espoo on jatkuvasti otsikoissa hallintoon liittyvien epäselvyyksien takia. Suomenojan sataman sotkuja on setvitty puoli vuotta, eikä asiaa saada järjestykseen. Viimeisimpänä liiketoimintajohtajan kytkökset johtavat selvitykseen korkeiden virkamiesten sivutoimiluvista ja niiden perusteista. Espoo on pitkään ollut vahvasti yhden puolueen, Kokoomuksen, johdossa. Vuosien varrella valtaa on siirretty merkittävästi luottamushenkilöiltä virkamiehille, mikä on vähentänyt päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Samalla vaatimuksiamme avoimuuden lisäämiseksi on vähätelty. Kun ostopalveluiden käyttöä on jatkuvasti lisätty, on hankintamenettelyjen läpinäkyvyyden merkitys korostunut. Kaupungin ylimmän johdon on kaikessa toiminnassaan ymmärrettävä roolinsa julkisen rahan ja vallan käyttäjinä. Varaa ylimielisyyteen ei ole,...

Viimeistään roskiksia penkoessa ymmärtää ruoan haaskaamisen mielettömyyden. Haaskaaminen on sekä kallista että kestämätöntä. Samalla kun yhdeksäsosa maailman väestöstä näkee nälkää, maailmanlaajuisesti lähes kolmasosa – joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet – kaikesta ruoasta päätyy roskiin. Hävikki näkyy meille kaikille... Read More

Kommentoin kolmen kirjoituksen sarjassa tutkimus- ja innovaationeuvoston listaa korkeakoululaitoksen uudistamiseksi. Tämä on ensimmäinen osa. Helsingin Sanomat esitteli OKM:n tutkimus- ja innovaationeuvoston listan, jossa esitetään muutoksia korkeakouluihin. Mukana on ihan perusteltujakin esityksiä, mutta osa vaikuttaa hätiköidyiltä. Hyvä jos muste... Read More

Espoon Vihreät vaatii käynnissä olevalle oman palvelutuotannon uudistamiselle, niin sanotun tilaaja-tuottajamallin tarkastelulle, aikalisää. Iso organisaatiouudistus edellyttää laajaa, monipuolista ja avointa valmistelua. – Valmistelu on nyt keskeisesti liiketoimintajohtaja Mauri Suuperkon vastuulla. Voidaan kysyä, pystyykö hän tarkastelemaan vaihtoehtoja kaupungin kokonaisedun näkökulmasta toimiessaan palveluliiketoimen johdossa ja hakiessaan samaan aikaan teknisen toimen johtajan paikkaa, toteaa kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina […]