Espoon Vihreät ry säännöt
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Espoon Vihreät ry, ruotsiksi De Gröna i Esbo rf ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.
Yhdistyksen virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi.
Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä.
Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan kunnallisjärjestöksi.
2. Tarkoitus ja toimintamuodot
Kunnallisjärjestön tarkoituksena on
* edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta;
* tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta Espoon alueella;
* toimia jäsentensä yhteistyöelimenä;
* edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen.
* yhdistää vihreän arvomaailman omaavia espoolaisia
Tarkoituksensa toteuttamiseksi kunnallisjärjestö
* toimii puolueen kunnallisjärjestönä puoluehallituksen vahvistamalla toimialueella;
* asettaa kunnallisvaaleissa ehdokkaat puolueen listoille toimialueellaan;
* vastaa puolueen kunnallisvaalikampanjasta toimialueellaan;
* tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja koordinoi niiden yhteistyötä;
* vastaa tiedonkulusta jäsenyhdistystensä ja puolueen välillä;
* tekee aloitteita ja kannanottoja;
* harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
* järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia sekä
* järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.
Toimintansa tukemiseksi kunnallisjärjestö voi
* päättää luottamushenkilömaksun perimisestä kunnallisiin luottamustehtäviin valituilta;
* ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;
* omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta;
* järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia.
* harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy kunnallisjärjestön tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
3. Jäsenet
Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat yhdistysjäsenet ja henkilöjäsenet.
Yhdistysjäsenet
Yhdistysjäseneksi voidaan hyväksyä Espoon alueella toimiva rekisteröity yhdistys,
* jonka jäsenet ovat 15 vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa,
* joka haluaa osallistua puolueen ja kunnallisjärjestön toimintaan,
* joka hyväksyy puolueen ja kunnallisjärjestön tarkoituksen ja säännöt ja
* joka on hyväksytty puolueen jäseneksi.
Kunnallisjärjestön jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi.
Jäsenyhdistykset hyväksyy hakemuksesta kunnallisjärjestön kokous.
Henkilöjäsenet
Henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa.
Yhdistyksen henkilöjäsen ei voi olla jäsenenä johonkin muuhun puolueeseen kuuluvassa yhdistyksessä. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Henkilö ei voi samanaikaisesti olla sekä kunnallisjärjestön suora henkilöjäsen että jonkin yhdistysjäsenen henkilöjäsen.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota kunnallisjärjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti kunnallisjärjestön hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta kunnallisjärjestön kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Kunnallisjärjestön kokous voi erottaa jäsenyhdistyksen kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä kahdessa perättäisessä kokouksessa, jos jäsenyhdistys
* on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on kunnallisjärjestöön liittymällä sitoutunut tai
* on menettelyllään kunnallisjärjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut kunnallisjärjestöä tai puoluetta tai
* ei enää täytä laissa tai näissä säännöissä edellä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jäsenyhdistys, joka on erotettu puolueesta, on erotettava myös kunnallisjärjestöstä.
Hallitus voi erottaa henkilöjäsenen jos tämä
* on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on kunnallisjärjestöön liittymällä sitoutunut tai
* on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai;
* ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai
* asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa.
Hallitus voi katsoa henkilöjäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos henkilöjäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna.
5. Jäsenmaksu
Kunnallisjärjestö voi periä jäsenyhdistyksiltään vuotuista jäsenmaksua. Jäsenmaksun suuruudesta päättää kunnallisjärjestön syyskokous.
Henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta henkilöjäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.
Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle että yhdistyksen jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä.
Puoluekokous päättää vuosittain:
* perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden;
* perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta yhdistykselle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kahdeksan (8) muuta jäsentä.
Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. Puolet jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Jos hallituksen jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen seuraavassa yhdistyksen kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen voidaan valita enintään kolmeksi perättäiseksi kaksivuotiskaudeksi.
Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi asettaa työryhmiä tai muita toimielimiä yhdistyksen toiminnan eri alueiden edistämistä varten.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään neljä (4) hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Kunnallisjärjestön nimen kirjoittaminen
Kunnallisjärjestön nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.
8. Tilikausi ja toiminnantarkastus
Kunnallisjärjestön tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on toimitettava toiminnantarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee luovuttaa toiminnantarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
9. Kunnallisjärjestön kokoukset
Kunnallisjärjestö pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Kunnallisjärjestön kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous syys-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Kunnallisjärjestön kokous pidetään, kun kunnallisjärjestön kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yksikin kunnallisjärjestön jäsenyhdistys tai kymmenesosa kunnallisjärjestön äänivaltaisista henkilöjäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
10. Kunnallisjärjestön kokousten koollekutsuminen
Kunnallisjärjestön kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenyhdistyksille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta kirjeitse tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.
Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa.
11. Jäsenyhdistysten äänivalta kunnallisjärjestön kokouksessa
Äänivaltaa yhdistyksen kokouksessa käyttävät yhdistyksen varsinaiset jäsenet.
Yhdistysjäsenten äänivalta
Jokaisella yhdistysjäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä, pyöristettynä alaspäin lähimpään täyteen kymmeneen.
Yhdistysjäsenet käyttävät äänivaltaansa siten, että jokaisella yhdistysjäsenellä on oikeus lähettää yhdistyksen kokoukseen yksi äänivaltainen edustaja kutakin täyttä kymmentä jäsentään kohti. Jokainen yhdistysjäsenen äänivaltainen edustaja käyttää yhdistyksen kokouksessa kymmentä (10) ääntä.
Tästä poiketen yhdistyksellä, jolla on alle kymmenen jäsentä, on kuitenkin oikeus yhteen äänivaltaiseen edustajaan, joka käyttää yhdistyksen kokouksessa yhtä (1) ääntä.
Äänivaltaisiin edustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monesta jäsenyhdistyksen henkilöjäsenestä on edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä maksettu puolueelle menevä jäsenmaksuosuus.
Henkilöjäsenten äänivalta
Jokaisella henkilöjäsenellä on yhdistyksen kokouksessa kullakin yksi ääni.
12. Päätöksenteko kunnallisjärjestön kokouksessa
Kunnallisjärjestön kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos täytettävänä on vain yksi paikka.
Kun täytettävänä on useita paikkoja, suoritetaan valinta suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti:
* Äänestäjä kirjoittaa vaalilippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja;
* Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.;
* Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi.
13. Kunnallisjärjestön kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat
Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös yhdistyksen kokouksessa:
* ehdokkaiden asettaminen kunnallisvaaleihin;
* henkilöiden esittäminen kunnallisiin luottamustehtäviin;
* yhdistyksen ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaalien ehdokasasetteluun;
* ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri).
Kunnallisjärjestön kokous voi päättää siirtää jonkin yllämainituista asioista päätettäväksi kunnallisjärjestön kokouksen sijaan jäsenäänestyksessä, johon ottavat osaa kunnallisjärjestön ja jäsenyhdistysten henkilöjäsenet näiden sääntöjen 15:ssä kohdassa kuvatulla tavalla.
Kunnallisjärjestön kokous voi myös tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa jossakin yllämainituista asioista hallitukselle.
14. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksen tehtävänä on:
* käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastuskertomus;
* päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
* käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksen tehtävänä on:
* hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle;
* valita hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja joka toinen vuosi;
* valita hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle;
* valita kaksi toiminnantarkastajaa ja näille varatoiminnantarkastajat;
* käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli jäsenyhdistys haluaa saada jonkin asian kunnallisjärjestön kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
15. Jäsenäänestys
Kunnallisjärjestön kokous voi päättää, että jostakin 13:ssa luetellusta asiasta päätetään kunnallisjärjestön kokouksen sijasta jäsenäänestyksessä.
Jäsenäänestyksellä tarkoitetaan tässä yhdistyslain 19 pykälän mukaista liittoäänestystä, jossa äänioikeutettuja ovat kunnallisjärjestön ja sen jäsenyhdistysten henkilöjäsenet. Jäsenäänestys suoritetaan suhteellisena vaalina näiden sääntöjen 12 kohdan mukaisesti erillisessä äänestystilaisuudessa tai postiäänestyksenä ja sen tarkemmasta toteuttamisesta määrätään kunnallisjärjestön kokouksen hyväksymässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä.
16. Sääntöjen muuttaminen ja kunnallisjärjestön purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta on tehtävä kunnallisjärjestön kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta.
Kunnallisjärjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat Vihreä Uusimaa ry:n käytettäväksi kunnallisjärjestön tarkoituksen edistämiseen.
17. Saavutetut jäsenoikeudet
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.