Espoon kaupunginvaltuuston lokakuun kokouksessamme pääosiin nousivat poikkeuksellisesti valtuutettujen tekemät valtuustoaloitteet ja -kysymykset. Molemmat ovat demokraattisesti valittujen päättäjien tärkeitä työkaluja, joiden avulla voi edistää itselleen ja äänestäjilleen tärkeitä asioita sekä saada tietoa kaupungin toiminnasta.

Kokouksen alussa meissä ohjeistettiin keskustelemaan arvostavan vuorovaikutuksen hengessä ja kokouksen päätyttyä pääsimme painamaan hymy- tai surunaamaa sen mukaan, kuinka hyvin arvioimme yhdessä onnistuneemme. Tuloksia emme ole vielä saaneet, mutta ainakin keskustelimme pitkään ja monipuolisesti ja hyväksyimme hyvässä yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti monta hienoa toivomusta, joiden avulla toivottavasti rakennamme entistä parempaa Espoota.

Käsittelimme sekä vihreiden valtuutettujen omia että muiden tekemiä aloitteita, joista moni edistää meille vihreille tärkeitä arvoja ja tavoitteita tasa-arvoisemmasta, kestävämmästä ja reilummasta Espoosta. Monissa puheenvuoroissa viitattiin viikkoa aiemmin julkistettuun hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraporttiin, jonka mukaan kaikki keinot on otettava välittömästi käyttöön voimistuvan ilmastonmuutoksen ja siitä johtuvien katastrofien hillitsemiseksi. Tehtävä on maailmanlaajuinen, mutta edellyttää vastuunkantoa ja toimia myös meiltä kuntapäättäjiltä.

Valtuutettujen sidonnaisuusilmoitukset ja henkilövalintoja

Kokouksen alussa käsittelimme nopeasti varsinaiset päätösasiat, merkitsimme tiedoksi julkaistut sidonnaisuusilmoitukset sekä valitsimme uusia luottamushenkilöitä lähinnä Espoosta poismuuttaneiden tilalle.

Kuntalain mukaan tiettyjen kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on ilmoitettava julkisesti sidonnaisuuksistaan. Tarkoituksena on kunnan päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen. Ilmoitusten noudattamista valvoo tarkastuslautakunta, mutta jää toki jokaisen omatunnon varaa, kuinka ilmoituksensa täyttää. Ilmoitukset löytyvät kokouksen pöytäkirjassa olevan linkin kautta.

Noora Koposen aloite ja toivomus aistiärsykkeisestä esteettömyydestä

Vihreiden Noora Koposen aloite aistiärsykkeisen esteettömyyden turvaamisesta ja toteuttamisesta espoolaisessa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on ensimmäinen tärkeästä, mutta vielä varsin heikosti tunnetusta aiheesta Suomessa tehty aloite. Monet eri järjestöt ovat myös esittäneet aistiesteettömyyttä seuraavan hallituskauden kärkihankkeeksi.

Noora Koponen kiitti puheessaan kaupunkia vastauksesta, joka antaa toivoa siitä, että Espoo haluaa aidosti olla edelläkävijä. aistiesteettömyyden toteuttamisessa. Hän muistutti, että käytännössä on kuitenkin vielä paljon tehtävää, jotta todellinen aistiesteettömyys ja lasten ja nuorten tasa-arvo myös tätä kautta toteutuvat.

Koponen esitti seuraavan toivomuksen, jonka valtuusto hyväksyi yksimielisesti: ”Valtuusto toivoo, että opetus- ja varhaiskasvatusta toteuttavien työntekijöiden täydennyskoulutuksen sisällön suunnittelemiseksi kuullaan myös opettajien, kouluavustajien ja kouluissa työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tarpeita, jotta he pääsevät näin vaikuttamaan ja esittämään toiveitaan aistiesteettömyyden suunnittelussa ja toteuttamisessa, sen kokemustiedon avulla, joka heillä kaupungin nykytilanteesta on.”

Noora Koposen aloitteen sekä toivomuksen ansiosta kävimme erittäin hyvää keskustelua ja Nooraa itseään lainaten: ” Lasten asema Espoossa on jatkossa toivottavasti taas himpun verran parempi.”

Mari Anthonin kysymys koulupäivien päättymisestä – keskustelua Espoon päätöksenteosta sekä nuorten harrastusmahdollisuuksista

Ennen aloitteita käsittelimme allekirjoittaneen tekemän valtuustokysymyksen yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin klo 14.00, asianosaisten kuulemisesta sekä kustannuksista. Viranhaltijapäätöksenä tehty linjaus, jota yläkoulujen rehtorit ja opettajat ovat yksimielisesti vastustaneet on herättänyt todella paljon ihmettelyä sekä päätöksen syistä että tekotavasta. Tekemässäni kysymyksessä pyysin vastausta mm. siihen, kuinka lukujärjestyksiin, myös kaikkien muiden koulupäivien pituuteen ja rakenteeseen sekä oppilaiden vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin vahvasti vaikuttavassa päätöksenteossa oli kuultu asianosaisia – mm. rehtoreita, opettajia, oppilaskuntia ja oppilaita.

Kävimme aiheesta pitkähkön keskustelun, jossa valtuutetut yli puoluerajojen paheksuivat tapaa, jolla päätös oli runnottu läpi asianosaisia kuulematta. Keskustelussa nousi esiin myös harrastusten merkitys nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Mm. Vihreiden Saara Hyrkkö piti hyvän puheenvuoron tavoista, joilla voitaisiin aidosti parantaa nuorten osallistumista ja harrastustakuun toteutumista.

Vastauksen saaminen kysymykseeni vei niin kauan, että lyhennetyt keskiviikkoiltapäivät on jo ehditty ottaa käyttöön. Valtuusto lähetti kuitenkin varsin selkeän viestin, että tulevissa kouluja koskevissa päätöksissä on toimittava Espoon arvojen mukaisesti avoimesti ja asianosaisia kuunnellen ja kunnioittaen. Tätä tukevat myös valtuuston hyväksymät toivomukseni:
Valtuusto toivoo, että jatkossa koulujen työajoista päätettäisiin Espoo-tarinan linjauksien mukaisesti avoimesti sekä asianosaisia kuunnellen. Rehtoreita, opettajia, huoltajia ja oppilaita on kuultava koulukohtaisesti ennen päätöksentekoa. Valtuustoaloitteeseen yläkoulujen alkamisesta myöhemmin vastattiin, että jokaisen koulun tulee saada päättää lukujärjestyksien teosta ja alkamis- ja päättymisajoista koulun omien lähtökohtien perusteella ja muutoksissa on kuultava oppilaskuntaa, johtokuntaa ja vanhempainyhdistystä. Valtuusto toivoo, että tätä kaupungin itse tekemää linjausta noudatettaisiin tulevassa päätöksenteossa. Sekä

Valtuusto toivoo, että keskiviikkoisin eri lajien harrastustoimintaan osallistuvien määrää seurattaisiin ja siitä raportoitaisiin sivistystoimen lautakunnille säännöllisesti. Erityisesti seurataan, toteutuuko tavoite saada ilman harrastusta olleita harrastusten piiriin.

Rakentava keskustelu ja arvostava vuorovaikutus saivat ikävän kolhun, kun keskiviikko-päätöstä tekemässä ollut ja kysymykseeni osaltaan vastannut liikuntajohtaja Martti Merra kirjoitti kokouksen jälkeen Helsingin Sanomien etusivulle päätyneen twiitin, jossa perusteettomasti syytti valtuutettuja ”ohi totuuden puhumisesta”. Kuten valtuustopuheessani totesin: ”Espoon päätöksentekoprosesseissa, johtamiskulttuurissa ja viestinnässä on paljon korjattavaa.”

Valtuustoaloite tekstiilien ympäristöystävällisestä hankinnasta ja kestävän kehityksen sertifikaattien käytöstä

Sosialidemokraattien valtuutettujen Liisa Kivekkään ja Markku Sistosen aloitteessa esitettiin, että Espoon tulee tekstiilien hankinnassa hyödyntää mahdollisuutta käyttää ympäristömerkkejä vaatimuksena ja näin varmistaa kestävän kehityksen toteutuminen. Asia on tärkeä myös meille vihreille ja koko ryhmämme oli allekirjoittanut aloitteen.

Vastauksen todettiin olevan varsin ympäripyöreä ja kunnianhimoton, konkretiaa ja sitoutumista kaivattiin.

Kaupunginhallituksen 1. vpj. Tiina Elo muistutti puheessaan, että vastuullisuutta ja hyvää esimerkkiä osoitetaan konkreettisilla teoilla, kuten kaupungin omilla hankinnoilla ja korosti vastuullisten tekstiilihankintojen tärkeyttä. Elon mukaan aloite on hyvin linjassa kaupunginhallituksen hyväksymien hankintojen strategisten linjausten kanssa, joiden mukaan Kaupunki edistää hankintojen vastuullisuutta käyttämällä myös vastuullisuuskriteerejä ja osallistumalla niiden kehitystyöhön. ”Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina Espoo voi ja sen tulee vaikuttaa hankinnoillaan siihen, millaisia tuotteita markkinoilla tarjotaan.”, Elo sanoi ja jatkoi ”Toivon, että Espoo toteuttaa vastuullisuutta edelläkävijyyttä, edistämällä jatkossa määrätietoisesti vastuullisia hankintoja. Tekstiilihankintojen osalta se tarkoittaa, että ympäristö- ja vastuullisuussertifikaatteja edellytetään tarjouspyynnöissä vaatimuksena.”

Hyväksyimme myös tässä kohtaa toivomuksen, joka toivottavasti tekee Espoosta vastuullisemman toimijan myös tekstiilihankinnoissa.

Valtuustoaloite sydänmerkkiaterioiden käyttöönotosta päiväkodeissa ja kouluissa

Mia Laihon (kok) aloitteessa esitettiin, että Espoossa selvitetään monipuolisen ja terveellisen Sydänmerkki-aterian käyttöönottoa päiväkodeissa ja kouluissa. Annetun vastauksen mukaan ”nykyisten ateriapalvelutuottajien antaman tiedon mukaan Sydänmerkki-ateria 1-2 kertaa viikossa maksaisi 0 – 0,1 senttiä / ruokailija / päivä eli lisäkustannukset kouluissa ja päiväkodeissa olisivat noin 1 700 – 3 400 euroa vuodessa.”

Espoon budjetissa summat tuntuvat marginaalisen pieniltä, jos niillä voidaan taata ravitsemuslaadultaan hyvää ruokaa päiväkodeissa ja kouluissa oleville lapsille ja nuorille. Aloitteen tehnyt Mia Laiho esittikin yksimielisesti hyväksytyn toivomuksen, että Espoossa pyrittäisiin Sydänmerkki-aterioiden käyttöönottoon. Asia tullee ajankohtaiseksi seuraavien budjettineuvottelujen yhteydessä.

Vihreiden ryhmästä Laihon aloitteesta puhuivat ja toivomusta kävivät kannattamassa Helka Hosia ja allekirjoittanut.

Lääkäri-valtuutettumme Helka Hosia muistutti vakuuttavassa puheessaan, että lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistäminen on koulun tärkeimpiä tehtäviä ja kouluruokailun kautta voidaan vaikuttaa makutottumusten kehittymiseen terveyttä edistävään suuntaan . Sydänmerkki on hyvä tapa tunnistaa, että ateria on suositusten mukaista. Valtuutettu Hosia korosti, että päiväkotien ja koulujen aterioitten koostamisessa tulee kiinnittää huomiota suolan määrään ja rasvan laatuun. Mikäli Sydänmerkki auttaa tässä työssä, sitä tulee hyödyntää. ”Espoon tulee panostaa lapsille ja nuorille tarjottavien aterioiden suunnitteluun ja kehittämiseen” , sanoi Hosia ja korosti, että Sydänmerkki-aterioiden kustannukset ovat pieniä suhteessa hyötyyn, joka saadaan parantuneena terveytenä ja hyvinvointina.

Omassa puheenvuorossani muistutin jo vuonna 2012 tekemästäni valtuustokysymyksestäni ja valtuuston hyväksymästä toivomuksesta koskien Espoo Cateringin tarjoamien aterioiden ravitsemuslaatua. Muistutin myös, että päiväkodeissa ja kouluissa tarjottavat ilmaiset ateriat ovat suomalainen erikoisuus ja ylpeydenaihe, joista on syytä pitää kiinni ja kehittää edelleen. Korostin, että aterioilla on suuri merkitys kaikkien lasten ja nuorten terveydelle, hyvinvoinnille ja vireydelle, mutta aivan eri tyisen tärkeitä ne ovat kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa oleville, huono-osaisille lapsille. Lakkoviikko on tuonut esiin karun tosiasian, että monelle espoolaislapselle päiväkodeissa, tai kouluissa tarjottava ruoka on päivän ainoa lämmin ateria. Esitin epävirallisen toivomuksen, että edelläkävijäksi profiloituva Espoo haluaisi olla suunnannäyttäjä myös lasten ja nuorten terveellisessä joukkoruokailussa ja tukemassa heitä terveellisiin ravintotottumuksiin sekä parempaan terveyteen.

Valtuustoaloite puun käytön edistämisestä tulevissa rakennushankkeissa

Illan lopuksi valtuusto keskusteli vielä vilkkaasti RKP:n Anders Portinin valtuustoaloitteesta puun käytön edistämisestä tulevassa Espootalo-hankkeessa sekä muissa tulevissa rakennushankkeissa.

Puurakentamisen edistäminen on aihe, jota myös vihreät ovat pitänet esillä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. Henna Partanen korosti, että puurakentaminen, jos mikä, on ilmastoteko. Partanen peräänkuuluttikin Espoolta tekoja ja tuloksia huomauttaen, että verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin, merkittävät uudet puurakentamiskohteet, erityisesti puukerrostalot, loistavat Espoossa poissaolollaan. Partanen totesi, että sinänsä hyvä puurakentamisen edistämisohjelma ei riitä, ellei johda tavoiteltuihin tuloksiin. Partanen toivoi, että ohjelmaa seurattaisiin jatkossa tarkemmin kestävän kehityksen ohjelmaryhmän lisäksi myös kaupunkisuunnittelulautakunnassa sekä elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa, tila- ja asuntojaostossa sekä Espoon Asunnoissa. ”Ehkä meidän tulisi alkaa kirjata useammin puurakentamisen vaatimuksia myös kaavamääräyksiin sekä tontinluovutusehtoihin eikä vain tyytyä siihen, että puurakentaminen mahdollistetaan. Mahdollistaminen ei riitä, jos niitä puurakennuksia ei sillä synny.”, kiteytti Henna Partanen.

***

On harvinaista, että valtuustoaloitteille ja -kysymyksille on mahdollista antaa näin paljon aikaa ennen illan myöhäisimpiä tunteja. Vilkas ja hyvähenkinen keskustelu sekä useat yksimielisesti hyväksytyt toivomukset osoittivat, että oikein käytettyinä aloitteilla ja kysymyksillä on tärkeä paikkansa valtuuston kokouksissa. Niitä tulemme käsittelemään paljon jatkossakin, sillä kokouksessa jätettiin todella monta uutta aloitetta. Tärkeimpien joukossa on varmasti vihreiden Tiina Elon ja Saara Hyrkön aloite kestävän kehityksen budjetoinnista ja ilmastovaikutusten arvioinnista kaikessa päätöksenteossa Espoossa.

Espoo ei tullut valmiiksi ja arvostavassa vuorovaikutuksessakin on vielä parannettavaa, mutta kaupunki muuttuu, kun sitä rohkeasti, sitkeästi ja hyvässä yhteistyössä muiden kanssa muutetaan.

Meillä vihreillä on aivan loistava, aktiivinen ja monipuolisesti osaava sekä ammattitaitoinen ryhmä, joka tekee myös valtuuston kokouksien välillä hartiavoimin töitä entistä vihreämmän, avoimemman, reilumman ja tasa-arvoisemman kaupungin puolesta. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita – ja kokouksia.

Espoon kaupunginvaltuuston lokakuun kokouksesta raportoi

Mari Anthoni