Arvoisat sotiemme veteraanit, Hyvät itsenäisyyspäivän juhlavieraatSuomi juhlii tänään 96:a itsenäisyyden vuotta. Silti vain vuosisata sitten, vain neljä vuotta ennen itsenäisyysjulistusta, ajatus Suomen suuriruhtinaskunnan itsenäistymisestä vaikutti vain kaukaiselta haaveelta.Venäjän imperiumi pyrki pikemminkin vain tiukentamaan otettaan rajamaana pitämästään Suomen suuriruhtinaskunnasta.

Venäjän lokakuun vallankumous vuonna 1917 tarjosi Suomelle kuitenkin yllättäen tilaisuuden irtautua poliittisen väkivallan ja maailmansodan uuvuttamasta Venäjän imperiumista.

Tilanteen hämmentävyyttä suomalaisille kuvaa hyvin se, että vielä 30. marraskuuta eduskunta oli jättänyt käsittelemättä Svinhufvudin senaatin esittämän yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen … ja lähti lomalle.

Kun itsenäisyysjulistuksesta – lopulta – äänestettiin 6. Joulukuuta 1917, vain 100 kansanedustajaa äänesti sen puolesta… 88 äänesti vastaan, nimenomaan siksi, että Suomi julistautui itsenäiseksi yksipuolisesti, neuvottelematta Venäjän kanssa.

# # #

Ajatus itsenäistymisestä oli ottanut Suomessa tulta nopeasti. Aina vuoden 1899 Helmikuun manifestiin asti suomalaiset olivat luottaneet Venäjän tsaarien hallitsijanvakuutusten turvaavan Suomen erityisaseman.

Helmikuun manifesti aloitti ensimmäisen sortokauden ja Suomen määrätietoisen venäläistämisen.

Nikolai II oli pettänyt vakuutuksensa.

Itse asiassa, ilman sortokausia Suomi olisi tuskin koskaan itsenäistynyt.

Nimenomaan ensimmäinen … ja viimeistään toinen sortokausi käänsivät suomalaiset itsenäisyyden kannattajiksi.

Puolan ja balttien kokemukset olivat kuitenkin osoittaneet, että Venäjä ei epäröinyt käyttää väkivaltaa murskatakseen alusmaidensa kansalaisten itsenäisyyspyrkimykset.

Siksi niin moni suomalainen taipui vuoteen 1917 asti myöntyväisyyslinjalle.

Kaikki eivät kuitenkaan olleet valmiita taipumaan.

Vaikka suomalaiset protestoivat sortokausien venäläistämistoimia lähinnä passiivisella vastarinnalla, kenraalikuvernööri Bobrikovin murha vuonna 1904 ei ollut mikään yksittäinen väkivallanteko.

Itse asiassa, vain sata vuotta sitten poliittiset salamurhat ja äärinationalistinen terrorismi olivat Suomen poliittista arkea.

Esimerkiksi – Verikoiriksi itsenään kutsunut suomalainen terroristijärjestö rekrytoi riveihinsä lukiolaispoikia, koska poliisit eivät osanneet varoa kadulla vastaan tulevia teinejä … ennen kuin nämä ottivat aseen esiin ja ampuivat. Venäläistä esivaltaa palvelleet suomalaiset poliisit kun olivat suomalaisten äärinationalistien mielestä pettureita.

Kuten myös suuriruhtinaskunnan korkein suomalainen virkamies, prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen, joka ammuttiin kotiinsa helmikuussa 1905.

Suomeen salakuljetettiin aseita. Kodeista etsittiin pommitehtaita. Helsingin Eerikinkadun poliisiaseman pihalle asetettu naulapommi jäi sentään suutariksi.

1900-luvun alun uutiset Suomesta tuovat elävästi mieleen tämän päivän kriisipesäkkeiden tapahtumat. 

Sata vuotta sitten kriisipesäkkeenä oli Suomi.

# # #

Sortovuosien perintö näkyy Suomessa edelleen. Jo vuonna 1919 vasta itsenäistyneen Suomen perustuslaissa suomalaisille taattiin poikkeuksellisen vahvat kansalaisoikeudet.

Ei siksi, että maassa olisi ollut rauhalliset olot, päinvastoin.

Vaan siksi … että nimenomaan sortovuodet olivat opettaneet suomalaisille kansalaisoikeuksien arvon … ja mitä siitä seuraa, kun niitä rikotaan. 

Onkin erikoista, että nyt kun olot Suomessa ovat rauhallisemmat ja turvallisemmat kuin koskaan aiemmin maamme historiassa, … turvallisuusviranomaisille halutaan entistä laajemmat oikeudet valvoa suomalaisten elämää.

# # #

Hyvä juhlaväki

Suomen tie itsenäiseksi valtioksi ei ollut helppo, mutta vuonna 1917 Suomen pahimmat koettelemukset olivat vasta edessä.

Itsenäisyyden ensimmäisiin vuosikymmeniin mahtui Euroopan historian verisin sisällissota – julmine jälkinäytöksineen, II maailmansota – milloin liittoutuneiden milloin akselivaltojen liittolaisena sekä kolme maastamuuttoaaltoa.

Jokaisen kannattaa pysähtyä miettimään, millainen Suomi olisi nyt, millaista meidän elämämme olisi, jos Suomi ei olisi ollut vain toinen Manner-Euroopan sotaa käyneistä maista, jota ei sodan aikana koskaan miehitetty. 

Suomi saattoi olla suomettunut, mutta itsenäisesti suomettunut.

# # #

Suomen vaikeasta historiasta kertoo paljon se, että Suomesta on aikojen kuluessa muuttanut pois yhteensä yli miljoona suomalaista. Esimerkiksi … 1920-luvulla paettiin valkoista valtaa, 40-luvun lopulla pelättiin neuvostomiehitystä ja 60-luvulla lähdettiin etsimään parempaa toimeentuloa ja avarampaa maailmaa.

Pelkästään Ruotsiin muutti 60-luvulla 200.000 suomalaista, ja 70-luvulla lisää. Aktiivista väkeä, jolle ei löytynyt sijaa suomalaisesta yhteiskunnasta.

Kaikki eivät toki lähteneet etsimään pelkästään parempaa toimeentuloa. On kuvaavaa, että kun Tukholmassa viime viikolla avattiin seksuaalivähemmistöille tarkoitettu vanhusten hoitokoti, osa sen ensimmäisistä asukkaista oli syntyjään … nimenomaan suomalaisia.

# # #

Historia muistaa sodat ja kansanvaellukset, mutta me unohdamme helposti, että suurin osa itsenäisen Suomen historiasta on ollut … hyviä … vähän tylsiä aikoja, joista ei kirjoiteta sotaromaaneja joulumarkkinoille.

Suomen lähes kymmenestä itsenäisyyden vuosikymmenestä … liki seitsemän viimeisimmän ajan Suomessa on vallinnut rauha.

Ja sinä aikana meidän elintasomme on noussut sodan runteleman kehitysmaan tasolta yhdeksi maailman rikkaimmista teollisuusmaista.

Kehitys on ollut käsittämättömän nopeaa. 

Kolmen A:n luottoluokitus saa meidät unohtamaan, että joukossamme on vielä monta suomalaista, jotka muistavat, miltä nälkä maistuu.

Nyt … muu maailma kadehtii meidän naistemme tasa-arvoa, viranomaistemme luotettavuutta ja lastemme kouluja. 

Suomen koululaiset eivät ehkä enää ole maailman parhaita laskemaan, mutta ei Suomen koululaisten PISA-arvosanoissa edelleenkään mitään häpeämistä ole.

Itse asiassa, missään päin maailmaa … ei missään asiassa ,,, tarvitse hävetä olevansa suomalainen.

# # #

Seitsemän vuosikymmentä rauhaa ja hyvinvointia. Mutta siitä on maksettu kova hinta, se ei saa unohtua.

ilman itsenäisyytemme kolmen ensimmäisen vuosikymmenen koettelemuksia … emme olisi tässä nyt.

# # #

On hyvä muistaa, ettei Suomen nykyinen hyvinvointi takaa mitään, etenkin kun tulevaisuuteen katsotaan vuosikymmenten päähän, kun meidän lastenlapsemme … tekevät lapsia.

Millaiseen Suomeen ja maailmaan nuo lapset syntyvät, riippuu meistä. Meidän tekemistämme valinnoista.

Rauha ja hyvinvointi eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. 
Itsenäisen Suomen toisen vuosisadan koettelemukset eivät välttämättä … toivottavasti ole sotia.

Mutta haasteita meillä ja meidän lapsillamme on edessä. Se on varmaa.

Esimerkiksi … tällä hetkellä jokaista työssä käyvää suomalaista kohti on 1,2 suomalaista, jotka eivät ole töissä. He ovat opiskelemassa, armeijassa, eläkkeellä, työttöminä.

Se ei ole ongelma. 

Koska me olemme iloisia veronmaksajia. 

Koska meidän eläkeyhtiöillämme on miljardeja euroja säästössä. 

Mutta … jos me jatkamme nykyiseen tahtiin … jo 2030-luvulla, … jokaista työssä käyvää suomalaista kohti on … 1,6 sellaista suomalaista, joka ei ole työssä.

… Se on se kestävyysvaje, josta niin paljon puhutaan.

… Mitä se tarkoittaa käytännössä? 

Sitä, että jos me emme keksi jotain todella nerokasta seuraavien 15 vuoden aikana, meidän on pidennettävä työpäivämme 11-tuntisiksi … jos haluamme säilyttää kaiken muun ennallaan.

Tai nostettava eläkeikää – tai nostettava veroja – tai …

… kuten esimerkiksi Suomen kanssa samassa tilanteessa olevat Japani ja Korea … kehittävät kilvan vanhustenhoitorobotteja. 

Kun tsunami iski Japaniin, kotinsa ja perheensä menettäneille vanhuksille jaettiin robottikuutteja, koska ihmisiä ei riittänyt lohduttamaan heitä.

Toivottavasti … Suomi … hyödyntää uutta tekniikka ensin muilla aloilla … jotta meillä riittää ihmisiä ihmisten hoitoon myös tulevaisuudessa.

# # #

Joka tapauksessa, vain yhdessä me voimme kohdata kestävyysvajeen, ilmastonmuutoksen, robotisaation, globalisaation. 

Raskaita sanoja, joista emme kaikki taatusti ole yhtä mieltä. Silti meidän on lähivuosina … yhdessä … löydettävä keinot niiden taltuttamiseen.

Jos ja kun tilanne joskus vaikuttaa toivottomalta, kun erot arvoissa ja asenteissa uhkaavat repiä kansakunnan kahtia, meidän kannattaa katsoa taaksepäin, Suomen historiaan.

Itsenäinen Suomi on selvinnyt paljon kovemmistakin koetuksista. Meitä odottavat haasteet eivät ole mitään verrattuna niihin, jotka meitä edeltäneet sukupolvet ovat joutuneet kohtaamaan.

Meillä suomalaisilla on kaikki edellytykset, parhaat mahdolliset lähtökohdat, selvitä ja menestyä myös tulevaisuudessa. 

Kiitos niiden miesten ja naisten, jotka isänmaan kutsuessa … ovat olleet valmiita uhraamaan kaikkensa itsenäisen Suomen puolesta.

Arvoisat sotiemme veteraanit, kiitos.

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää!