Kokous käynnistyi valtuuston vanhimman Leena Luhtasen johdolla. Uuden puheenjohtajiston valinnat seurasivat kokouksen avausta. Valtuuston pj:na aloitti Timo Soini (PeruS), ensimmäisenä vpj:na Markus Torkin (KOK) ja toisen vpj:na Vihreiden Sirpa Hertellin. Kukituksen ja valtuuston pj:n vitjojen vaihdon jälkeen Soini pääsi pönttöön avaamaan valtuustokautta rauhallisin sanoin. Puheenvuorossaan Soini vannotti valtuustoa toimimaan niin, että tulevissa vaaleissa entistä useampi kävisi äänestämässä. ”Eri mieltä varmasti ollaan, mutta väännetään asioista rehellisesti ja reilusti.”
Puheenjohtajiston nimittämisen jälkeen kokous keskeytettiin ja metropolialueen esiselvittäjät alkoivat raporttinsa esittelyn. Lyhyesti yhteenvetoa. Selvityksen ja muutoksen tarpeellisuutta perusteltiin sillä, että nyt käytössä oleva vapaaehtoisen yhteistyön malli, niin kuntien välillä kuin valtion suuntaankin, ei ole kaikilta osin toiminut. Yhteisiä tavoitteita ei ole saavutettu. Metropoliselvityksen taustalla on myös tavoite työpaikkojen lisäämisestä alueella ja metropolin kilpailukyvyn varmistamisesta kansainvälisesti.
Selvitysryhmän arvio on, että onnistuneilla ratkaisuilla metropolialueelle syntyy tulevien parin kymmenen vuoden aikana 200 000 uutta työpaikkaa. (Selvityksen sisältämistä malleista löytyy erillinen blogi-teksti.) Valtuutetut jäivät yhä kaipaamaan vastauksia mm. kustannuksista eri mallien kohdalla, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen tuomia vaikutuksia sote-palveluiden järjestämiseen metropolimallissa ja konkretiaa lähidemokratian toteutumiseen.
Selvityksen jälkeen käytiin läpi pitkä lista nimityksiä uusiin luottamustoimiin mm. kaupunginhallitukseen, lautakuntiin ja uusiin poikkihallinnollisten ohjelmien ohjausryhmiin. Onnea valituille tehtävien hoitoon.
Kokouksen suurin päätösasia eli Apotti-järjestelmäään liittyminen tai paremminkin liittymättä jättäminen puhutti valtuustoa suht yksimielisesti. Perusteluina hankkeesta luopumiseen Jyrki Kasvi puhui Apotti-hankkeen suurimmista ongelmakohdista eli paljon julkisessa keskustelussakin puhuttaneesta toimittajaloukusta, monoliittisten järjestelmien ongelmista ja toiminnan kehittämisen ensisijaisuudesta ennen tietojärjestelmän hankkimista.
Kirsi Louhelainen korosti puheenvuorossaan sitä, että Espoo ei voi jäädä lepäämään laakereillaan, vaan Espoon järjestelmiä tulee aktiivisesti jatkokehittää ja muistaa myös huolehtia kaupungin sisällä riittävästä projektinhallinta- sekä it-osaamisesta. Ennen kokousta pidetyssä infossa myös peruspalvelujohtaja Metso vakuutti, että Espoon
järjestelmien jatkokehitystä ja suunnittelua voidaan lähteä tekemään heti, nykyisen it-budjetin puitteissa.
Vielä asialistalta löytyi omavelkaisen takauksen myöntäminen Opinmäen kouluhankkeeseen Kiinteistö Oy Opinmäelle. Vuokrakustannukset, jotka muodostuvat tuotantokustannuksista puhuttivat jonkin verran. Seuraavana pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen solmiminen, jonka avulla määritellään pääkaupunkiseudun vapaaehtoista yhteistyötä ja sovitaan yhteisistä elimistä, joiden avulla työtä suunnitellaan ja koordinoidaan. Kokoukseen mahtui yksi kaavan hyväksyminenkin, Matinkylä, Tiistinniitty IIa, alue 312100. Päätöksen yhteydessä hyväksyttiin Sirpa Hertellin ja Tiina Elon toivomus, että katusuunnittelussa kiinnitetään huomiota pyörätien toimivuuteen Länsiväylän eteläpuolella.
Sirpa Hertellin ja Johanna Karimäen reumapotilaiden hoidon turvaamista Espoossa käsitellyt valtuustokysymys todettiin huolellisesti vastatuksi ja reumakeskus pilotti etenee yhteistyössä HUS:n kanssa. Toivomusponnessa vaadittiin vielä huollellista raportointia lautakunnalle. Myöskin laboratoriopalveluita koskeva valtuustokysymys todettiin asiallisesti vastatuksi.
Viimeisenä käsiteltiin Mari Nevalaisen hieno valtuustoaloite lapsiperheille tarjottavien kodin- ja lastenhoitopalveluiden selvittämiseksi. Vastauksessa ja peruspalvelujohtaja Metson kommenteissa tuli kuitenkin yhä ilmi resurssin mahdollinen riittämättömyys, koska palvelun piiriin on tullut budjettilisäysten myötä uusia painotuksia ja lisäkäyttäjäryhmiä. Vastauksen yhteydessä esitettiin toivomusponsi siitä, että selvitetään, mikä olisi kustannusvaikutus lapsiperheiden kotipalvelun maksuttomuudesta. Lisäksi toivottiin kotipalvelun tiedotuksen parantamista niin neuvoloissa kuin Facebookissa. Käsittelyn yhteydessä tehtiin palautusesitys lisäselvitysten saamiseksi ja tämä ennaltaehkäisevää palvelua korostanut vaihtoehto voitti äänestyksen selvin luvuin.
Pitkä kokous, joka melkoisen hyvin esitteli kunnanvaltuuston päätöksenteon laajuutta. Tästä se alkaa hieno valtuustokausi!
Kokouksesta raportoi valtuustoryhmän pj Inka Hopsu
Teksti on julkaistu ensin Espoon Vihreiden sivuilla 28.1.2013. Linkki alkuperäiseen artikkeliin