Valtuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Henna Partanen muistuttaa riittävän asuntotuotannon merkityksestä: ”Espoo on sitoutunut siihen, että kaupunkiin rakentuu vuosittain vähintään 3000 uutta asuntoa.” Asuntoja kannattaa rakentaa erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen, jotta palvelut ovat lähellä ja asukkaiden arki sujuu. Pelkät määrälliset tavoitteet eivät kuitenkaan riitä. Partanen korostaa, että asuntojen tulee vastata asukkaiden hyvinkin erilaisiin tarpeisiin.

“Viihtyisässä kaupungissa ehkäistään asuinalueiden eriytymistä. Valtion tukemaa asuntotuotantoa on sijoitettava tasaisesti eri puolille kaupunkia ja asuinalueiden laadusta on pidettävä huoli esimerkiksi täydennysrakentamisella, joka suunnitellaan yhdessä taloyhtiöiden kanssa”, toteaa segregaation ehkäisystä valtuustoaloitteen jättänyt Partanen.

Espooseen tarvitaan lisää niin kerrostaloja kuin pientalojakin. Asuntotarjontaa kasvatettaessa on muistettava myös olemassa olevien asuinalueiden tarpeet, toteaa Pohjois-Espoon asukasfoorumin valmisteluryhmän puheenjohtaja Jani Helenius. ”Palveluiden ja liikenneverkon on kehityttävä asukasmäärien mukana. Muusta kaupunkirakenteesta irralliset kerrostalolähiöt ja uusien asukkaiden perässä laahaavat lähipalvelut kuuluvat menneisyyteen.”

Espoon asunnot Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Marjo Matikka on samoilla linjoilla: ”Kaupungin omassa asuntotuotannossa pyritään nyt monipuoliseen tarjontaan, jotta kohtuuhintaisia asuntoja olisi tarjolla joka elämäntilanteeseen, niin yksinasuville kuin perheellisille ja nuorille kuin ikääntyneille.”

Erityisen tärkeää on mahdollistaa opiskelija-asuntojen rakentaminen joukkoliikenteen solmukohtiin myös ilman pakollisia autopaikkoja. Kuluneella valtuustokaudella pysäköinnin järjestämisen vaatimuksia on muutettu joustavammaksi, mikä on helpottanut erityisesti pienten asuntojen rakentamista. ”Espoon menestystarina perustuu korkeaan koulutukseen, mutta tuo menestys on uhattuna, jos opiskelijoilla ei ole varaa sekä opiskella että asua Espoossa,” toteaa rakennuslautakunnan jäsen Patrick Jensen.

”Opiskelija-asuntotuotantoon on varattava riittävästi tontteja. Espoossa opiskelevien Omnian, Metropolian, Laurean ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden on saatava katto pään päälle kohtuuhintaan voidakseen keskittyä opintoihinsa,” hän toteaa.

Kaikki ovat yksimielisiä siitä, ettei asuntojen esteettömyydestä tinkiminen tuo säästöjä pitkällä aikavälillä. ”Asuntojen esteettömyys antaa ihmisille mahdollisuuden asua pidempään omassa kodissa, vaikka elämä kolhisi tai ikä alkaisi painaa.” toteaa Jensen.

Kaupungin ilmastotavoitteiden toteuttamisen kannalta tärkeää on myös asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen. Tämä onnistuu esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja puurakentamista lisäämällä. “Hyvä esimerkki on Suvelalaisen kerrostaloyhtiön siirtyminen hiilellä tuotetusta kaukolämmöstä maalämpöön”, iloitsee Partanen.

Tulevalla valtuustokaudella on luvassa paljon haasteita, mutta kaikki neljä ehdokasta suhtautuvat luottavaisesti siihen, että asumisen haasteet ovat voitettavissa. ”Viisailla päätöksillä taataan koti kaikille espoolaisille,” he toteavat.

Juttu on julkaistu Espoon Vihreiden kuntavaalilehdessä 2017 ”Vihreä Espoo”, toimittaja Patrick Jensen. Kuvat Matti Rajala. Koko lehti luettavissa täällä.