Kun Kauko Käyhkön näköiselle toukalle etsittiin 60-luvulla etunimeä, ei vanhemmilleni tullut mieleen optimoida nimeäni hakukoneita varten. Jyrki oli silloin muotinimi, ja Huutjärven ala-asteella meitä oli 70-luvulla neljä Jyrkiä samalla luokalla ja rivillä. Ei ihme, että minua kutsuttiin sekaannusten välttämiseksi jo pikkupoikana Kasviksi, joskus myös sieneksi, rehuksi ja vihannekseksi. Kasvi sen sijaan on kuin Googlea varten tehty ja vielä lyhyt. 1800-luvun lopulla Nurkkilassa asunut vapaatyömies Karl Andersson tuskin tiesi millaisen palveluksen hän perillisilleen teki valitessaan kutsumanimeensä Kalleen sointuvan suomenkielisen sukunimen Kasvi.

Vaikka Jyrkejä on ollut Suomessa jo yli 11.000, täysnimikaima Jyrki Kasvia ei maapallon runsaan seitsemän miljardin ihmisen joukosta ainakaan Googlen mielestä löydy.

Minun ei siis tarvitse taistella kenenkään kanssa käyttäjätunnus jyrki.kasvi:sta tai nettiosoite www.jyrkikasvi.fi:stä tai twitter-tunnuksesta jyrkikasvi. Hakukoneesta ei egosurffaillessa tule ensimmäiseksi vastaan tukholmalainen kondomikauppias, kuten eräälle tutulle kävi.

Tosin joitain sukulaisia ja jotain vihannestukkua voi harmittaa taannoin käyttöön ottamani URL-osoite www.kasvi.org. Silloin omalle nimelle kun ei vielä saanut varattua .fi-osoitetta.

Nykyvanhempien kannattaa tosiaan miettiä tarkkaan, minkä nimen lapselleen antavat. Hakukoneoptimoinnin lisäksi kannattaa miettiä nimen merkitystä yleisimmillä maailmankielillä.

Maailma kehittyy yhä kansainvälisemmäksi, ja tulevaisuudessa töitä tehdään useilla eri kielillä. Ettei lapselle käy niin kuin Mitsubishi Pajerolle espanjankielisissä maissa. Jatkossa englannin rinnalle tärkeiksi kieliksi nousevat ainakin kiina, venäjä ja arabia.

Esimerkiksi Jyrki kirjoitetaan kiinaksi yleensä merkeillä, jotka ääntyvät Yuerji, eikä merkeillä, jotka ääntyvät Yuerqi, koska qi:n kirjoitusmerkki tarkoittaa kiinaksi epätavallista. Omasta mielestäni epätavallinen olisi pelkästään imarteleva sivumerkitys, mutta kiinalaisessa kulttuurissa ei.