Espoon uusi ilmasto-ohjelma – Espoosta hiilivapaa 2050

3.3.2016 Otaniemeen Design Factoryn tiloissa keskusteltiin ilmastonmuutoksen torjunnasta ja Espoon ilmasto-ohjelmasta, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Uusi ilmasto-ohjelma tulee todennäköisesti toukokuussa valtuuston käsittelyyn ja nyt on hyvä hetki vaikuttaa sen sisältöön. Tilaisuuden järjesti Aaltovihreät, Espoon vihreät nuoret ja opiskelijat ja Vihreä valtuustoryhmä. Espoon kaupunki on sitoutunut pääkaupunkiseudun yhteiseen ilmastostrategiaan, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä sekä saada ilmastonmuutoksen hillintä keskeiseksi osaksi kaupunkien toiminnansuunnittelua ja päätöksentekoa. Vihreistä valtuutetuista ilmasto-ohjelman valmistelussa ovat olleet mukana Kestävä kehitys -ohjelmaryhmän pj Sirpa Hertell ja ympäristölautakunnan pj Henna Partanen, jotka pohdiskelivat tilaisuudessa, onko Espoon tavoite, päästöjen vähentäminen 50 % (vuoden 1990 tasosta) vuoteen 2030 mennessä edes riittävä, kun tavoite on olla hiilivapaa kaupunki vuonna 2050.

Sebastian Österman

Tapahtuman aluksi puhui nuori kansalaisaktivisti Sebastian Österman, joka oli järjestämässä Helsingin ilmastomarssia Pariisin ilmastokokouksen aikaan. Sebastian muistutti, että jos haluaa saada maailmassa muutosta aikaan, on saatava muita ihmisiä mukaan, verkostoiduttava ja tehtävä laajasti yhteistyötä eri järjestöjen ja puolueiden kanssa. Mediakin kiinnostuu, jos tekee jotain uniikkia. Ajankohtaisuus ja oikea-aikaisuus on aktivismissa tärkeää, asia kiinnostaa, jos siihen on aidosti mahdollista vielä vaikuttaa. Sebastian heräsi toimimaan ilmaston hyväksi, koska hänestä tuntui, että politiikot tekevät huonoja päätöksiä ilmaston kannalta.

Henna Partanen

Seuraavaksi puhunut Henna Partanen kiitti Sebastiania ilmastomarssista, jonne itsekin oli osallistunut. Henna kertoi, että oli itse lähtenyt politiikkaan nimenomaan siksi, että politiikot tekivät hänen mielestään huonoja päätöksiä. Piti mennä itse tekemään parempia. Nyt ensimmäisen kauden valtuutettuna Henna on ympäristölautakunnan puheenjohtaja ja päässyt isosti vaikuttamaan mm. nyt käsillä olevaan ilmasto-ohjelmaan. Henna kertoi Espoon päästöjen nykytilasta ja rakenteesta. Asukaskohtaiset päästöt ovat kyllä vähentyneet, mutta kokonaispäästöt itseasiassa kasvaneet viime vuosina asukasmäärän lisääntyessä Espoossa.

Espoon kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2000-2014. Lähde HSY

Espoon päästöistä iso osa tulee Fortumin kaukolämmön tuotannosta ja siihen kaupunki ei voi suoraan vaikuttaa. Siksi ilmasto-ohjelmassa keskeistä on liikenteen päästöjen vähentäminen joukkoliikennettä ja pyöräilyä lisäämällä sekä lähiöiden kunnostaminen energiatehokkaammiksi. Metron keskeiset ilmastovaikutukset tulevat sen mahdollistamasta tiiviimmistä kaupunkirakenteesta. Espoon uudet asukkaat saadaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien pariin. Pyöräilyn edistäminen etenee, nyt 8 % matkoista tehdään pyörällä, tavoitteena 14% kulkutapaosuus vuoteen 2024 mennessä. Energiahankkeista lupaavia ovat St1 ja Fortumin geolämpövoimala, joka onnistuessaan tuottaisi 10 % Espoon kaukolämmöstä päästöttömästi. Fortum on lisäksi ottanut viime vuonna käyttöön Suomenojan lämpöpumppulaitoksen, jossa jätevesien hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpöverkkoon. Sillä voidaan vähentää Espoon kaukolämmön CO2-päästöjä n. 15 %. Fortumin omana tavoitteena on tuottaa kaukolämpö hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä, mutta ainakaan toistaiseksi tarkempaa aikataulua kivihiilen poltosta luopumiselle ei olla asetettu.

Sirpa Hertell

Fortumin roolia tavoitteiden totetumisessa korosti myös kestävä kehitys ohjelmaryhmän pj Sirpa Hertell. Tällä valtuustokaudella aloittanut poikkihallinnollinen ohjelmaryhmä on lisännyt ilmastoasioiden ja kestävän kehityksen painoarvoa Espoon politiikassa, kun myös kaupunginjohtaja on jäsenenä ryhmässä. Sirpa uskoo, että ohjelmaryhmän laaja-alainen yhteistyö paitsi kaupungin sisällä myös järjestöjen ja yritysten kesken on avain ilmastonmuutoksen torjuntaan Espoossa. Hyviä ja konkreettisia, isoja ja pieniä keinoja löytyy jatkuvasti. Esimerkiksi kaupungin kestävän kehityksen haasteeseen osallistunut Jupperin koulu kiinnitti huomion biojätteen määrään ja tuloksena koulun ruokajätteen määrä tippui 30 %. Kannustavaa on, että Espoo sai juuri 1,2 M€ investointitukea sähköbussien latauslaitteiden hankintaan, minkä avulla metron liityntäliikenne pystytään hoitamaan tulevaisuudessa pääasiassa sähköbusseilla. Joukkoliikenne ja sen houkuttelevuus ovat iso tekijä koko pääkaupunkiseudun ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Sirpa Hertell toimii myös HSL:n hallituksen varapuheenjohtajana ja kantaa huolta joukkoliikenteen lipun hintojen nousupaineista. Isot investoinnit näkyvät nyt korotuspaineina lipun hinnoissa ja Sirpa tekikin aloitteen, että kytkös metron ja muiden infrakustannusten ja lipun hintojen välillä katkaistaisiin. Raideliikenteen kehittämisestä hyötyy koko kaupunki, joten kustannuksia ei voi laittaa yksin matkustajien maksettavaksi ja ottaa riskiä, että joukkoliikenteen matkustajamäärät laskevat korkeiden lipun hintojen takia.

Yleisössä ollut Aaltovihreiden pj Christian Westerlund kyseli, miten Espoo tukee sähköautoiluja. Voisiko takseja kannustaa muuttamaan kalustoaan sähöautoiksi? Samoin Christian pohdiskeli, voisiko kaupunki paremmin hyödyntää Aalto-yliopiston kursseja, joissa opiskelijat kehittävät toteutuksia energian säästöön tai uusiutuvien parempaan hyödyntämiseen. Sirpa lupasi pitää asian mielessä. Oppilaitosyhteistyötä kaupunki onkin jo tehnyt, mutta tärkeää olisi, että prosessi olisi kannustava sekä kaupungin että opiskelijoiden näkökulmasta.