Kaksi kertaa pöydälle jätetty asunto-ohjelma hyväksyttiin vihdoin tänään valtuustossa. Johdin ohjelmaprosessia tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan roolissa ja pyrin tekemään sen mahdollisimman avoimesti ja valtuustoryhmiä osallistaen. Valmisteluvaiheessa pidettiin valtuustoseminaari ja loppuvaiheessa etsittiin ryhmien kesken neuvotellen yhteisiä näkemyksiä kaikissa käsittelyvaiheissa.
Valtuustossa äänestettiin Espoon Asuntojen asuntotuotantotavoitteesta. Olimme neuvotelleet realistisen kompromissin asuntotuotantotavoitteen nostamisesta 400 asuntoon seuraavalla MAL-sopimuskaudella. Valtuustossa perussuomalaiset tekivät esityksen määrän nostamisesta 500 asuntoon ja Kokoomus pysymisestä 300 asuntoon. Yllättäen 500 voitti äänestyksessä 300, kun muutama kokoomuslainen lipesi ruodusta. Tämän jälkeen Vihreät äänestivät ryhmänä 500 puolesta, mutta esitys hävisi niukasti äänin 40-35. Kompromissiesitys jäi siis voimaan, mutta lähellä oli määrän kasvattaminen.
Alla puheenvuoroni kokonaisuudessaan.
* * *
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Hienoa, että pääsemme vihdoin käsittelemään asunto-ohjelmaa.
Asuntopolitiikka on aivan keskeinen kysymys, kun puhutaan Espoon ja koko Helsingin seudun tulevaisuudesta:
– Missä ja miten ihmiset haluavat asua ja missä heillä on varaa asua?
– Miten asuminen, työpaikat ja palvelut saadaan sijoitettua siten, että ihmisten arki sujuu ja kaupunkirakenne on ekologisesti kestävä?
Asuminen on jokaisen ihmisen perusoikeus ja hyvän elämän edellytys. Asuntopolitiikassa onnistuminen on aivan keskeistä espoolaisten onnellisuuden kannalta.
* * *
Asuntojen hinnoista on käyty paljon julkista keskustelua, kiisteltykin siitä voiko hintoihin vaikuttaa.
Espoossa joillain alueilla hintataso ylittää jo keskituloisten maksukyvyn ja asuinalueet eriytyvät huolestuttavasti.
Asuntotuotantoa ei pidä jättää vain markkinoiden varaan, vaan kaupungin on otettava kaikki keinot käyttöön, jotta espoolaisilla on varaa asua ja tarvittaessa vaihtaa asuntoa kotikaupungissaan.
Muutama sana ohjelmaprosessista:
Ohjelma valmisteltiin kh:n tila- ja asuntojaoston johdolla avoimesti valtuustoryhmiä kuullen ja ryhmien kesken neuvotellen. Kiitos ohjelman valmistelijoille pohjatyöstä ja valmisteluprosessissa mukana olleille luottamushenkilöille rakentavasta yhteistyöstä!
Ohjelma on rajattu asuntotuotantoon, mutta tehokkaimmin asuntopolitiikkaan vaikutetaan kaavoituksen ja maapolitiikan kautta.
Tatu-ohjelmassa päätimme, että maankäytön periaatteet tuodaan käsiteltäväksi vielä tämän vuoden aikana. Ne on tarkoitus valmistella elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kautta samanlaisella prosessilla kuin tämä asunto-ohjelma. Hyvä, että Espoossa on vihdoin laajasti herätty siihen, että tarvitaan aktiivista maapolitiikkaa.
Takaisin asunto-ohjelmaan: Ohjelman yksi tärkeä tehtävä on evästää MAL-aiesopimusneuvotteluja, joiden pohjalta päätetään seudullisesti asuntotuotannon määrästä ja sijoittumisesta. Neuvottelut ovat käynnissä ja uusi sopimus tullee hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2016.
Muutama sana ohjelman sisällöstä:
Kaupungin keskeiset vaikuttamiskeinot ovat
1.) riittävän kohtuuhintaisen tonttitarjonnan turvaaminen
2.) kustannuksia nostavien määräysten välttäminen kaavoituksessa
Kaavoituksen lisäksi olennaista on edistää jo kaavoitettujen rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön.
Segregaation ehkäisemiseksi on tärkeää, että valtion tukemaa asuntotuotantoa sijoitetaan tasaisesti eri puolille kaupunkia. Näin on tehtykin, mutta paineita kasautumiseen Kauklahden, Saunalahden ja Suurpellonkin osalta on.
Suurin pula on pienistä asunnoista ja niitä on saatava syntymään erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
Aalto-yliopiston ja muiden oppilaitosten myötä Espoon kannattaa profiloitua myös opiskelijaystävällisenä kaupunkina. Espooseen kotiutuvat opiskelijat jäävät todennäköisemmin Espooseen myös valmistuttuaan. Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto antoikin juuri viime kokouksessaan suunnitteluvarauksen Otaniemeen Poliisiopiston tontille Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle (HOAS) ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle (AYY) opiskelija-asuntojen suunnittelua varten. Samalla edellytetään myös valtion sitoutumista naapuritontilla.
* * *
Espoo haluaa olla jatkossakin lapsiperheiden kaupunki ja monet haluaisivat asua omakotitalossa. Asukkaiden toiveisiin kannattaa pyrkiä vastaamaan olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä, jotta palvelut ovat lähellä ja nykyinen infra saadaan hyödynnettyä.
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kehotti taannoin Espoota profiloitumaan tekemällä enemmän kaupunkipientaloja.
Ohjelmalla edistetäänkin uusia rakentamisen tapoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, sukupolvien asunnot, puurakentaminen ja kaupunkipientalot.
Espoon kannattaa kehittää oma edullinen pientalokonsepti, joka sopii kaupunkimaiseen ympäristöön. Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi juuri tontin Skanskalle BoKlok-talojen toteuttamista varten. Konsepti tarjoaa edullisen vaihtoehdon yhteisölliseen pientaloasumiseen.
Myös parkkipaikat vaikuttavat asumisen hintaan. Tarvitaan uudenlaisia pysäköintiratkaisuja sekä pysäköintinormien lieventämistä erityisesti täydennysrakentamisalueilla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Uudet pysäköintilinjaukset ovatkin työn alla.
Hyvät valtuutetut,
Kaikilla ei ole halua tai mahdollisuuksia ostaa omaa asuntoa. Työelämän epävarmuus ja moninaiset perhekuviot saattavat edellyttää joustavuutta asumiselta. Pienet kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ovat tärkeitä itsenäistyville nuorille.
Kaupunki voi vaikuttaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrään oman vuokrataloyhtiön, Espoon Asuntojen kautta. Kaupunki kasvaa voimakkaasti, mutta Espoon asuntojen tuotantotavoite on ollut pitkään 300 asuntoa vuodessa. Vuosina 2010-2013 asuntoja on valmistunut keskimäärin 270.
Kaupunginhallituksen enemmistö linjasi tavoitteeksi, että Espoon asuntojen tuotantotavoite nostetaan 400 asuntoon seuraavalla MAL-sopimuskaudella.
Toivon todella, että myös valtuuston enemmistö hyväksyy tavoitteen ja kantaa näin vastuuta siitä, että myös pienituloisille asukkaille löytyy tulevaisuudessa riittävästi koteja Espoosta.
Arvoisa puheenjohtaja,
Nyt meillä vihdoin käsissä asunto-ohjelma, jolla vastata espoolaisten asumistoiveisiin ja ongelmiin. Se antaa myös hyvän pohjan seudulliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon.
Onhan asuminen yksi niistä Helsingin seudun haasteista, joihin haetaan ratkaisua metropolihallinnolla.