23.4. Datansa avaavalle viranomaiselle ei voida asettaa sen oman toiminnan tarpeet ylittäviä velvoitteita.» Ministeriöt ja kunnat ovat viime kuukausina kilvan avanneet tietojaan yleiseen käyttöön. Maanmittauslaitos oli keväällä 2012 edelläkävijä avatessaan paikkatietonsa, sen jälkeen pääkaupunkiseudun kuntien Helsinki Region Infoshare on näyttänyt mallia Suomen kunnille, ja Ilmatieteen laitos avaa omat aineistonsa tänä vuonna.

Aiemmin maksuperustelaki velvoitti viranomaiset perimään maksuja tietojensa käyttäjiltä, mikä usein esti niiden hyödyntämisen. Oppilaitoksilla, tutkijoilla ja pk-yrityksillä ei yksinkertaisesti ollut resursseja edes tietojen luovutusehdoista neuvottelemiseen saati tietojen käytöstä maksamiseen. 

Julkisen datan avaaminen on edennyt nopeasti valtioneuvoston tehtyä keväällä 2011 periaatepäätöksen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä.

Tietoja hyödyntävät yritykset eivät kuitenkaan ole pysyneet viranomaisten tahdissa.

Yritysten asemesta viranomaisten avaamiin tietoihin ovat tarttuneet omatoimiset kehittäjät. Avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia palkitsevan Apps4Finland-kilpailun osallistujien määrä ja laatu ovat moninkertaistuneet parissa vuodessa.

Yritykset ovat hidasliikkeisempiä kuin ideoitaan omaksi ilokseen kokeilevat nörtit. Yritykset, kunnat ja ministeriöt voisivat ottaa kehittäjiltä oppia toimivien sähköisten palveluiden kehittämisessä. Erityisesti julkisia sähköisiä palveluita kehittävän SADe-ohjelman vetäjien kannattaisi haastatella esimerkiksi Duunitorin, Parkkinapin ja BlindSquaren devaajia.

# # # Yritykset ovat toki kiinnostuneita avoimesta datasta, mutta pelkkä datan avoimuus ei välttämättä yksin riitä kaupallisen palvelun perustaksi. Avoimuuden lisäksi datan on oltava saatavaa ja luotettavaa.

Datansa avaavalle viranomaiselle ei voida asettaa oman toiminnan tarpeet ylittäviä velvoitteita. Jos datansa avaavalle viranomaiselle riittää datan saatavuus 8/5 99,9 %, dataa hyödyntävän palvelun kehittäjä ei voi luvata asiakkailleen palvelun olevan käytettävissä 24/7 99,99 %.

Viranomaista ei voida myöskään velvoittaa rakentamaan sellaista tietoliikennekapasiteettia, jota se ei itse tarvitse. Avattua dataa hyödyntävä palvelu ei saa kuormittaa viranomaisen tietoliikenneyhteyksiä niin paljon, että sen oma toiminta häiriintyy.

Käytännössä avointa dataa hyödyntävän kaupallisen palvelun kehittäjä voi joutua kopioimaan tarvitsemansa datan omaan tietojärjestelmäänsä, jonka toimintavarmuudesta se on itse vastuussa.

Palvelun käyttäjät voivat haluta myös varmuuden käytettävän datan alkuperästä. Palvelun tarjoajan on varmennettava, että palvelu perustuu eheään, ajantasaiseen ja manipuloimattomaan tietoon.

Esimerkiksi asunnonostajien Iso-Britanniassa käyttämä ASBOrometer-älypuhelinsovellus vaikuttaa merkittävästi asuntojen neliöhintoihin. Poliisin avaamia anonymisoituja tietokantoja hyödyntävä ASBOrometer kertoo, kuinka paljon poliisi on antanut huomautuksia epäsosiaalisesta käytöksestä (Anti Social Behavior Order) puhelimen sijaintipaikan lähettyvillä. ASBOrometeria käyttävien asunnonostajien on voitava luottaa siihen, että palvelu ja sen käyttämät tiedot ovat luotettavia.

# # # Dataa avaavan viranomaisen ja sitä hyödyntävien yritysten väliin tarvitaan avoimen datan kokoaja, ylläpitäjä ja varmentaja, aggregaattori. Siinä missä kehittäjille riittää datakatalogi eri viranomaisten avaamista tiedoista, yritykset tarvitsevat palvelua, jonka varaan ne voivat rakentaa oman palvelunsa.

Aggregaattoreille ei kuitenkaan pidä antaa yksinoikeutta avoimeen dataan. Silloin niistä muodostuu tulppa devaajien ja viranomaisten väliin.

On myös aggregaattorien edun mukaista, että julkisia tietovarantoja hyödyntävien ideoiden kokeileminen on mahdollisimman helppoa. Vain niin yhteisistä tietovaroista saadaan kaikki hyöty irti. Vain niin aggregaattoreille syntyy uusia asiakkaita.

Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken tutkimus- ja kehitysjohtaja.