Valmistelussa oleva Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava määrittää rakentamisen suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen. Kasvavassa kaupungissa viheralueiden merkitys korostuu ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tulee panostaa yhä enemmän. 

”Vihreille tärkeintä on ollut varmistaa, että Pohjois- ja Keski-Espoota suunnitellaan luontoa säästäen ja siten, että kaupunkirakenne tukeutuu joukkoliikenteeseen”, sanoo kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Risto Nevanlinna.

Haastavin sovittelutyö luontoarvojen ja uuden kaupunkirakenteen välillä on Myntinmäessä, johon Espoo kaavailee lähijunan asemapaikkaa ja 10 000 asukkaan uutta kaupunkikeskusta. Alueella on myös maakunnallisesti arvokkaaksi tunnistettua luontoa.

Vihreät edellyttävät, että Myntinmäen alueen mahdollinen rakentaminen on tehtävä luonnon arvokohteet tarkasti huomioiden. Alueen rakentamista ei tule aloittaa ennen, kun on tehty sitova päätös aseman rakentamisesta. Tällä hetkellä Myntinmäki on ratasuunnitelmissa vain asemavarauksena. 

“Kaupungin ilmastotavoitteiden ja kestävän kaupunkirakenteen kannalta ei ole oikein, että rakennettaisiin uusi kaupunginosa, joka tukeutuisi vuosikausia vain autoliikenteen varaan. Tällä hetkellä on mahdollista, että Myntinmäen asema toteutuisi vasta vuosikymmenien päästä radan valmistumisesta, jos silloinkaan”, Risto Nevanlinna sanoo.

Vihreät vaativat rakentamisen ohjaamista pois Myntinmäen maakunnallisesti arvokkailta luontokohteilta.

“Tämä olisi toteutettavissa asukasmäärätavoitetta merkittävästi vähentämättä. Toivomme, että Myntinmäen luontoarvojen turvaamiselle olisi lautakunnan enemmistön tuki”, Nevanlinna lisää. 

Maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja luontokohteita Vihreät haluavat turvata myös suojelumerkinnöin.

“Kaava-alueella on monia luontokohteita, jotka on inventoitu kattavasti ja todettu maakunnallisesti arvokkaiksi. Toivomme, että ne saadaan suojelumerkinnän piiriin”, toteaa kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Henna Partanen.

Vaikka yleiskaavatyötä onkin tehty huolella, Vihreät ovat huolissaan yleiskaavan kokonaisuudesta. Mikäli yleiskaava toteutuu esitetyllä tavalla, eikä siihen saada merkittäviä parannuksia hyvän kaupunkirakenteen ja luontoarvojen turvaamisen näkökulmasta, se ei ohjaa Espoon kehitystä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään suuntaan.

“Espoo on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja turvaamaan luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Näiden linjausten tulee näkyä vahvemmin suunnitelmissa”, Partanen toteaa. 

Kaupunkisuunnittelulautakunta jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan 4.3.2020, ja mikäli asia saadaan päätökseen, kaupunginhallitus hyväksyy kaavan nähtäville.

 

Lisätietoja: 

Risto Nevanlinna, kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja, 050-4129496

Henna Partanen, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, 040-7619024