(Länsiväylä 3.5.09) Valtuustossa 6.4 esitettiin valtuutetuille kaiken muun tekstin lomassa päätettäväksi, että: ”Liikelaitostamista tullaan jatkamaan valmistelemalla tänä ja ensi vuonna toimitilojen sekä kunnallisteniikan ylläpitopalvelujen liikelaitokset sekä konsernipalvelujen (talous-, tieto- ja henkilöstöpalvelujen liikelaitos) ja tutkitaan mahdollisuudet liittää uusia toimintoja nykyisiin liikelaitoksiin tai yhdistää nykyisiä liikelaitoksia uusiin perustettaviin laitoksiin (esim. ruokahuolto, siivous ja toimitilojen ylläpito yhteen organisaatioon).”

Edellä mainittua siis esitettiin päätettäväksi vailla mitään taloudellisia tunnuslukuja tai taustaselvityksiä. Valtuusto oli kuitenkin hereillä ja esitykseen tehtiin muutos teknisenä korjauksena.

Liikelaitos ei ole heikentyneen taloustilanteen pelastus, ei ainakaan kaupungin sisäiseen laskutukseen perustuvana.  Sillä hämätään päättäjiä. Virkamiesten intressi on saada asia läpi, jotta jatkossa voisivat päättää asioista luottamusmiesten sotkeutumatta niihin. Pahimmassa tapauksessa toiminto karkaisi kokonaan demokratian ulottumattomiin, jos valtuustolle jäisi päätettäväksi vain liikelaitoksen tuottoprosentti, jonka liikelaitos siis maksaa kaupungille tai valtuusto voi päättää mahdollisesta toiminta-avustuksesta liikelaitokselle.

Liikelaitoksella pitäisi olla myytävä tuote, jonka ulkopuolinen taho ostaa. Kannattavalla liikelaitoksella pitäisi olla aito mahdollisuus tehostaa toimintaansa. Kaupunkien palvelutuotantoihin perustuvat liikelaitokset ovat melko keinotekoisia, koska suurin osa palveluista on kaupungin sisäisiä ostoja. Täytyy muistaa, että jo nykyisellään teknisessä toimessa voidaan oman työn lisäksi käyttää ja kilpailuttaa ulkopuolisia ostopalveluja. Siihen ei tarvita erillistä liikelaitosta.

Suunnitellun uuden liikelaitoksen tuote olisi siivouspalvelu, kiinteistöjen hoito ja kunnallistekniikan ylläpitopalvelu. Jotta liikevaihto ja kannattavuus voitaisiin todeta, pitäisi pyörittää kymmenien tuhansien sisäisten laskujen rumbaa. Tarvittaisiin lisää laskuttajia. Ja jotta liikelaitos olisi tuottava, seuraisi hintojen nousu siivouksessa, kiinteistöjen hoidossa sekä katujen ja viheralueiden hoidossa.

Edellisen kauden valtuusto päätti isoista organisaatiomuutoksista ja perusti viime joulukuussa mm. tekniseen toimeen nettobudjetoidun yksikön, jotta voitaisiin toimia ”tilaaja-tuottaja” mallin mukaisesti. Se itsessään on jo iso muutos. Nyt juuri samaisesta nettobudjetoidusta yksiköstä aiotaan perustaa uusi liikelaitos. Esitetyn liikelaitostamisen piirissä on yli 1000 kaupungin työntekijää, jotka äskettäin ovat olleet organisaatiomuutosten kourissa. Miten heidän työhyvinvointiinsa vaikuttaa jatkuva kehittämisen kohteena oleminen? Monet varmasti ihan aiheellisesti pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Kaupungin pitää huolehtia hyvin ja reilusti henkilöstöstään.

Viime syksynä perustettu Tilakeskusliikelaitos aiheuttaa peruskaupungille kustannuspaineita, kun se hankkii tulonsa sisäisinä vuokrina. Jos tilakeskus kannattavuuteen vedoten korottaa tilavuokria, nousevat koulujen, päiväkotien, vanhusten talojen ja terveyskeskusten käyttömenot. Nyt pitää tarkalla silmällä seurata äskettäin perustettuja liikelaitoksia (tilakeskus, ruokapalvelukeskus ja myös kiinteistöhoidon netto-yksikköä), jotta nähdään mahdolliset hyödyt. Pitää seurata, syntyykö jo näistä liikelaitoksista kaupungille menojen kasvua muussa toiminnassa ja vasta saatujen kokemusten perusteella voitaisiin ajatella uusien liikelaitosten perustamista.

Johanna Karimäki
kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (vihr)