7.5. Lainsäädäntö ja julkinen keskustelu ovat jääneet tekniikan nopean kehityksen jalkoihin.Viime vuosikymmeniä on leimannut tietotekniikan kiihtyvä kehitys. Tietokoneiden suorituskyky on kaksinkertaistunut aina puolentoista vuoden välein.  Monet aiemmin tietokoneille mahdottomina pidetyt tehtävät ovat nyt mahdollisia, pian arkipäiväisiä. Esimerkiksi jo nyt tekoälyt huolehtivat yli puolesta maailman arvopaperikaupasta, ja IBM:n alkujaan Jeopardy-visailupeliä pelaamaan kehittämä Watson-tekoäly tekee syöpädiagnooseja ihmislääkäreitä paremmin.

Itseään ajavien robottiautojen prototyypit ovat jo liikenteessä, ja useat autovalmistajat ovat ilmoittaneet tuovansa omat robottiautonsa markkinoille viimeistään vuonna 2020.

Amazon ja UPS kehittävät postia ja paketteja toimittavia robottilennokkeja, ja Rolls Royce suunnittelee robottilaivoja, jotka eivät tarvitse lainkaan miehistöä. Suuren rahtilaivan miehistöstä aiheutuvat kulut ovat kokonaiskustannuksista yli 40%.

Googlen Glass-älylasit tuovat älypuhelimen näytön suoraan silmään ja kameran korvan juureen. Glass on kuitenkin vasta älylasien ensimmäinen sukupolvi, älylasien malli Gorbatshov.

Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuusvirasto NSA ei olisi vielä viime vuosikymmenellä pystynyt keräämään saati analysoimaan tietoja koko maailman tietoliikenteestä. Nyt sen uuden palvelinkeskuksen arvioidaan kykenevän varastoimaan 3-12 eksatavua tietoa

¤ ¤ ¤

Robottiautot, Glass, NSA ja Watson ovat esimerkkejä siitä, miten lainsäädäntö ja julkinen keskustelu ovat jääneet tekniikan nopean kehityksen jalkoihin.

Nyt valittavan EU-parlamentin kausi päättyy vuonna 2019. Sen vastuulla on siis mm. automaattirekkojen, nettiurkinnan, verkkokaupan, robottilennokkien, tekoälylääkäreiden, lypsyrobottien, 3d-tulostinten ja älylasien sääntely.

Parlamentin tehtävänä on myös eurooppalaisten kansalaisoikeuksien turvaaminen digitaalisessa maailmassa. Ilman sananvapautta ja yksityisyyttä ei ole demokratiaa, ei edes digitaalista demokratiaa.

Suomen ja Euroopan menestys riippuu siitä, miten taitavasti me sopeudumme ja hyödynnämme tätä murrosta. Teollinen vallankumous nosti länsimaat maailman johtaviksi talousmahdeiksi. Digitaalinen vallankumous jakaa maailmantalouden kortit uudelleen.

Nyt valittavalla Parlamentilla on suurempi valta ja vastuu Euroopan tulevaisuudesta kuin yhdelläkään edeltäjällään. Se ei voi lykätä päätöksiä seuraajilleen.

¤ ¤ ¤

Euroopalla ei ole varaa viivytellä. Käynnissä on globaali kilpailu siitä, kuka ottaa uudet teknologiat käyttöön ensimmäisenä ja myy ne sitten muille hyvään hintaan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen osavaltiot ovat kilvan avanneet teitään robottiautoille saadakseen autoteollisuuden tuotekehitystä alueelleen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen mukaan robotit ja tekoälyt ottavat hoitaakseen joka kolmannen suomalaisen työpaikan seuraavien 20 vuoden aikana. Samalla syntyy uusia ammatteja, mutta mistä niihin saadaan osaavat tekijät?

Digitaalinen vallankumous mullistaa paitsi työmarkkinat myös talouden rakenteet. Musiikkiteollisuuden kokema kivulias rakennemuutos on edessä kaikilla aloilla.

Esimerkiksi kiinteistösijoittajat investoivat edelleen uusiin ostoskeskuksiin, vaikka verkkokauppa pakottaa jo nyt kauppaketjuja sulkemaan myymälöitään. 20-luvulla moni nyt rakennettu ostoskeskus jää autioksi, kun ihmiset tekevät ostoksensa netissä.

¤ ¤ ¤

Digitaalista vallankumousta voi verrata höyryvoiman käyttöönottoon teollisuudessa 1800-luvun alussa. Höyryvoima käynnisti yhteiskunnallisen murroksen, teollisen vallankumouksen, jonka tuloksena syntyi se maailma, jossa me nyt elämme.

Käsityön korvaaminen teollisella tuotannolla monikymmenkertaisti työn tuottavuuden ja aloitti elintason jatkuvan nousun. Rautatiet ja höyrylaivat lisäsivät ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta. Maatalouden koneellistuminen mahdollisti väestön ruokkimisen murto-osalla aiemmasta työmäärästä.

1800-luvun murros ei ollut kivuton, kaukana siitä. Tekniikka ja talous kehittyivät nopeammin kuin ihmiset ja yhteiskunnat kykenivät sopeutumaan. Tuotannon automatisointi räjäytti tuloerot, kun toisaalla tehtaiden omistajat ja kauppiaat rikastuivat, ja toisaalla entiset käsityöläiset näkivät nälkää.

Tuloksena oli etenkin Iso-Britanniassa väkivaltaisia levottomuuksia, mellakoita ja salamurhia. Napoleonia vastaan taistelleita joukkoja jouduttiin vetämään takaisin kotirintamalle puolustamaan tehtaita niin kutsuttujen luddiittien hyökkäyksiltä, ja lopulta vuonna 1812 Iso-Britanniassa säädettiin kutomakoneen rikkomisesta kuolemanrangaistus.

¤ ¤ ¤

Nyt tehtävistä päätöksistä riippuu, onko digitaalinen vallankumous eurooppalaisille yhtä kivulias kuin teollinen vallankumous 200 vuotta sitten.

Ei riitä, että Eurooppa rakentaa ja ohjelmoi maailman parhaat robotit ja tekoälyt.

Ei riitä, että Euroopassa hyödynnetään uutta tekniikkaa nopeammin ja laajemmin kuin kilpailijamaissa.

Lisäksi meidän on kyettävä jyvittämään osan robottien ja tekoälyjen tuottamasta talouskasvusta pehmentämään murroksen sosiaalisia vaikutuksia.

Meidän on luotava uudet ammatit, toimeentulo joka kolmannelle suomalaiselle ja eurooppalaiselle.