Espoon valtuusto keskusteli vuoden viimeisessä kokouksessaan monipuolisesti luonnosta ja hyväksyi useita luonnonsuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä toivomuksia käsitellessään Vihreiden Tiina Elon ja Risto Nevanlinnan aloitteita, jotka koskivat Keskuspuiston laajentamista, niittyjen lisäämistä ja Suomenojan linnustoseurantojen toteuttamista vuosittain.

Risto Nevanlinna luonnehti kokousta viimeisessä puheenvuorossaan ”Espoon valtuuston lähes liikuttavan yksimieliseksi suureksi luontoillaksi”, vaikka osa toivomuksista herätti myös vastustusta. Kokous osoitti, kuinka tärkeää luonnonsuojelutoimille on hakea julkista tukea valtuustosta, jotta ne pysyvät mielessä kun rahaa jaetaan tai alueita kaavoitetaan.

Käsittelyssä olivat valtuustoaloitteet Keskuspuiston laajentamisesta, niittylajien elinympäristöjen lisäämisestä ja monipuolistamisesta sekä Suomenojan linnustoseurannan pitkäaikaisesta toteuttamisesta vuosittain.

Keskuspuiston laajentamisen selvittäminen sai valtuuston yksimielisen tuen

Espoon Keskuspuiston yhtenäinen metsäalue pienenee vuosi vuodelta erilaisten asemakaavahankkeiden seurauksena ja se huolettaa laajasti myös asukkaita.

“Tällä hetkellä luonnoltaan yhtenäinen metsä- ja luontoalue on laajempi kuin Keskuspuiston virallinen rajaus. Rajauksen ulkopuolelle jää metsäalueita, jotka ovat olleet asukkaiden virkistyskäytössä vuosikymmenien ajan ja jotka asukkaat mieltävät osaksi keskuspuistoa. Teimme aloitteen näiden alueiden liittämiseksi osaksi virallista Espoon keskuspuistoa”, Tiina Elo kertoo.

“On tärkeää huomata, että myös Keskuspuiston reuna-alueet, jotka rajautuvat asutukseen, ovat ekosysteemipalveluiden tarjonnan kannalta monipuolisia alueita. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon ihmiselle tuottamia ilmaisia hyötyjä. Näitä reuna-alueita nakertamalla ei pidä enää pienentää Keskuspuiston yhtenäistä metsäaluetta ja siten heikentää Keskuspuiston merkitystä luonnolle ja ihmiselle”, Nevanlinna painotti.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Tiina Elon tekemän toivomuksen, että Keskuspuistoon rajautuvia ja siihen suoraan toiminnallisesti tai ekologisesti liittyviä virkistykseen asemakaavoitettuja tai suojeluun varattuja alueita tarkastellaan ja selvitetään niiden liittämistä osaksi Keskuspuistoa.

Espooseen tulossa lisää niittyjä ja maisemapeltoja

Niittyaloitteen myötä virisi laaja keskustelu pölyttäjähyönteisten vähenemisestä ja kaupungin vastuusta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.

Valmisteilla olevan niittyjen ja avoimien alueiden toimenpideohjelman on määrä valmistua ensi vuoden helmikuussa. Nevanlinna muistutti hänen aloitteestaan laaditusta Espoon viherkattovisiosta ja visioi luonnon monimuotoisuutta lisäävistä perhosniityistä kerrostalojen, paikoitushallien tai kauppakeskusten katoilla.
Risto Nevanlinnan toivomus, että Espoo edistäisi niittyjen ja avointen alueiden ohjelman toteutumista käytännössä hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiina Elo esitti toivomuksena, että niittyjen sekä niittylajiston määrän ja monimuotoisuuden kasvattamiselle asetetaan mitattavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joita seurataan. Tätä myös vastustettiin, mutta valtuusto hyväksyi toivomuksen selvin numeroin 42–16, 17 tyhjää.

Suomenojan lintukosteikon linnustoseurantoja tehtävä vuosittain

Valtuusto toivoi myös, että kaupunki varmistaisi Suomenojan lintukosteikon linnuston pitkäaikaisen vuosittaisen seurannan, jotta ympäristössä tapahtuvan rakentamisen mahdolliset negatiiviset linnustovaikutukset huomattaisiin ajoissa ja niihin voitaisiin reagoida.

”Finnoon lintukosteikko on luonnon monimuotoisuuden ydinalue, jonka turvaaminen ja suojeleminen on kaupungille äärimmäisen tärkeä tehtävä, jossa ei ole varaa epäonnistua. Toteuttamalla alueella pitkäaikaista vuosittaista linnustonseurantaa kaupungilla on paremmat mahdollisuudet onnistua tässä tehtävässä”, Risto Nevanlinna muistutti.

”Samalla kaupunki antaisi tärkeän viestin: välitämme Finnoon luontoarvoista ja olemme valmiita tekemään jopa hieman enemmän kuin alueelle laaditussa hoito- ja käyttösuunnitelmassa on linjattu.”