Asukasfoorumitoiminta selkeämmäksi

Huomenna kaupunginhallituksessa käsitellään kohtaa “asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen”. Käytännössä tässä kohden linjataan asukasfoorumitoiminnan jatkoa tulevalle nelivuotiskaudelle.

Espoon vihreät sivusivat asiaa vajaa vuosi sitten talvella kun pohdimme asukasvaikuttamisen parantamista (tiedote 9.4.2012).

Asukasfoorumit ovat työryhmiä joiden ideana olisi seurata (suur)alueen asioita ja järjestää asukasiltoja. Näitä foorumeita on kaikilla seitsemällä Espoon suuralueella. Kyse ei ole kaupungin toiminnasta, vaan asukkaiden aktiivisuudesta.

Ongelmallista tämän hetken tilanteessa on, että rakennelma on keinotekoinen: tarjotaan hallinnollista vapaaehtoistyötä kaupungin määrittämällä ja rajaamalla tavalla. Vaan kuka haluaa harrastaa hallintoa?

Lisäksi yhteys päätöksentekoon ja virkamiehiin on vaihteleva. Jos foorumissa syntyy vilkasta keskustelua jostain ajankohtaisesta asiasta, kuka huolehtii siitä että ajatukset kirjataan ylös ja ne päätyvät asiasta vastaavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden tietoon?

Myös viestinnässä ja koordinoinnissa ongelmia. Kun viime keväänä paneuduimme Espoon vihreiden suunnalta asukasfoorumitoimintaan ja järjestimme muun muassa työpajan asukasvaikuttamisesta, emme edes saaneet yhteyttä kaikkiin asukasfoorumityöryhmiin.

Osasta löytyi vain yleinen sähköpostiosoite, jota kukaan ei vaikuttanut edes seuraavan. Kaupungin puolellakaan ei ollut sovittu kuka asiasta osaltaan vastaa.

Kaupunginhallituksen jäsenenä osallistuin viime vuosina asukasfoorumeihin aina kun vain ehdin. Yhdeksi ongelmaksi muodostui, etten edes tiennyt kaikista asukasfoorumeista etukäteen - mistään ei löytynyt koostettua tietoa kaikista Espoon asukasfoorumitilaisuuksista.

Asukasfoorumitoiminnassa on myös potentiaalia: mahdollisuuksia vaikuttaa tarvitaan. Lisäksi asukasfoorumien toiminta on lähtökohtaisesti avointa, joka on hyvä lähtökohta.

Osa haikailee vielä vanhojen alueneuvottelukuntien perään. Aiemmin Espoossa oli alueellisia työryhmiä, joiden jäsenet valittiin alueen yhdistyksien aktiivien joukosta. Alueneuvottelutoimikunnat antoivat pääosin kommentteja kaavoihin.

Itse en alueneuvottelukuntia kaipaa: niiden toiminnassa oli kaksi ongelmaa. Ensinnäkin päästäkseen mukaan piti olla aktiivinen jossain yhdistyksessä ja sitten vielä alueneuvottelukunnassa - kuvio oli kaksitasoinen. Toisekseen toiminta ei ollut avointa.

Olennaisinta on, että nyt tehdään asukasfoorumitoimintaan niitä korjauksia jotka ovat ilmeisiä ja tarpeellisia. Esimerkiksi yhteyshenkilöiden tiedot ja foorumien ajankohdat tulee laittaa selkeästi verkkoon.

Lisäksi kaupungin tulee nimetä yhteyshenkilö tukemaan asukasfoorumien toimintaa, ja budjetti ei saa olla este toiminnalle. Toisin sanoen: jos asukkailla on innokkuutta toimia aktiivisesti, niin kulut maksetaan.

Espoossa aloittaa ensi vuonna Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmä, joka keskittyy asukasfoorumien kaltaisen asukasvakuttamismahdollisuuksien parantamiseen. Toivottavasti ohjelmaryhmä jatkaa siitä, mihin huomenna jäädään.

Joissain isoissa suomalaisissa kunnissa kaupunki on ottanut vahvan roolin asukastoiminnan edistäjänä (esimerkiksi Helsinki ja Tampere), jossain minimaalisen. Espoo hakee jotain kummallista väliratkaisua jossa halutaan määritellä aika tarkoin asukastoiminnan muotoa ja lopputulosta, mutta ei haluta itse osallistua.

Toivottavasti muutaman vuoden kuluttua tilanne on Espoossa paljon parempi.