Espoon kaupungin organisaatiorakennetta ja johtamisjärjestelmää ryhdyttiin uudistamaan valtuustokauden alussa tavoitteena vahvistaa demokraattista päätöksentekoa ja asukkaiden osallisuutta. Valmistelua tehtiin yhdessä Turun kaupungin kanssa ja yhdeksi vaihtoehdoksi valmisteluun nostettiin pormestarimalli.

“Vihreät ovat pitkään kannattaneet pormestarimallia, koska se antaisi asukkaille mahdollisuuden valita vaaleilla johtavat päättäjät ja antaisi näin vallalle ja vastuulle kasvot. Päättäjiä malli puolestaan kannustaisi neljän vuoden välein saavuttamaan asukkaiden luottamuksen”, Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell kuvailee.

Nykymallissa Espoossa suurta valtaa käyttävät kaupunginjohtaja sekä pysyviin virkoihin valitut toimialajohtajat, joiden mahdollinen poliittinen tausta ei noudattele kuntavaalien tulosta.

Valitettavasti pormestarimalli haudattiin uudistusprosessin kuluessa Kokoomuksen johdolla ilman kunnollisia neuvotteluja, ja valmistelun pohjaksi valittiin nykyinen kaupunginjohtajamalli. Turku puolestaan päätti yhteisen valmistelun pohjalta siirtyä pormestarimalliin. Pormestarimalli on suurista kaupungeista käytössä jo Helsingissä ja Tampereella.

Kaupunginhallitus linjasi organisaatiouudistuksen sisällöstä kokouksessaan 7.12. Vihreät esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistellaan siirtyminen pormestarimalliin. Esitys ei saanut muilta ryhmiltä kannatusta.

“Ainoa muutos ylimpiin luottamushenkilöiden johtotehtäviin on se, että suurimman puolueen valitsema kaupunginhallituksen puheenjohtaja voi halutessaan toimia kokopäiväisenä. Tämä vahvistaa entisestään suurimman puolueen asemaa. Kun neuvotteluissa ei otettu huomioon vihreiden esittämiä laajemman luottamushenkilöjoukon toimintaedellytyksiä vahvistavia muutoksia, emme voineet kokonaisuutta kannattaa”, toteaa Hertell.

“Avoin ja demokraattinen päätöksenteko lähtee siitä, että kaupungissa kuuluvat monenlaiset arvot ja että asukkaiden valitsemilla luottamushenkilöillä on hyvät mahdollisuudet hoitaa tehtäviään”, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Henna Partanen sanoo.

“Valtaosa luottamushenkilöistä hoitaa luottamustoimiaan päivätöiden ohella. Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa tämä alkaa olla monelle jo haastava yhtälö”, hän lisää.

Vihreille yksi tärkeimmistä tavoitteista uudistuksessa on vahvistaa kaupungin ympäristö- ja ilmastotyön johtamista. Valitettavaa on, että uudistuksen myötä vuonna 1978 perustettu, Suomen ensimmäinen ympäristölautakunta itsenäisenä toimielimenä lakkautetaan, kun ympäristölautakunta ja rakennusvalvontalautakunta yhdistetään.

“Tärkeintä on varmistaa, että Espoossa säilyy edelleen vahva asiantuntijaosaaminen ja luottamushenkilöohjaus ympäristö- ja luontoasioissa. Voimakkaasti kasvavan kaupungin sovittaminen luontoarvojen kanssa tulee jatkossa vaatimaan yhä enemmän huomiota,” sanoo Partanen, joka toimi viime valtuustokaudella myös itse ympäristölautakunnan puheenjohtajana.

Vihreiden vaatimuksesta kestävän kehityksen ja ilmastotyön edellytyksiä vahvistetaan määrittelemällä niiden linjaaminen ja seuranta kaupunginhallituksen tehtäväksi sekä raportoimalla valtuustolle ilmastotoimien edistymisestä vuosittain. Lisäksi kestävän kehityksen poikkihallinnollista kehitysohjelma jatkuu tulevalla valtuustokaudella.

“On tärkeää, että valtuusto pystyy jatkossa vuosittain seuraamaan Espoon kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteen 2030 saavuttamista ja että kestävän kehityksen poikkihallinnollisen ohjausryhmän tuloksekas työ jatkuu”, Sirpa Hertell kiittää.

Keskustelua on herättänyt myös ehdotus lakkauttaa koulujen johtokunnat. Vihreät esittivät kaupunginhallituksessa, että johtokuntien lakkautuksen sijaan koulujen, oppilaiden ja perheiden välistä yhteistyötä vahvistetaan kehittämällä koulujen johtokuntien toimintaa.

“Vanhempainyhdistysten toiminta on ollut hyvää ja aktiivista, mutta se ei korvaa koulujen johtokuntien toimintaa. Kaupunkien vastuuta osallisuudesta ei pidä ulkoistaa vapaaehtoisesti pyöritettäville yhdistyksille.” Sirpa Hertell sanoo.

“Mikäli johtokuntiin on ollut haastavaa saada jäseniä, tulisi lakkautuksen sijaan jäsenten rekrytointia parantaa. Myös johtokuntien kauden pituutta voitaisiin tarkastella uudestaan.”