(Espoon Vihreät tiedote 19.8.2010) Valtuutettu, kansanedustaja (vihr.) Johanna Karimäen aloite pääkaupunkiseudun yhteisestä viherkaavasta sai kannatuksen Espoon valtuustokäsittelyssä 16.8. Valtuuston päätöksen mukaan pääkaupunkiseudun viheralueiden tarkastelun tulee olla lähtökohtana yleiskaavatyössä ja seudullisen viherverkoston turvaamiseksi käynnistetään vuoden 2010 aikana selvitystyö.

Laki velvoittaa pääkaupunkiseutua tekemään yhteisen yleiskaavan. Se on toki hyvä yhteisessä maankäytön suunnittelussa, mutta tarkka viheraluetieto on oltava käytössä, kun yleiskaavaa tehdään. Maakuntakaavataso ei riitä kuvaamaan viheralueita, niiden rajauksia, ekologisia yhteyksiä ja erityispiirteitä.

Laajat metsämantereet, kuten Nuuksio ja Sipoonkorpi sekä asukkaita lähellä olevat puistot, lähivirkistysalueet, ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Viheralueiden tulisi olla tärkein ohjaava tekijä kaikessa suunnittelussa, mutta suurin uhka viheralueille on rakentaminen ja alueiden pirstoutuminen. Keskeistä yleiskaavaprosessissa on myös osallisuus ja asukkaiden kuuleminen.

Viherkaavat on laadittu mm. Vantaalla, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Turussa sellaista laaditaan parastaikaa. Vantaan viheralueselvitys on laadittu vuonna 2002 yleiskaavan tarkistuksen lähtökohta-aineistoksi. Se on olennainen työkalu kaikessa suunnittelussa, jossa luontoarvot pitää huomioida.

Pääkaupunkiseudun rakentamisen tiivistyessä lähivirkistysalueiden merkitys korostuu entisestään. Viheralueiden tuomaa hyötyä on tutkittu vasta viime vuosina. Tutkimusten mukaan viheralueet vähentävät mielenterveysongelmia, stressiä sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Seudullisen viherverkoston turvaamiseksi on perusteltua laatia ensi vaiheessa viherkaava pääkaupunkiseudun yleiskaavatyön lähtökohta-aineistoksi.

Lisätiedot:

Johanna Karimäki
kansanedustaja, valtuutettu
050 512 1948
johanna.karimaki(at)eduskunta.fi