Vihreän valtuustoryhmän mielestä Kalajärvenkallioiden rakentaminen on syytä arvioida uudelleen, koska nykyinen kaavaehdotus uhkaa Kalajärven tilaa, tulee kaupungille kalliiksi ja kompastuisi hyvin todennäköisesti valitusprosessiin.
Kalajärvenkallioiden rakentaminen kolminkertaistaisi asukasmäärän pienen ja matalan järven valuma-alueella ja heikentäisi näin järven tilaa.
– Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti, että kaava-alueelle ja muulle järven valuma-alueelle laaditaan yhtenäinen hulevesien hallintajärjestelmä ja alueen viemäröintisuunnitelmaa täydennetään. Kaavaan ei kuitenkaan ole asetettu tällaisia ehtoja, joten kaavan hyväksyminen mahdollistaisi rakentamisen myös ilman riittäviä järvensuojelutoimia, toteaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Tiina Elo.
Kaava-alueen maasto on vaikeasti rakennettavaa ja suuret korkeuserot nostavat vesi- ja viemäriputkien sekä katujen rakentamiskustannuksia. Lisäksi liikennejärjestelyt vaativat merkittävää parantamista.
– Varsinkin tiukassa taloustilanteessa on harkittava tarkkaan, minne kaupungin kannattaa rakentaa uutta kunnallistekniikkaa. Kaava-alueelta saatavat tulot eivät kattaisi syntyviä kuluja, joten alueen toteuttaminen tulisi kaupungille kalliiksi, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.
Kaava-alue rajoittuu luonnonsuojelualueeseen ja rakentaminen kaventaisi keskeistä ekologista yhteyttä Nuuksion järviylängön ja Vantaan Vestra Petikon välillä. Maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta.
– Kaupunkisuunnittelukeskus on juuri käynnistänyt Pohjois-Espoon yleiskaavan päivityksen. Sen sijaan, että puskettaisiin vanhentunutta kaavaa eteenpäin, se kannattaa palauttaa arvioitavaksi uudelleen yleiskaavatyön yhteydessä. Arvokkaalla luontoalueella voi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli kasvavan Kalajärven asukkaiden virkistysalueena, toteaa Elo.
Ely-keskus sekä ympäristöjärjestöt ovat suhtautuneet kaavaan kriittisesti, joten kaava tulisi todennäköisesti kaatumaan oikeudessa.
– On turhaa resurssien haaskausta tuottaa kaavoja pyörimään valitusprosessiin. Tällä kaavalla tuhottaisiin luontoarvoja, riskeerattaisiin Kalajärven tila ja tuotettaisiin kaupungille kustannuksia, summaa Hopsu.
Kalajärvenkallioiden kaavasta päätetään valtuustossa 9.12. Kaupunginhallituksessa Vihreät esittivät kaavan palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi Espoon pohjoisosien yleiskaavan uudistamisen yhteydessä siten, että huomioidaan alueen luontoarvot, mahdollisen rakentamisen edellyttämät liikennejärjestelyt, vaikutukset Kalajärven tilaan sekä kaavan kokonaistaloudelliset vaikutukset kaupungille.
Vihreiden palautusesitys hävisi niukasti 8-7 ja hylkäysesitys äänin 10-5. Teemme vastaavan palautusesityksen valtuustossa.
Lisätietoja:
Tiina Elo, p. 045 261 7447
Inka Hopsu, p.
Paikallisten asukkaiden tekemä video aiheesta: http://youtu.be/FO1AIvhx-9E
Tiedotusvälineissa tulee usein esille, että Espoon vihreät vastustavat jonkin alueen kaavoitusta/rakentamista tms.
Kiinnostaakin tietää, että minne Espoon Vihreiden mielestä voi rakentaa.
Vihreillä tuntuu olevan myös kammo korkeaa rakentamista kohtaan. Sillähän voitaisiin säästää vihrealueita ja yhdyskuntarakenteen leviämistä, mutta ei … vaikuttaa, että nimbyily ja kokonaiskuvattomuus vallitsevat vihreiden ajattelussa.
Erityisesti nuoret kärsivät pääkaupunkiseudun asuntopulasta. Mitä konkreettista Vihreät ovat tehneet, että asuntoja rakennettaisiin lisää?
Kiitos kommentista. Usein mediaan nousevat asiat, joissa on vastakkainasettelua. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.
Jaamme huolen edullisten asuntojen tarpeesta ja olemme olleet mm. nostamassa kaavoitettavien kerrosneliöiden tavoitemäärää 250 000 k-m2 -> 350 000 k-m2, vaatimassa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja myös hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle ja vaatimassa aktiivisempaa maapolitiikkaa, jotta jo kaavoitetut alueet (esim. Suviniitty Espoon keskuksessa) saataisiin rakentumaan. Espoossa haasteena on, että kaupunki omistaa vähän maata, jolloin kaupungin keinot saada kaavoitetut alueet rakentumaan ovat rajalliset, jos pakkokeinoja ei haluta käyttää.
Olemme olleet kaavoittamassa esimerkiksi metroasemia hyvinkin tiiviisti, emmekä vastusta korkeaa rakentamista kaikkialla. Keilaniemen tornien kaavan yhteydessä tilanne kärjistyi ja sen johdosta tehtiin Espoon korkean rakentamisen periaatteet. Todella perusteellinen paperi, jonka pohjalta kartoitettiin paikat, jonne korkea rakentaminen sopii. Esimerkiksi Finnoolle ja Perkkaalle on tulossa paljon korkeaakin rakentamista.
Olemme korostaneet myös rakentamisen mittakaavaa: Korkea ei välttämättä ole tiivistä, ja pientalomaista asumista voidaan rakentaa myös tiiviisti, jolloin palvelut saadaan lähelle. Kaupunkisuunnittelulautaukunnassa onkin ryhdytty tarkastelemaan olemassa olevaa kaupunkirakennetta tästä näkökulmasta.
Toisaalta haluamme säilyttää keskeiset ja asukkaille tärkeät viheralueet, sekä lähiluontoa kuten lapsille tärkeät koulumetsät. Espoo tarinaa tehdessä asukkailta kysyttiin, mitä he arvostavat Espoossa ja tärkeimmäksi nousi juuri luonnonläheisyys.
Kalajärvenkallioiden kaava kattaa vain 2,7% Kalajärven suunnalle suunnitellusta rakentamisesta. Olemme siis olleet hyväksymässä Kalajärvelle valtavan määrän pientalovaltaista asumista. Kaavat odottavat maankäyttösopimusten hyväksymistä. Kalajärvenkallioiden rakentaminen uhraisi arvokkaan luontoalueen ja uhkaisi pienen järven vesitaloutta. Lisäksi sen rakentaminen tulisi kaupungille kalliiksi. Siksi emme tämän yksittäisen kaavan hyväksymistä kannata.
Olemme linjanneet vihreitä kaupunkisuunnitteluperiaatteita visiopaperissamme:
https://www.espoonvihreat.fi/politiikka/espoo-2050-kaupunkivisio/vihrean-kaupungin-resepti/
Konkreettiset toimet, joilla pyrimme edistämään asuntojen rakentamista ovat mm. tiivistämisen painottaminen, erilaisten sekä tiivistämistä että kaavoituksen toteutumista rajoittavien normien purku sekä kaavoitusprosessin sujuvoittaminen ja läpinäkyvyyden lisääminen. Tämän lisäksi saimme juuri vuosien taiston jälkeen budjettineuvotteluissa nostettua rakentamattoman maan kiinteistöveroa – tämä siis koskee niitä maanomistajia, joiden maalle on kaavoitettu merkittäviä määriä asuntoja mutta jotka panttaavat rakentamista syystä tai toisesta ja osaltaan edistää kaavojen rakentumista. Lisäksi ajamme voimakkaasti edullista asumista ja vuokratuotannon lisäämistä.
Normien purku tarkoittaa esimerkiksi pysäköintinormin uudelleentarkastelua metroasemien lähellä – on järjetöntä että tällä hetkellä normi sanelee sen, montako asukasta metroaseman viereen mahtuu, ei se mikä olisi kaupunkirakenteen kannalta järkevää. Pysäköintinormi onkin nyt uudelleentarkastelussa. Esimerkki pysäköinnin vaikutuksesta löytyy vaikkapa Tapiolan metroaseman alueelta: saimme Tuuliniitylle lisää asukkaita, kun todettiin että opiskelija-asunnoille ei tarvitse rakentaa erillistä parkkihallia vaan halukkaat voivat sen ostaa viereisestä parkkikeskuksesta. Ilman tätä muutosta koko taloa ei olisi voinut rakentaa, koska maaperä ei olisi sallinut hallia. Etelä-Leppävaaraan taas olisi saatu puolet vähemmän asukkaita jos normia ei olisi löysätty sen osalta.
Prosessin ja läpinäkyvyyden parantaminen taas tarkoittaa keskustelun lisäämistä esimerkiksi ympäristökeskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen sekä asukkaiden välillä jotta meillä ei menisi lausuntokierroksille, valituksille ja oikeuskäsittelyille aikaa.
Vihreät eivät vastusta rakentamista, mutta vastustamme kyllä harkitsematonta rakentamista. Espoolla on pitkä historia siinä, että kaavoitamme toiveikkaasti vähän sinnepäin ja kaava kaatuu oikeudessa. Kalajärvenkalliot ovat juuri tällainen kaava. Siitä annetut virkamieslausunnot ovat niin voimakkaita ja alueen suunnitelmat niin heikot, ettei ole todennäköistä että kaava selviäisi oikeudessa kaatumatta. Kannattaako näitä oikeudenkäyntikuluja käydä huvikseen makselemassa?
Esimerkiksi Kalajärvenkallioiden vierellä on Kalajärven alue, jonne voidaan rakentaa merkittävä määrä lisää asuntoja. Kalajärvenkallioiden osuus on tästä häviävän pieni. Voi olla, että sinne saadaan jonkin verran asuntoja, kunhan osayleiskaavatarkastelu ja tarpeelliset selvitykset on tehty. Jos tämä käy mahdottomaksi, Espoon asuntopula ei Kalajärvenkallioilla ratkea. (Mainittakoon, että yllä mainitsemani Tuuliniityn opiskelija-asuntoyhtiö majoittaa suunnilleen yhtä paljon asukkaita kuin koko Kalajärvenkallion kaava-alue.)
Espoossa on otettu liian helppoja reittejä ja lähdetty rakentamaan uusille, ennestään rakentamattomille alueille kun saman määrän asukkaita olisi saanut fiksumminkin. Uusilla alueilla kunnallistekniikka maksaa ja kaupunkirakenteen hajautuminen tuo kustannuksia monella muullakin tavoin. Nyt onneksi tiivistäminen on agendalla myös kaavoitusohjelmassa ja kaavataloudelliset laskelmat otetaan vastedes mukaan suunnitteluun.
Mitä korkeaan rakentamiseen tulee, suosittelen lämpimästi tutustumaan erinomaiseen Espoon korkean rakentamisen periaatteet-dokumenttiin. Kyseinen dokumentti avaa korkeaa rakentamista vähän tarkemmin: se ei itse asiassa itsestäänselvästi edesauta tiivistä kaupunkirakennetta (kaikkein tehokkain on 8-kerroksinen umpikortteli). Sen sijaan em. normien purkaminen auttaa. Emme vastusta myöskään kaikkea korkeaa rakentamista. Tässäkin asiassa väliä on sillä, minne ja miten rakentamista tehdään.