Hyvää kansainvälistä lukutaidon päivää!

Lukutaidon avulla pystymme kouluttautumaan, seuraamaan maailman tapahtumia, kehittämään itseämme ja selviytymään jokapäiväisessä elämässämme. Kieli on tärkeä vuorovaikutuksen väline. Ongelmat kielen kehityksessä ennustavat ongelmia myös sosiaalisella alueella. Riittävien luku- ja kirjoitustaitojen turvaaminen ehkäisee syrjäytymistä ja vähentää eriarvoisuutta.

Suomessa on jo jonkin aikaa uutisoitu, että lukutaito ja muukin osaaminen eriytyvät. Pisa-testeissä Suomi oli lukutaidossa silti yhä OECD-maiden parhaiden joukossa. Kaikista osallistujista Suomen edellä oli vain kaksi: Kiinan PSJZ-alue sekä Singapore. Huolestuttavaa kuitenkin on, että kielteisesti lukemiseen suhtautuneiden osuus oli kasvanut. Poikien tulosten heikkeneminen liittyi voimakkaasti vähentyneeseen lukuharrastukseen, sekä kiinnostukseen lukemista kohtaan. Tutkimuksissa alle 25-vuotiaiden lukutaito on kokonaisuudessaan heikentynyt 10 vuoden takaisesta tilanteesta.

Keinoja tarttua huoleen on. Olemme useita vuosia vihreissä korostaneet varhaiskasvatuksen ja varhaisen lukumyönteisyyden synnyn merkitystä. Esimerkiksi neuvolat ovat luonteva paikka kannustaa perheitä lukemaan. Varhaiskasvatuksessa voidaan myös seurata lapsen kielen kehitystä nykyistä tiiviimmin, tunnistaa kielenkehityksen häiriöitä ja tarjota tukea sitä tarvitseville lapsille ja perheille. Opetusministeriö myönsikin keväällä noin 4 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen avustuksina lukemisen kulttuurin ja lukutaidon vahvistamiseen. Toivottavasti mahdollisimman moni lapsi löytää lukemisen ilon näiden tukien tuomien mahdollisuuksien myötä!

Erilaisten oppijoiden tarpeet pitää ottaa huomioon nykyistä paremmin myös kouluissa. Tämä tarkoittaa, että opettajalla tulee olla riittävästi aikaa tutustua oppilaan lukutaitoon ja tukea sitä. Vierasta kieltä puhuvien lasten valmistavan opetuksen tulee olla laadukasta ja sitä tulisi tarjota niin kauan kuin tarvetta on, muun opetuksen rinnalla.

Aikuisille maahanmuuttajille taas tulee tarjota pitkäjänteistä ja ammattitaitoista suomen tai ruotsin kielen opetusta heidän taitotasonsa huomioiden, heti Suomeen saapumisesta lähtien, kunnes sujuva kielitaito on saavutettu. Hienoa olisi, jos kielen opettelua voisi jatkaa työssä ollessaan ja työnteon taas voisi aloittaa, vaikkei kielitaito olisikaan täydellinen. Tähän malliin pitää löytää kannustimia myös työnantajille.

Muistetaan, että selkokieli mahdollistaa lukemisen supervoiman yhä useamman käyttöön!

Uudet opetussuunnitelmat edellyttävät kaikilta opettajilta monilukutaidon ja oman oppiaineensa kielen opetusta. Lukutaito koostuukin nykyään monenlaisista palasista: on osattava käyttää erilaisia välineitä ja alustoja, pystyttävä lukemaan erilaisia tekstejä ja kuvia sekä kyettävä riittävään lähdekriittisyyteen tietolähteiden suhteen. Monilukutaito on edellytys nykypäivän yhteiskunnassa toimimiselle.

Espoon kouluissa panostetaan paljon lukemisen edistämiseen. Luetun ymmärtämistä ja teknistä lukutaitoa mittaavan ALLU-testin tulokset ovat heikentyneet viime vuosina ja tämän vuoksi viime vuodet Espoon kouluissa ovat olleet oikeita ”luku”vuosia.

On käynnistetty lukutaidon edistämisen asiantuntijaryhmä, joka suunnittelee keinoja lukutaidon parantamiseksi ja lukuloikan ottamiseksi. Tavoitteena on pitkäjänteinen, kaikkia kouluja ja kaikkea opetusta koskeva toimintatavan muutos, jossa lukuinnostuksen synty on keskeistä. On ollut hienoa nähdä opettajien ja oppilaiden innostus jakaa lukemisen opettamisen keinoja ja lukuvinkkejä! Ilmapiiri on ollut innostunut ja inspiroiva.

Lukemisesta voisi kirjoittaa romaanin, mutta viimeisenä haluan nostaa tärkeäksi lukutaidon tekijäksi vielä kirjastomme.Korona-kevään hieno ja symbolinenkin toimi sekä osoitus arvoistamme oli mahdollistaa kirjojen lainaaminen ensimmäisten aukeavien palveluiden joukossa. Huolehditaan jatkossakin kirjastojen saavutettavuudesta, kehittämisestä ja riittävistä määrärahoista. Kirjastoissa, jos missä on osaamista kenen tahansa lukuintoa siivittämään!

Iloisia lukuhetkiä jokaiselle tähänkin iltaan!