“Pienten lasten äitinä tiedän, miten arvokasta on päästä metsäretkelle lähimaastoon, ilman puolen tunnin automatkaa. Siihen ei tarvita aarnimetsää, vain sopiva pieni metsäalue”, kertoo Kirsi Louhelainen, Vihreiden valtuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Tapiolasta.

Espoon tärkeimpiä valtteja ovat luonnonläheisyys ja lähiluonto. Meillä on Rantaraitti ja upea saaristo, pieniä lähimetsiä ja puistoja. Keskuspuiston lenkkeily-, hiihto- ja retkimaastot tarjoavat henkireiän tiivistyvien kaupunginosien keskellä, rakastettu Nuuksion kansallispuisto pohjoisessa. Luonnon lähellä meillä on espoolaista kaupunkia: rivitaloja, pientaloalueita sekä Matinkylän, Leppävaaran ja Tapiolan kaltaisten keskusten vilskettä.

Kun kaupunki kasvaa, syntyy uusia keskuksia. Näistä suuria toiveita on ladattu junarataan tukeutuvaan Keraan ja metron varteen syntyvään Finnoon alueeseen. Molempiin on tulossa toistakymmentätuhatta asukasta ja heille työpaikkoja, siis ehtaa kaupunkia palveluineen. Erityisesti Keran tulevan asuinalueen suunnitelmat ovat lupaava esimerkki siitä, miten uusikin alue voi olla pienimuotoinen, tiivis ja viihtyisä.

Uuden Espoon tekemisessä onkin pidettävä mielessä kaupungin vahvuudet. Alueista pitää tehdä omaleimaisia ja viihtyisiä. Viheralueille ja ulkoilualueille on taattava helppo pääsy. Lapsille pitää olla turvallisia reittejä kävellä ja pyöräillä.
“Kaavoitus on myös tulonlähde kaupungille. Maanmyyntituloilla ja maankäyttösopimuksilla voidaan rahoittaa kasvavan kaupungin infrastruktuuria, kuten teitä ja palveluja. Nyt olisikin hyvä erityisen tarkkaan katsoa, miten voisimme tehdä vaikkapa uusia kouluja tai päiväkoteja maankäytön tuottoja hyväksi käyttäen”, Louhelainen painottaa.

Lisää viihtyisää kaupunkia

Risto Nevanlinna ja Mikael Sorri Keran maisemissa

“Keran ja erityisesti Finnoon tulevissa kaupunkikeskuksissa on löydettävä ratkaisu, jossa luonnonläheisyys säilyy samalla, kun espoolaisille rakennetaan asuntoja”, toteaa Risto Nevanlinna, valtuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Matinkylästä.

“Finnoossa kaupunki nousee lintukosteikon kupeeseen, joten asukkailla on korvaamattoman arvokas luontokohde aivan vieressä. Tämä pitää huomioida kaikessa suunnittelussa: miten luontoarvot turvataan, kun ympärillä rakennetaan. Kaupunki ilman lähiluontoa ei ole viihtyisä, eikä Finnoo ilman tuhansia lintujaan ole Finnoo”, Nevanlinna lisää.

Kerassa kaupunki rakennetaan vanhalle teollisuusalueelle, jossa luontoa on vähemmän. Viihtyisällä asuinympäristöllä on valtava merkitys asukkaille. Sen tiedetään tutkitusti vaikuttavan niin onnellisuuteen kuin terveyteenkin.

“Kun suunnittelemme uusia alueita, emme voi keskittyä vain asuintiheyksiin ja muihin numeroihin. Meidän on otettava huomioon sellaiset arvot kuin esteettisyys, viihtyisyys ja turvallisuus”, sanoo Kirsi Louhelainen.

Yksi avain hyvään kaupunkisuunnitteluun on siinä, miten asukkaat saadaan mukaan. Kuntavaaliehdokas Mikael Sorri Tapiolasta pohtii keinoja, joita hyödyntämällä espoolaiset pääsisivät jo pienestä pitäen vaikuttamaan omaan asuinympäristöönsä.

“Uskon, että varhainen osallistaminen parantaisi kuntalaisten tyytyväisyyttä kunnan palveluihin ja vähentäisi Espoossa yleistä kaavoista valittamista”, Sorri sanoo. “Miksi emme leikkisi kaupunkisuunnittelua jo päiväkoti-ikäisestä lähtien? Haaveilen siitä, että tulevaisuudessa kouluissa ja päiväkodeissa pelaillaan kaupunkipelejä varsinkin silloin, kun lähistölle ryhdytään suunnittelemaan jotakin uutta.”

Juttu on julkaistu Espoon Vihreiden kuntavaalilehdessä 2017 ”Vihreä Espoo”, toimittanut työryhmä. Kuvat Matti Rajala. Koko lehti luettavissa täällä