Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Espoon yleiskaava 2060 luonnosta kokouksissaan 28.2., 13.3., 27.3. ja 3.4.2024. Luonnoksesta tehtiin 120 vastaesitystä ja äänestettiin 49 kertaa. Pitkän kokouksen päätteeksi monia luontoarvojen turvaavia päätöksiä saatiin läpi. 

Kaupunginhallitus hyväksyi Espoon yleiskaava 2060 tavoitteiksi 13.3.2023 seuraavat tavoitteet:

  1. Espoo kasvaa ja kehittyy kestävästi
  2. Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki
  3. Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Valmistelun esittämä Espoon yleiskaava 2060 luonnoskartta

Vihreät haluaa säilyttää lähiluonnon ja ekologiset käytävät

Vihreät pyrkii kehittämään kaavaa kestävästi säilyttämällä lähiluontoa sekä vahvistamalla ekologisia väyliä. Ekologisia väyliä saatiin vahvistettua mm. Lukukalliossa, Eestinkalliossa, Saunalahden Kummelivuorella, Gumbölenjoen ympärillä, Mustapuron jokilaaksossa ja Tollinmäessä. Lisäksi Keskuspuiston ja Friisinkallion luonnonsuojelualueen välistä ekologitsa yhtyettä Keskuspuistoon parannettiin Puolarmetsän sairaala-alueen vieressä. Lisäksi Keskuspuistoa uhkaava Puolarintien jatko Olarissa poistettiin yksimielisesti kaavakartasta. Finnoon lokkiluodon suojavyöhykkeen määrittämistä selvitetään seuraavassa vaiheessa. Tarkemmat kohteet karttoineen löytyvät liitteenä olevasta esityskoosteesta. 

Espoossa on tehty laaja luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma, LuonTo-ohjelma. Siinä on löydetty useita luonnon monipuotoisuuden ja luontoarvojen kannalta tärkeitä selvityskohteita. Ehdotimme, että yleiskaavan ehdotusvaiheessa tulee selvittää LuonTo-ohjelman selvitysosion yleiskaavatasoisten kohteiden luontoarvoja ja arvioida alueille soveltuvat kaavamerkinnät ottaen huomioon alueiden luonto- ja virkistysarvot. Tämä hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti.

Ehdotimme myös, että nähtävilläolon aikana selvitetään valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen eli RKY-alueiden kaupunkikehitystä koskevien sitovien velvoitteiden kirjaamista yleiskaavan yleismääräyksiin. RKY alueita on Espoossa esimerkiksi Tapiolassa, Otaniemiessä, Träskändassa ja Espoon tuomiokirkon ympärillä.  

Läpinäkyvää yleiskaavatyötä

Meille oli myös tärkeää, että kuntalaiset pystyisivät entistä paremmin seuraamaan yleiskaavan päätösprosessia. Kaikki päätökset ovat julkisia, mutta niitä on vaikea kokousjärjestelmistä löytää. Tämän vuoksi teimme muutosesityksen, että yleiskaavakartta luonnos viedään kartat.espoo.fi -palveluun, missä voi valita erilaisia karttatasoja ja pystyy vertaamaan tulevaa luonnosta muun muassa nykyiseen yleiskaavaan. Haluamme myös, että Espoon yleiskaava 2060 -sivulle kootaan yleiskaavasta päätöksenteon eri vaiheissa tehdyt muutosesitykset, jotta kaavaprosessin edistymistä on mahdollista seurata. Seuraamisen helpottamiseksi teimme esityksen, missä on esitelty kaikki 120 muutosehdotusta ja 50 äänestystä helpommin selattavaan muotoon.

Huomioitavaa on, että tämä käsittelyvaihe on yleiskaavaluonnos ja tästä luonnoksesta kysytään laajasti niin kuntalaisilta kuin muilta yhteistyötahoilta. Asukkaiden kommentit ja muistutukset käydään läpi ja yleiskaavaehdotukseen tulee vielä luonnosvaiheen jälkeen muutoksia. 

Nyt keskitytään myös Espoon keskuksen kehittämiseen

Espoon keskus on jäänyt Espoon kaupunkikeskuksista jälkeen muiden kehittyessä ja pohjaehdotuksessa tuotiin hyviä avauksia etenkin Espoon keskuksen liikenneyhteyksien parantamiseksi. Jo nykyinen liikenne Espoon keskuksen ja Matinkylän välillä on huomattava ja valmistelijat olivat tuoneet sen kehittämiseksi useampia mahdollisia ratkaisuja, joita voitaisiin yleiskaavatyön mukana selvittää. 

Kokoomuksen johdolla lautakunta päätti poistaa kaikki esitetyt Espoon keskuksesta lähtevät pikaraitiotieyhteydet. Raideliikenteen väylien poistaminen yleiskaavasta ehkäisee joukkoliikenteen vaihtoehtojen tutkimisen ja parhaiden ratkaisujen löytymisen. Väylät tulisi ehdottomasti palauttaa yleiskaavaan varauksiksi, jotta viranhaltijat pystyvät tutkimaan eri vaihtoehtoja sekä huolehtimaan, että väylät ovat käytettävissä tulevaisuudessa. Väylät tulisi pitää yleiskaavaluonnoksessa myös sen vuoksi, että asukkaat pääsevät ottamaan kantaa erilaisista vaihtoehdoista.

Yleiskaava on merkittävä kaupungin kehittymistä vuosikausiksi tulevaisuuteen luotaava suunnitelma. Sen vuoksi olisi tärkeää, että irrallisten, yli 120 muutosesityksen ja noin viidenkymmenen äänestämisen sijaan olisimme lautakuntana voineet muodostaa yhteisen näkemyksen kaupungin suunnasta ja järjestää poliittiset neuvottelut. Yleiskaavan ei tulisi olla väline, jolla yksittäiset edustajat pyrkivät maksimoimaan äänisaaliinsa seuraavissa vaaleissa vaan yhdessä sovittu pitkän linjan strateginen suunnitelma. Espoon pitäisi Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina olla rakentava yhteistyökumppani ja kantaa vastuunsa koko pääkaupunkiseudun kestävästä kasvusta. Lautakuntakäsittelyn jälkeen kaupunki ei nyt näyttäydy sellaisena.

Yleiskaavan tavoitteet vesitettiin lautakuntakäsittelyssä

Kaupunginhallituksen päättämät yleiskaavan tavoitteet eivät toteudu lautakunnan päätöksen mukaisella yleiskaavaluonnoksella. Yleiskaavalla tavoitellaan Espoon kestävää kasvua ja kehittymistä viihtyisänä, luonnonläheisenä ja ilmastoviisaana verkostokaupunkina siten, että uusi rakentaminen ohjataan ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle. Näiden tavoitteiden toteutuminen on vaarantunut lautakunnan tekemien muutosten myötä. Lukuisten asemakaavan tarkkuudella olevien muutosten jälkeen yleiskaavan strategisuus koko kaupungin kehittymistä ohjaavana pitkän tähtäimen suunnitelmana on kärsinyt. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisessa muodossa nähtäville pantava luonnos ei täytä Maankäyttö-ja rakennuslain 5 § alueiden käytön suunnittelun periaatteita. Meillä tulee olla asuntoja rittävästi erilaisiin elämäntilanteisiin, erilaisille perheille ja tulotasoille.

Lautakunnan päätökset vähentää rakentamisen määrää satunnaisin muutosesityksin eri puolilta kaupunkia heikentävät kaupungin mahdollisuutta varautua ennustettuun asukasmäärän kasvuun. Se puolestaan voi johtaa hallitsemattomaan rakentamiseen, palveluiden jälkeenjäämiseen sekä asumiskustannusten huomattavaan kohoamiseen.

On tärkeää, että Espooseen kehittyy monipuolisia asuinalueita vastaten erilaisten ihmisten tarpeisiin. Keskustojen ympärille on perusteltua muodostaa monipuolisia asuinalueita, joissa kerrostalorakentaminen sekoittuu pientalorakentamiseen kunnes muuttuu reuna-alueiden pientalovaltaisiksi alueiksi. Siten myös Espoon suosituin alue Tapiola on muodostunut. Sen vuoksi lautakunnan päätös muuttaa monipuolisen monipuolisen asumisen alueen A käytännössä pientaloalueeksi vähentää paikoin rakentamisoikeutta jo toteutuneeseen rakentamiseen verrattuna, mutta myös segregoi alueet entistä vahvemmin kerrostalo- ja pientaloalueisiin. A-alueiden tehokkuuden pienentäminen vie edellytyksen niiden yhteyteen kaavailluilta joukkoliikennekäytäviltä.

Tutustu yleiskaavaan sekä lautakunnassa tehtyihin esityksiin ja äänestyksiin alla olevista linkeistä: