Espoon teatteritalo on ikuisuusprojekti, joka otti tänään askeleen kohti toteutusta, kun kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki päätöksiä.
Espoon kaupunginteatterisäätiö on lobannut hanketta vahvasti, viimeksi toteutettavaksi yhdistettynä kongressihotelliin. Viime kaudella kaupunkisuunnittelulautakunnassa hioimme teatteritalon kaavaa Tapiolan Vesiputousaltaan kohdalle. Paikka on hieno ja keskeinen, mutta tontti ahdas.
Nyt suunnittelussa on uusi ja realistisempi ote, kun kaupunki on ottanut johdon käsiinsä. Niin pitää ollakin, kun on kyse kaupunginteatterista. Tämä ei toki tarkoita teatterialan ammattilaisten sivuuttamista, vaan hyvää yhteistyötä, jonka tuloksena syntyy kaikkia osapuolia hyödyttävä tarkoituksenmukainen tilakokonaisuus.
Olennaista on, että tilojen osalta haetaan synergiahyötyjä. Espoo voi olla edelläkävijä rakentamalla uudenlaisen teatteritalon, joka on avoin ja elävä muulloinkin kuin näytösten aikaan. Tilat on tarkoitus tehdä sellaisiksi, että ne ovat Espoon kaupunginteatterin lisäksi myös muiden teattereiden ja taidetta tekevien yhteisöjen sekä koulujen ja oppilaitosten taideopetuksen ahkerassa käytössä. Myös Aalto-yliopiston kanssa viritelty yhteistyö vaikuttaa myös lupaavalta.
Toki pitää samalla pitää huoli, että varsinaisen teatteritoiminnan edellytykset toteutuvat niin taiteellisesti kuin tilallisesti.
Toteutustavasta ei tässä yhteydessä päätetty, vaan todetaan, että teatteritilojen suunnitteleminen ja toteuttaminen osoitetaan aikanaan Tilakeskus-liikelaitoksen tehtäväksi, joko omana hankkeena tai yhteistyöhankkeena yksityisen sijoittajan kanssa. Siinä yhteydessä pääsemme ottamaan kantaa myös kustannuksiin.
On tärkeää, että teatterihanketta on nyt saatu aikataulutettua ja realistiselle pohjalle, vaikka aikataulu on kyllä tiukka. Espoon teatteri voi toimia nykyisissä Revontulentien tiloissa vuoteen 2020 asti. Uusien tilojen tarveselvityksen on määrä olla valmiina vuoden 2015 loppuun mennessä ja rakentamaan päästäisiin 2018.
Toki näinä taloudellisina aikoina on tärkeää puhua myös rahasta. Kesäkuussa saamme käsiteltäväksi kaupungin pitkän tähtäimen investointiohjelman. Siinä pitää olla teatterinkin mukana, jotta näemme, mitä tuottavuusohjelman yhteydessä sovitun 180 miljoonan euron vuosittaisen investointikaton sisään mahtuu. Ja käyttötalouden puolella on pidettävä huoli siitä, että teatteritalon ylläpito ei syö muun kulttuurin resursseja.
Teatteritalo on tärkeä tulevaisuuden investointi, joka elävöittää Tapiolaa ja tuo mukanaan myös muita palveluita ja niille käyttäjiä. Se tarkoittaa paitsi hyvinvointia, myös monipuolisia ansaintamahdollisuuksia Tapiolan palveluille. Uskon, että rakentavalla hyvin toimivan monipuolisen teatteritalon Espoon kaupunki jää selvästi plussan puolelle niin henkisesti kuin taloudellisesti.