Espoon Vihreät sai 9.4.2017 pidetyissä kuntavaaleissa upean vaalivoiton: kannatus kasvoi 5,6 % ja valtuutettuja vihreillä on vaalien jälkeen aikaisemman 13 sijasta 17 eli lisäystä tuli neljä paikkaa. Kiitos vielä kaikille vihreitä äänestäneille ja vaalityöhön osallistuneille!

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen on ollut viemässä Espoon kaupunkisuunnittelua vihreämpään suuntaan neljän vuoden ajan. Lue myös, mitä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Risto Nevanlinna miettii Keran ja Finnoon suunnitelmista ja miten Mikael Sorri ottaisi asukkaat mukaan kaupunkisuunnitteluun.

Viime vuosina espoolaisten lukumäärä on kasvanut noin neljällä tuhannella vuosittain. Samalla asumismenot lohkaisevat pääkaupunkiseuduilla yhä suuremman osuuden asukkaiden menoista. Asumiskustannusten nousu ei kuitenkaan ole vääjäämätöntä. Vihreät ehdokkaat Jani Helenius, Patrick Jensen, Marjo Matikka (oikea numero 246, paperilehdessä painovirhe) ja Henna Partanen kertovat, miten kaupungin asuntopolitiikka voi auttaa katkaisemaan asumiskustannusten nousukiidon.

Espoon työttömät ovat kirjava joukko akateemisia työttömiä, pitkäaikaistyöttömiä, nuoria, vanhoja tai vasta maahan saapuneita. Jotta työllisyystilanteen parantamisessa onnistutaan, keinovalikoiman tulee olla monipuolinen ja kohdistuttava eri tyyppisille ryhmille.

Tulevassa kuntavaalissa valittavan valtuuston toimenkuvaan tulee iso muutos, kun sote-uudistus astuu voimaan 2019 alusta. Silloin valta siirtyy Uudenmaan maakunnalle, joka päättää jatkossa Espoon sosiaali- ja terveystoimen budjetista ja palvelujen järjestämisestä. Ennaltaehkäisevä työ kunnissa tulee entistä tärkeämmäksi. Lue jutusta, kuinka kansanedustaja Johanna Karimäki, toiminnanjohtaja Päivi Salli, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Teemu Hokkanen, kätilö Katja Koskinen ja erikoislääkäri Helka Hosia parantaisivat espoolaisten terveyttä.

Espoolaisten näkökulmasta yhdenvertaisuus tarkoittaa erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimista sekä sellaisen kaupungin rakentamista, missä jokaisella on mahdollisuus osallistua, liikkua ja vaikuttaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Pinja Nieminen (kuvassa), transnuori Aleksi Vesala, sateenkaariperheen äiti Verna Castrén, esteettömyysasiantuntija Mika Levänen ja diakoni Jyrki Myllärniemi kertovat, miten Espoosta saadaan kaikille tasa-arvoinen kaupunki.

Mari Anthoni on Vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja ja poikkihallinnollisen Osallistuva Espoo -ohjelmatyöryhmän varapuheenjohtaja. Osallistuva Espoo -ryhmässä Anthoni on edistänyt kaupunkilaisten osallistamista, avoimuutta ja lähidemokratiaa. Lähidemokratialla Anthoni tarkoittaa asukkaiden aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja asuinaluettaan koskeviin asioihin. Lue myös, miten Aki Saariaho ja Leila Tauriainen ottaisivat asukkaat paremmin mukaan vaikuttamaan.

Tony Hagerlundia, voi kutsua moderniksi kaupunkinomadiksi. Hän nimittäin kiertää Espoota ja dokumentoi kaupunkilaisten arkea eri palveluiden parissa. Päiväkotien kiertelyn hän aloitti neljä vuotta sitten, kun hän tuli valituksi varhaiskasvatusjaoston jäseneksi. Puolet - päälle sata - espoolaista päiväkotia on jo kuvattu. Tällä kertaa mukana kuvausreissulla myös Helka Otsolampi. Lue myös valtuutettu Katja Lahden kolumni: mitä se varhaiskasvatus oikein on?

Rauli Virtanen kertoo, miksi päätti lähteä ehdolle kuntavaaleissa. Lue myös, miten ehdokkaamme Ekim Özdemir (kuvassa) ja Mikko Välisalo panostaisivat maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Nuorisovaltuusto on toiminut Espoossa jo 20 vuotta. Nuorten ääni voisi kuulua kuitenkin paljon enemmän heidän arkeensa vaikuttavissa asioissa, sanovat nuoret kuntavaaliehdokkaat.

Espoossa on noin 500 liikuntapaikkaa. Määrä voi kuulostaa suurelta, mutta pääsevätkö kaikki halukkaat todella Espoossa harrastamaan liikuntaa? Mikki Kauste, Heli Halava ja Kimmo Kyrölä kertovat, miten kaikki pääsevät liikkumaan.

Espoon kulttuurilautakunnan varapuheenjohtajana vaikuttava Teresia Volotinen pitää kulttuuripalveluita tärkeänä väylänä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin rakentamiseen.

Vihreät ovat aina kannattaneet raideliikenteen lisäämistä. Itäkeskuksesta Keilaniemeen kulkevan Jokerin lisäksi tavoitteena on jo liian pitkään lykätty kaupunkirata Espoon keskukseen. Raiteiden varaan rakentuvat alueet luovat tilaa hyvälle kaupunkirakentamiselle, jossa moni arkiasia hoituu kevyen liikenteen varassa.

Vihreitä äänestämällä Keskuspuisto ja muut viheralueet kuten esimerkiksi Hannusmetsä, Hanikka ja Sammalvuori, ovat paremmassa turvassa, puolustamme luontoa myös vaalien välillä.

Vihreiden Sirpa Hertell on johtanut päättyvän valtuustokauden ajan kestävän kehityksen ohjelmaryhmää. Tuloksia syntyy, Espoo on valittu Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi 140 kaupungin joukosta.

Espoon versio uudesta opetussuunnitelmasta on kunnianhimoinen. Toisaalta Suomen hallitus ottaa askeleita rapauttaakseen koulutuksen laatua ankarilla leikkauksilla. On paine kasvattaa ryhmäkokoja, henkilökuntaa joudutaan vähentämään, yksittäisen opettajan työmäärä kasvaa.

Tuhannet espoolaiskoululaiset ovat paossa sisäilmaongelmia. Päiväkodeissa ja kouluissa pitäisi säästää. Henkilökunta uupuu. Onko koulujen tilanne tosiaan näin kurja?