Mikromuovien ympäristö- ja terveysvaikutusten torjuntaan on ryhdyttävä Espoossa aikailematta. Näin vaaditaan kaupunginvaltuutettu, lääketieteen tohtori Helka Hosian (vihr.) valtuustokysymyksessä, jonka allekirjoittivat lähes kaikki Espoon kaupunginvaltuutetut maanantaina 16.10.2017 valtuuston kokouksessa.”Mikromuoveista on puhuttu ennen kaikkea vesistöjen ilmiönä ja ekologisena riskinä, mutta uudet tiedot kytkevät asian entistä selvemmin myös ihmisten terveyteen. Maailmalla mikromuoveja on löydetty muun muassa juomavedestä. Siksi mikromuovien ympäristö- ja terveysvaikutusten selvittämiseen ja torjuntaan on ryhdyttävä aikailematta”, toteaa Helka Hosia.
Tärkein tapa ehkäistä mikromuoveja vesistöissä on estää muovin päätyminen ympäristöön. Tässä työssä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, kansallista lainsäädäntöä ja jokaisen yksilön aktiivisuutta. Kunnilla ja kaupungeilla on keskeinen rooli mikromuoviongelman ratkaisemisessa.
”Maailman arvostetuimpiin kuuluva lääketieteellinen julkaisu British Medical Journal nosti ongelman pääkirjoituksessaan tänä syksynä esille ja vaati kiireellisesti toimenpiteitä asiassa. Kestävästä kehityksestään palkittu iso merenrantakaupunki Espoo voi olla asiassa tiennäyttäjä Suomessa ja globaalistikin”, Hosia sanoo.
Valtuustokysymyksen allekirjoittaneet valtuutetut edellyttävät Espoota määrittämään kannan seuraaviin teemoihin:
– Mihin toimiin Espoon kaupunki aikoo ryhtyä ehkäistäkseen mikromuovien aiheuttamia haittoja?
– Tutkitaanko espoolaisen juomaveden mikromuovipitoisuutta?
– Onko Espoossa käytössä mikromuoveja suodattavia vedenpuhdistimia käyttö- tai viemäriveden puhdistuksessa?
– Miten Espoon kaupunki aikoo vähentää tarpeetonta muovin käyttöä alueellaan ja omassa toiminnassaan?
– Miten Espoon kaupunki ehkäisee muovijätteen päätymistä ympäristöön?
Mikromuoveiksi kutsutaan muovikappaleita, joiden koko on 100 nanometriä – 5 mm. Tätä pienempiä kappaleita kutsutaan nanomuoveiksi. Kuluessaan ja hapertuessaan muovista tulee ensin mikromuovia, joka sen jälkeen edelleen hajoaa nanomuoviksi.