17.5. Missä on etätyöpaikan kahvihuone, jossa kuulee viimeisimmät juorut?Etätyö on jäänyt tietoyhteiskunnan lunastamattomaksi lupaukseksi. 1980-luvulta lähtien jokaisessa itseään kunnioittavassa tulevaisuusselonteossa on ennakoitu työmatkaliikenteen ja toimitilakulujen vähenevän, koska yhä suurempi osa töistä tehdään kotona tai korttelikonttorissa. Ei ihme, että liikenne ruuhkautuu. Miksi investoida teihin, kun työmatkaliikenne kerran vähenee?

Vaan kuinkas sitten kävikään? Nyt nekin työnantajat, jotka ovat aktiivisesti patistelleet työntekijöitä etätöihin, ovat alkaneet epäröidä. Tunnetuimpana Yahoo, joka kutsui kaikki etätyöläisensä takaisin konttorille.

Mitään teknistä estettä etätyön yleistymiselle ei ole. Monilla meistä on jo käytössä työnantajan kustantamat etätyövälineet, läppärit, mokkulat ja älypuhelimet. Niillä jatketaan työpäivää illalla kotona, kun toimistolla ei ehdi hoitaa sähköposteja eikä kirjoittaa muistioita.

Etätöistä tulikin työnantajille tapa teettää palkatonta ylityötä.

On henkilöstö etätöissä tai ei, toimitilojen käyttöaste on hyvin alhainen. Töitä tehdään työpaikan ja kodin lisäksi asiakkaiden tiloissa ja matkalla paikasta toiseen. Jos tuotantolinja pyörisi vain pari kolme tuntia päivässä, tehdas menisi nopeasti konkurssiin. Sen sijaan kalliiden lasipalatsien työhuoneet kumisevat tyhjinä suurimman osan päivästä.

Tekniikan asemesta etätyön yleistymistä jarruttavat vanhentuneet tottumukset ja säädökset. Työaikaseurantaan ei kannata kirjoittaa tehneensä töitä mökillä sunnuntaiaamuna tai lentokentällä kello kolme yöllä, koska se ei sovi työehtosopimuksen eikä työaikalain pykäliin. Viimeistään työterveystarkastaja puuttuu asiaan ja antaa työnantajalle sakot.

Työnantaja on vastuussa työaikojen pysymisestä lakien ja sopimusten raameissa. Työnantaja on vastuussa myös etätyöläisen työterveydestä ja –turvallisuudesta. Työnantajalla ei ole velvollisuutta ostaa etätyöläiselle kotiin työtuolia, mutta työnantaja on silti vastuussa etätyöläisen keittiön pöydän ääressä kipeyttämästä selästä.

Jotta rajanveto olisi oikein hankalaa, etätyöläisen ei kannata teloa itseään ruoka- tai kahvitauolla, koska niitä ei työnantajan vakuutus korvaa, toisin kuin työpaikalla. Mutta kuka on vastuussa, kun jalka katkeaa työntekijän vastatessa työpuheluun tai lukiessa työsähköposteja työajan ulkopuolella?

Ja työnantajan ja asiakkaiden tiedot ovat kotona ja hotellissa tietysti yhtä hyvässä suojassa kuin työpaikalla.

Kaikista näistä olisi hyvä sopia etukäteen, ettei tarvitse riidellä juristien välityksellä.

Etätyön suurin haaste on kuitenkin sosiaalinen. Yahoon kokemukset opettavat, että myös etätyö vaatii johtamista, ja hyvä johtaminen edellyttää esimiehen ja työntekijän välistä vuorovaikutusta. Etätyön tekijää ei saa unohtaa yksin kotiinsa!

Pelkkä esimiehen kanssa chättäily ei kuitenkaan riitä. Johdon vaikein tehtävä on etätyöläisten integrointi toimivaksi työyhteisöksi.

Perinteisiä häkkikanaloita on muutettu avokonttoreiksi, jotta tieto kulkisi paremmin, mutta miten tieto saadaan kulkemaan etätyöyhteisössä? Missä on etätyöpaikan kahvihuone, jossa kuulee viimeisimmät juorut?

Jyrki J.J. Kasvi