Lomalla pystyin hyvin irrottautumaan Espoon asioiden hoitamisesta, mutta uutisointi Espoon korkean rakentamisen periaatteista ja ennen kaikkea toimialajohtajan lausunnot saivat tarttumaan kynään. Kirjoitimme kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. Kirsi Louhelaisen kanssa oheisen vastineen, mutta se ei mahtunut Hesarin mielipidesivuille. Julkaistaanpa teksti siis täällä:
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko totesi Espoon korkean rakentamisen periaatteista, ettei olisi niitä halunnut ensinkään, koska suurin osa rakentamisesta riippuu markkinavoimista ja investoinneista, eivätkä siihen mitkään periaatteet auta (HS 24.7.).
Espoon korkean rakentamisen periaatteet on huolella työstetty raportti, jossa pyritään irti lyhyen tähtäimen tarkastelusta. Korkean rakentamisen pitää kestää aikaa ja kestävän kehityksen kaikki näkökulmat korostuvat sitä enemmän, mitä korkeampaa rakennetaan. Korkea rakentaminen on niin moniulotteinen asia, että hankekohtaisen tarkastelun lisäksi tarvitaan kaupunkitasoiset linjaukset.
Valtuusto päätti yksimielisesti periaatteiden laatimisesta. Niiden virkamiesvalmistelu on ollut todella asiantuntevaa ja laadukasta, mutta poliittista käsittelyä ja julkista keskustelua on haitannut esittelevän virkamiehen eli toimialajohtajan nihkeä suhtautuminen. Tämä vahvistaa valitettavasti käsitystä, että Espoossa kaavoitusta ohjaavat markkinavoimat, ei demokraattinen ja avoin päätöksenteko eikä nykyisten ja tulevien asukkaiden viihtyisä elinympäristö.
Espoon valtuusto hyväksyi kesäkuussa Espoon uuden strategian, jonka mukaan Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Tämä koskee myös korkeaa rakentamista.