14.12. Suomi on Euroopan ainoita maita, joissa tietotekniikka ei ole kouluaine.» Kun Tietokone-lehti alkoi ilmestyä 20 vuotta sitten, yksi sen ensimmäisistä numeroista esitteli uusia koulutietokoneita. Kiikutin lehden Kotkan Ruotsinsalmen lukion johtokuntaan ja ehdotin, että kouluun hankittaisiin kunnon tietokoneluokka.

Siihen asti lukion it-varustuksena oli ollut Luxor ABC-80, jonka ääreen me atk-kurssilaiset vuorotellen istuimme naputtelemaan ruutupaperilla suunnittelemiamme Basic-ohjelmia. Tuloksena oli muun muassa merkkipohjainen Galactica Viper -simulaattori, jossa yritettiin saada Cylon Raideria tähtäimeen.

En kuullut asiasta sen jälkeen ennen kuin lakkiaisissa. Olin astumassa viimeistä kertaa lukion ovista ulos, kun vahtimestari nykäisi minua hihasta. Hän halusi näyttää minulle luokan, joka oli täynnä tietokonelaatikoita.

Seuraavalla lukukaudella Ruotsinsalmella oli Kotkan ensimmäinen täysimittainen atk-luokka! Josta en itse ehtinyt koskaan nauttimaan.

# # #

1980-luvulla ajateltiin, että tietoyhteiskunnassa pärjätäkseen on osattava ohjelmoida. Atk-luokissa opiskeltiin siis Basic-ohjelmointia, edistyneimmillä jatkokursseilla Pascalia. Medialukutaidon tai työvälineohjelmistojen opiskelusta ei osattu edes haaveilla.

Itse asiassa ohjelmointitaidosta on_hyötyä. Tietotekniikan varassa toimivassa yhteiskunnassa on yleissivistystä ymmärtää, miten tietokone toimii, mihin se pystyy ja mihin ei pysty.

Virossa on jo aloitettu opettajien kouluttaminen, jotta ohjelmointi voidaan ottaa peruskoulujen opetusohjelmaan heti ensimmäiseltä luokalta alkaen.

# # #

30 vuodessa on tapahtunut paljon, mutta tietotekniikan opetus on edelleen yksittäisten opettajien aktiivisuuden varassa. Suomi on Euroopan ainoita maita, jossa tietotekniikka ei ole kouluaine! Edes kymmensormijärjestelmää ei opeteta, vaikka se säästäisi aikaa sekä koulussa, työssä että kotona.

Lapset eivät ole syntymänörttejä, vaikka aikuiset kuvittelevat lasten ja nuorten osaavan luonnostaan käyttää tietokoneita. Suomalaisista nuorista kaikki eivät osaa käyttää edes perusohjelmistoja kuten tekstinkäsittelyä tai sähköpostia. Carita Kiilin tuoreen väitöskirjan mukaan neljäsosa lukiolaisista ei osaa hakea tietoa Googlen avulla.

Kun ylioppilaskirjoitukset muutaman vuoden päästä tehdään tietokoneilla, jotkut reputtavat yksinkertaisesti siksi, etteivät osaa käyttää niitä kunnolla.

# # #

Viime vuosina opetuksessa on keskitytty Basic-ohjelmoinnin asemesta medialukutaitoon. Monimutkaisessa mediaympäristössä ihmisten on pystyttävä arvioimaan kriittisesti heihin vaikuttavien tiedotusvälineiden viestejä.

Medialukutaito ei kuitenkaan yksin riitä. Facebookkien, blogien ja flickreiden maailmassa tarvitaan myös mediakirjoitustaitoa. Sosiaalisessa mediassa meistä jokainen on joukkotiedotusväline kaikkine siihen liittyvine oikeuksineen ja vastuineen. Kaikilla meistä ei kuitenkaan ole toimittajan tai mediajuristin koulutusta. Harva on edes kuullut journalistin ohjeista.

Lähdesuoja, yksityisyyden suoja, sananvapauden rajoitukset, kaikki pätevät myös netissä. Ensimmäiset tuomiot laittomista blogeista ja facebook-päivityksistä on jo annettu tuomioistuimissa.

# # #

Tietotekniikka on saatava myös Suomessa oppiaineeksi. Ilman tietokoneen käytön perustaitoja ei pysty enää opiskelemaan, tekemään töitä tai huolehtimaan asioistaan.
Oppi ei saa jäädä pelkäksi kymmensormijärjestelmän tai sähköpostin opetteluksi. Osaamista tarvitaan myös sähköisten palveluiden käyttöön, tietoturvaan ja tietotulvan hallintaan.

Kaikkea ei tarvitse eikä pidä opettaa varsinaisilla tietotekniikan tunneilla. Mediakirjoitustaito kuuluu äidinkielen ja taideaineiden tunneille, sähköinen veroehdotus kotitalouteen ja oman identiteetin suojelu terveystietoon. Ja liikuntatunneille telinevoimistelun tilalle Dance Dance Revolution!

Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKEn tutkimus- ja kehitysjohtaja.