Do not remove or your site will get broken

Huomenna maanantaina 15.4. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos sekä tila- ja asuntojaos käsittelevät Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteita ja tavoitteita (linkki esityslistaan).

Itselleni tämä on suorastaan erikoista, koska en ole kokouksessa mukana. Olin vuosina 2009-2012 elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen, ja siten intoa puhkuen mukana kaikissa vastaavissa kokouksissa. 

Periaatteissa on monia hyviä lähtökohtia:
 
(1) Espoon keskus säilyy Espoon hallinnollisena keskuksena. Aina ajoittain tälläkin joku intoutuu spekuloimaan, mutta olisi tyyristä ja turhaa rakentaa vastaava virastokeskus jonnekin muulle. Lisäksi Espoossa pyritään vahvistamaan aluekeskusten omaleimaisuutta. Espoon keskus on ollut hallinnollinen keskus jo 500 vuotta – hallinto on osa alueen identiteettiä.
 
(2) Kaupungin Espoon keskuksessa sijaitseville toimitiloille tehdään tilankäyttöstrategia. Suunnitelmallisuus on tarpeen ja kaikin puolin järkevää: tiloja tulee remontoida, ja turhista tiloista tulee päästä eroon. Lisäksi olisi syytä välttää tyyriitä evakkotiloja.
 
(3) Kaupungintalon suhteen edetään kaksilla raiteilla. Vaikka valtuusto on aikanaan päättänyt talon purkaa, valmistaudutaan siihen, että talo myös säilytetään. Tämä on hyvä suunnanmuutos. Jossain vaiheessa kaupungintaloon suhtauduttiin uhmaikäisen kiukulla: jos kaupungintaloa ei saa purkaa, niin sitten Espoon keskusta ei voi kehittää. 
 
Itse en ole ikinä ymmärtänyt miksi kaupungintalo tulisi purkaa. Talo on ihan remontoitavassa kunnossa, se on Espoon keskuksen virastorakennuksista hienoin, ja kaupungintalo on merkittävä osa kaupungin historiaa. Täällä muuten kuvia tyhjästä kaupungintalosta parin vuoden takaa.
 
Kaupungintalon viime vuosien kummallisiin käänteisiin kuuluu kaksi helmeä joista syistä rakennus laitettiin pari vuotta sitten käyttökieltoon
  • Ilmastointikanavissa oli rotanmyrkkyä. Avainkysymys on: kuka hemmetti laittoi rotanmyrkkyä ilmastointikanaviin, ja miksi?
  • Puolustusvoimat oli harjoituksissaan rikkonut paikkoja siihen malliin, että pelättiin, että sähköjohtoja roikkuu esillä. Avainkysymys: kuka hemmetti antaa puolustusvoimille luvan rikkoa paikkoja?
(4) Neljäntenä todetaan, että “kaupungin toimitiloja voidaan sijoittaa Espoontori-Entresse -laajennuksen ja muiden yksityisten hankkeiden yhteyteen.” Vuokratiloja kannattaa käyttää jos tarvitsee, mutta ensisijaisesti kannattaisi keskittyä remontoimaan omat tilat hyvään kuntoon. Tyhjä oma tila ja kallis vuokratila ovat yhteenlaskettuna aika tyyris paketti.
 
Espoon virastokeskuksen kannalta kaksi merkittävää asiaa ei ole mukana esityksessä:
 
(1) Mitä muuta kuin hallintoa virastokeskukseen voisi saada? Etenkin radan pohjoispuolelle tarvittaisiin myös toimintaa iltaisin. Esimerkiksi kulttuuria voisi olla nykyistä enemmän tarjolla.
 
(2) Miten Espoon kirkko ja jokilaakso saataisiin nykyistä paremmin “kiinni” Espoon keskukseen. 1970-luvulla tehtiin se virhe, että yhteys asemalta kirkolle katkaistiin “rakennusmuurilla”. Olisiko mahdollista purkaa osa yhdestä virastotalosta, ja avata sekä kävely- että näköyhteys kirkolle?