6.12. olemme noille sukupolville paljosta kiitollisuudenvelassa. Niin niille miehille ja naisille, joiden nuoruuden söi sota, kuin myös niille, jotka sotien jälleen jälleenrakensivat Suomen … eivät sellaiseksi kuin se oli ollut … vaan sellaiseksi, millaisen Suomen he halusivat lapsilleen ja lapsenlapsilleen antaa. Siis meille.Hyvät Juhlavieraat 
Ärade festpublik! 
Ladies and gentlemen

Suomi juhlii tänään 95-vuotiasta itsenäisyyttä. 95 vuotta on kunnioitusta herättävä ikä mille tahansa kansakunnalle, semminkin kun muistetaan, miten huteralle pohjalle Suomen itsenäisyys vuonna 1917 perustettiin.

100 vuotta sitten Suomen suuriruhtinaskunnan arkea olivat poliittiset salamurhat ja terrori.

Finland firar idag 95 års självständighet. 95 år är en vördnadsingivande ålder för vilken nation som helst, I synnerhet när man minns hur bräcklig grunden var som vår självständighet anlades på år 1917.

100 år sedan hörde politiska lönnmord och terror till vardagen i storfurstendömet Finland.

Kenraalikuvernööri Bobrikovin murha vuonna 1904 ei ollut mikään yksittäistapaus. Itse asiassa suurin osa uhreista oli vuonna 1905 kotiinsa ammutun prokuraattori Soisalon-Soinisen tavoin suomalaisia, esimerkiksi poliiseja, joita suomalaiset äärinationalistit pitivät isänmaan pettureina.

Ensimmäisten vuosien perusteella kukaan tuskin ennusti itsenäiselle Suomelle kovin pitkää ikää.

Kuka olisi vuonna 1917 saati vuonna 1918 voinut kuvitella, että vain muutama sukupolvi myöhemmin Suomi olisi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita, josta tullaan eri puolilta maailmaa hakemaan oppia koululaitoksen kehittämiseen, korruption torjuntaan ja innovaatiopolitiikkaan.

Me olemme noille sukupolville paljosta kiitollisuudenvelassa. Niin niille miehille ja naisille, joiden nuoruuden söi sota, kuin myös niille, jotka sotien jälleen jälleenrakensivat Suomen … eivät sellaiseksi kuin se oli ollut … vaan sellaiseksi, millaisen Suomen he halusivat lapsilleen ja lapsenlapsilleen antaa. Siis meille.

Vem hade kunnat föreställa sig år 1917, för att inte tala om 1918, att Finland endast några generationer senare är ett av världens mest jämlika och välmående länder, som många andra vill ta lärdom av, till exempel vår skolutveckling, korruptionsbekämpning och innovationspolitik.

Vi har mycket tacka dessa tidigare generationer för, de kvinnor och män vars ungdom försvann i krigen och de som återuppbyggde Finland efter krigen, inte till vad det varit, utan till vad de ville överlåta åt sina barn och barnbarn. Till oss, alltså.

Me suomalaiset tuskailemme talouskriisien syvyyttä ja rakennemuutosten vaikeutta, mutta meidän ongelmamme eivät ole mitään verrattuna niihin haasteisiin, joita nämä meitä edeltäneet sukupolvet ovat joutuneet Suomea puolustaessaan ja rakentaessaan kohtaamaan.

Suomen tie väkivallan riivaamasta agraariyhteiskunnasta menestyväksi tietoyhteiskunnaksi antaa toivoa ja mallin myös muille kansakunnille. Kansakunnille, joita nyt riivaa toivottomuus ja väkivalta. Kehitys yhtenäiseksi hyvinvoivaksi kansakunnaksi on ongelmista ja ristiriidoista huolimatta mahdollista.

The progress of Finland from a violence stricken agrarian society into a successful information society gives hope and a model also for other nations. Nations, now possessed by hopelessness and violence. Development into a unified prosperous nation is still possible, in spite of current problems and conflicts.

Hyvät Juhlavieraat!

Hyvinvointi ei ole kuitenkaan Suomessakaan jakautunut tasaisesti. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on nostanut esiin erityisesti nuorten syrjäytymisen.

Ei ole inhimillisesti, ei sosiaalisesti eikä edes taloudellisesti kestävää, että jo noin 50.000 suomalaista nuorta on syrjäytynyt yhteiskunnasta… Espoossa se tarkoittaa noin 3000 nuorta.

Välfärden är dock inte jämt fördelad i Finland. Republikens President Sauli Niinistö har i synnerhet lyft fram utslagning av unga.

Det är inte mänskligt, socialt eller ens ekonomiskt hållbart att 50 000 finska ungdomar redan har slagits ut ur samhället. I Esbo innebär det ungefär 3 000 unga.

Mikä meidän hyvinvoivassa Suomessamme on nyrjähtänyt, kun niin moni suomalainen ja espoolainen nuori jää opintojen, töiden, _kaiken_ ulkopuolelle. Yli 30.000 heistä ei ole edes ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Osa ei hae edes toimeentulotukea.

Meillähän piti olla maailman paras koulujärjestelmä! Silti se epäonnistuu joka 20. lapsen kohdalla.

We were supposed to have the very best education system in the world! Nevertheless, it fails … miserably … with every 20. child.

Kukaan ei yksin pysty auttamaan 50.000 nuorta takaisin elämän syrjään kiinni. Eivät sosiaaliviranomaiset, eivät poliitikot, eivät opettajat. Siihen tarvitaan meitä kaikkia. Koko Suomea, koko Espoota.

Haastan jokaisen meistä miettimään, mitä minä voisin tehdä nuorten opiskelun ja työnsaannin hyväksi.

Jotkut keinot ovat toki itsestään selviä kuten työ- ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen. Siihen urakkaan minä haastan sekä Espoon kaupungin että espoolaiset yritykset.

Yhteiskuntavastuu odottaa kantajia.

Jotkut keinot ovat puolestaan vaikeampia, mutta vähintään yhtä tärkeitä, esimerkiksi kiusaamisen kitkeminen pois Suomen kouluista. Kiusaamisen on todettu merkittävästi edistävän syrjäytymistä. Siksi niin opettajien, vanhempien kuin myös oppilaiden on yhdessä sitouduttava torjumaan kiusaamista kaikissa muodoissaan.

Syrjäytymisen torjunta ei ole helppoa, mutta se kannattaa. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle paitsi yhden sivuraiteelle menneen elämän … myös 1,2 miljoonaa euroa. Meillä ei ole siihen yksinkertaisesti varaa. Pelkästään syrjäytyneiden espoolaisnuorten osalta tämä voi tarkoittaa jopa kolmen ja puolen miljardin euron menetyksiä. Siihen verrattuna Espoon kaupungin ensi vuoden 1,6 miljardin euron budjetti kalpenee.

Att förhindra utslagning är inte lätt, men det lönar sig. Varje utslagen ungdom kostar samhället ett liv som går snett … och 1,2 miljoner euro. Vi har helt enkelt inte råd med utslagning. Talar man om utslagna unga i Esbo bli kostnaderna tre och en halv miljarder euro, en summa som får stadens hela nästa års budget på 1,6 miljarder euro att blekna.

Hyvät kuulijat!

Päättyvä vuosi 2012 jää Espoon historiaan monella tapaa. Metron rakennustyöt etenivät, ja valtuuston koko kasvoi 75:een asukasluvun ylitettyä 250.000.

Pisimmälle tulevaisuuteen kantaa kuitenkin Aalto yliopiston uuden kampuksen suunnittelun käynnistyminen Espoon Otaniemessä. Siinä missä Alvar Aallon suunnittelema TKK:n vanha kampus leimaa Otaniemeä, Aallon uuden kampuksen vaikutukset ulottuvat Keilaniemeen ja Tapiolaan asti.

Aallon kampuksesta onkin tulossa kansallisesti ainutlaatuinen ja kansainvälisesti merkittävä tiedon, osaamisen ja yrittämisen keskittymä.

Tätä kehitystä eivät kuntien ja tieteenalojen vanhat hiekkalaatikkoleikit saa vaarantaa.

Aallon monitieteisyys tuottaa lisäarvoa vasta kun eri tieteenalojen opiskelijat, opettajat ja tutkijat kohtaavat yhteisellä kampuksella yliopistotyön arjessa … ja vapaalla sen työn jälkeen. Kahvilat ja pubit ovat Aalto-kampukselle vähintään yhtä tärkeitä kuin laboratoriot ja luentosalit.

Uudet ajatukset ovat kuin kemiallisia reaktioita. Niitä on turha odottaa ennen kuin erilaiset aineet … tai ihmiset saatetaan yhteen. Otaniemessä ja sen lähettyvillä toimivat tutkimuslaitokset ja teknologiayritykset ovat erinomaisia näiden innovaatioiden katalyyttejä.

The multidiciplinary nature of the Aalto university adds value only when the students, teachers and reserachers of various fields of science meet and interact on a common campus in the course of day to day scientific work … and later hours too. Cafes and pubs are at least as important to the Aalto campus as laboratories and lecture halls.

New ideas are like chemical reactions. Forcing them is futile unless different materials … or people … are brought together. What is more, research institutes and technology companies in and around Otaniemi are particularly effective catalysts for these reactions … or innovations.

Arvoisat juhlavieraat!

Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä katsoa paitsi menneisyyteen myös tulevaisuuteen. Ja tulevaisuuden rakentamisessa Espoo on tänä vuonna astunut aivan uudelle aikakaudelle.

Siinä missä poliitikot ja virkamiehet aiemmin kirjoittivat Espoon päätöksentekoa ohjaavan Espoo-strategian kaupungintalolla keskenään, nyt espoolaiset kutsuttiin ensimmäistä kertaa mukaan … ideoimaan yhdessä tulevaisuuden Espoota, Espoo-tarinaa. Keskusteluun Espoon tulevaisuudesta on voinut keväästä lähtien osallistua verkossa, kaupunginjohtajan vetämissä asukasilloissa, Espoo päivän työpajoissa sekä ikäihmisille jaetulla haastattelulomakkeella.

Pelkästään verkkokeskusteluun on osallistunut jo 4 258 ihmistä.

På självständighetsdagen är det bra att inte bara se bakåt utan också framåt. Staden har detta år tagit framtidsbyggandet in i en helt ny era.

Förr skrevs stadens strategi i stadshuset av politikerna och tjänstemännen, men nu har Esboborna för första gången inbjudits att komma med idéer för framtidens Esbo, att vara med och skriva Berättelsen om Esbo. Sedan våren har ordet varit fritt om Esbos framtid på webben, på stadsdirektörens invånarkvällar, i Esbodagens verkstäder och på enkäter som delats ut åt de äldre.

Enbart diskussionen på nätet har redan haft 4 258 deltagare.

Eikä todellisia tulevaisuuden espoolaisiakaan ole unohdettu. Heidät on otettu mukaan Espoon esikoulujen Päivä kaupunginjohtajana –tilaisuuksissa, joissa espoolaiset lapset ovat itse päässeet kertomaan, millaisessa Espoossa he haluaisivat elää.

Tai kuten eräs esikoululainen totesi: ”Auttaisin toisia, jos ne ei pääse jonnekin tai pääse mistään pois.”

Siinä meillä hyvä evästys mm. nuorten syrjäytymisen torjuntaan.

Joka tapauksessa … ensi valtuustokauden päätöksentekoa Espoon kaupungissa ohjaavan strategian korvaavasta Espoo-tarinasta onkin tulossa ihmisläheisempi ja elämänmakuisempi, kuin … mikään mitä Suomen kunnissa on tähän mennessä nähty.

Siitä on hyvä kaikkien meidän espoolaisten olla ylpeä.

Eikä espoolaisten kuuleminen pääty tähän. Espoo-tarina on elävä asiakirja. Jos ette tällä kertaa ehtineet mukaan, tilaisuuksia tulee jatkossa lisää. Tervetuloa mukaan tekemään yhdessä meidän yhteistä Espootamme.

Hyvät juhlavieraat!

Seuraavaksi ohjelmassa on illan mukavin vaihe, meidän oma espoolainen itsenäisyyspäiväperinteemme, Espoo-mitalien jako. 

Ärade festpublik! 

Nästa programpunkt är den trevligaste på hela kvällen, Esbo stads egna tradition på självständighetsdagen, utdelningen av Esbomedaljerna.

Sitä ennen haluan kuitenkin nostattaa kolminkertaisen eläköön-huudon 95-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

Ett trefaldigt leve för det 95-åriga självständiga Finland.

Eläköön! Eläköön! Eläköön!

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää!
Ja önskar er alla en riktigt bra sjävständighetsdag!
Happy independence day.