Vihreät lähtevät neuvotteluihin puolustamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta, tukemaan kulttuuria ja varmistamaan tarvittavat päiväkoti- ja kouluinvestoinnit sekä vaikuttavan luontotyön jatkumisen

Kaupunginjohtajan esitys Espoon kaupungin talousarvioksi julkaistiin 3. marraskuuta. Vihreät haluavat turvata opetuksen ja varhaiskasvatuksen resurssit ja varmistaa, että kaupunkiin rakennetaan riittävä määrä kouluja ja päiväkoteja kasvavan lapsimäärän tarpeisiin. Kaupungilta tarvitaan lisäpanostusta myös kulttuuripalveluihin ja järjestöjen työn turvaamiseen, joihin molempiin Orpon hallitus kohdistaa merkittäviä leikkauksia. Luontoarvojen säilyminen ja vesistöjen kunnostus vaativat myös lisärahoitusta.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen resurssit turvattava – nyt ei ole oikea aika leikata henkilöstöstä

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys sisältää tosiasiallisia leikkauksia moniin palveluihin, etenkin kasvun ja oppimisen toimialalla. Koulujen opetuksen taso heikentyy nykyisestä, ellei talousarvioneuvotteluissa opetuksen rahoitusta lisätä.

“Emme hyväksy kaupunginjohtajan esitystä suurentaa opetuksen ryhmäkokoja ja leikata jakotuntien määrää. Mielestämme suunta on täysin väärä, kun päinvastoin olisi tarve lisätä tukea lasten ja nuorten oppimiseen”, Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikki Kauste painottaa.

Suorien määrärahaleikkausten lisäksi maan hallitus on vähentänyt jaettavaa hankerahoitusta, mikä johtaa merkittävään henkilöstön vähenemiseen espoolaisissa kouluissa sekä etenkin päiväkodeissa.

Varhaiskasvatuksessa hankerahoituksella on ollut töissä noin kaksisataa avustavaa henkilöä ja yläkouluissa ja lukioissa hankerahoilla on voitu palkata yhteisöpedagogeja ja koulunuorisotyöntekijöitä. 

“Lasten ja nuorten pahoinvointiin pitää pystyä puuttumaan paremmin. Opetuksen rinnalla toimiva henkilöstö, kuten koulunuorisotyöntekijät ja yhteisöohjaajat, on tässä erityisen tärkeässä osassa”, Kauste muistuttaa.

“Varhaiskasvatuksessa avustavalla henkilöstöllä tuetaan liian tiukaksi mitoitetun henkilöstön jaksamista sekä sujuvaa arkea päiväkodeissa. Avustavan henkilöstön työtä ovat kiitelleet myös monet muut poliittiset ryhmät, joten toivomme, että heidän arvonsa huomioidaan myös budjettineuvotteluissa”, Kauste lisää. 

Etenkin varhaiskasvatusta vaivaa edelleen krooninen työntekijäpula. 

“On tärkeää, että Espoo on houkutteleva paikka uusille työntekijöille niin varhaiskasvatuksen kuin opetuksenkin saralla. Kaupungin tulisi pikaisesti ottaa käyttöön keinoja, joilla tuettaisiin uusien työntekijöiden muuttamista Espooseen ja vanhojen pysymistä meillä”, Kauste lisää.

Koulukeskustelussa ei saa unohtaa myöskään toisen asteen opiskelijoita.

”Lukiolaiset viettävät nyt pitkiä päiviä tietokoneen ja kännykän äärellä. Nuoret itse toivovat paluuta oppikirjoihin ainakin osalla tunteja. Espoon on syytä tarkastella uudelleen päätöstään käyttää lukion oppimateriaalina lähes pelkästään digimateriaalia”, vaatii opettajataustainen valtuuston 1. varapuheenjohtaja Inka Hopsu. 

Päiväkotien ja koulujen rakentaminen sakkaa – nyt on aika lopettaa vitkuttelu

Kaupungin nopea kasvu tarkoittaa myös sitä, että Espooseen tarvitaan suuri määrän uusia kouluja ja päiväkoteja. Nykyinen tilakapasiteetti ei monilla alueilla tahdo riittää edes tämän hetkiseen tarpeeseen.

“Kaupunginjohtajan investointiesitys on päiväkotien ja koulujen osalta täysin puutteellinen. Suunnitelmissa olevien kohteiden Finnoossa, Suurpellossa, Saarnilaaksossa, Puustellinmäessä ja Laurilahdessa rakentamista tulee aikaistaa, jotta lapsille saadaan taattua päiväkoti- ja koulupaikat omalla alueella oikea-aikaisesti”, Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, Tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Henna Partanen vaatii. 

“Näiden lisäksi kymmenvuotisesta investointiohjelmasta puuttuu yli kaksikymmentä päiväkoti- ja koulukohdetta, joiden rahoitukseen tulee löytyä ratkaisu”, Partanen lisää.

Espoon on pidettävä huolta luonnostaan ja kehitettävä kestävää liikkumista

Espoon valtuusto on asettanut tavoitteeksi luonnon kokonaisheikentymättömyyden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. 

“Lähiluonto ja vesistöt ovat espoolaisille asukkaille hyvin tärkeitä. Niiden säilyminen ja luontoarvojen turvaaminen vaatii kasvavassa kaupungissa aktiivisia toimia, ja riittävää resursointia toimien, kuten järviemme kunnostamisen,  toteuttamiseen”, Inka Hopsu toteaa. 

“Kaupungin pitää parantaa kestävän liikkumisen edellytyksiä. Joukkoliikenteessä tavoitteeksi tulee asettaa kaikkien espoolaisten saaminen samalle maksuvyöhykkeelle ja pyöräilyn edellytyksiä tulee parantaa. Esimerkiksi Tarvonbaanan pyöräilyreitin rakentaminen tulee vihdoin aloittaa”, Hopsu jatkaa.

Espoosta kulttuurikaupunki – espoolaisen kulttuurin roolia tulee vahvistaa

Hallituksen leikkaukset kulttuuritoimijoiden avustuksiin osuvat myös espoolaisiin toimijoihin. 

“Kulttuuritoimijat edistävät niin espoolaisten hyvinvointia kuin kaupungin imagoa. Yksityiset kulttuuritoimijat ovat kaupungin kulttuuritoiminnan kulmakivi, ja heidän toimintaedellytyksensä tulee turvata”, Mikki Kauste sanoo.

Kaupungilla on myös lukuisia mahdollisuuksia kehittää omaleimaista kulttuuritarjontaa. Esimerkiksi tyhjillään olevan Karhusaaren huvilan saaminen kulttuuritoimijoiden käyttöön olisi erinomainen lisä.

“Karhusaaren alue on arvokas osa Espoon historiaa ja tarjoaisi hienot mahdollisuudet uudenlaisen kulttuurialueen kehittämiseksi aivan Keilaniemen kupeessa. Alueen toiminta pitää vihdoin käynnistää. Niin hienon, vasta remontoidun rakennuksen pitäminen tyhjillään on silkkaa tuhlausta”, aiheesta valtuustoaloitteenkin tehnyt Henna Partanen päättää. 

Valtuuston neuvottelut vuoden 2025 talousarviosta alkavat keskiviikkona 13.11.2024. Talousarvio vahvistetaan valtuuston kokouksessa 4.12.2024.