(Länsiväylä 28.2.10) Kaupungintalo on tärkeä osa Espoon historiaa. Elävässä kaupungissa tarvitaan historian eri kerrostumia, myös 70-luvulta, jonka arkkitehtuuria rakennus tyypillisesti edustaa.

Miksi purkaa perusteiltaan terve 39 vuotta vanha rakennus, joka on myös Espoon virastokeskuksen kauneimpia ja hyvällä paikalla? Talossa on tehty kuntokartoitus, eikä hometta ole löytynyt. Talon runko on hyvä ja talolle voi tehdä merkittäviä korjauksia kaupunginarkkitehti Lars Hagmannin mukaan.

Espoon keskuksen kehittäminen on tärkeää meille kaikille. Kyseessä on kotikaupunkimme keskus ja yhteinen kaupungintalo. Aukea tila saadaan, kun puretaan virastotalo 1, joka on huonokuntoinen ja rakennettu halpaelementtituotantona. Virastotalon 1 purkamisesta on olemassa valtuuston päätös vuodelta 2008. Samassa yhteydessä esitettiin valtuustolle myös kaupungintalon purkua, mutta päättäjät halusivat lisäselvityksiä ennen purkupäätöstä.

Itse olemme vakuuttuneita siitä, että kaupungintalo on paras säästää ja kunnostaa sekä mahdollisesti laajentaa tai uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Vanhan kaupungintalon saneerauksessa tulee asettaa tavoitteeksi mahdollisimman alhainen energiankulutus. Peruskorjaaminen on investointi kestävään kehitykseen.

Valtuusto päätti myös, että muodostetaan laaja puistoyhteys aseman ja kaupungintalon alueelta Espoonjokilaaksoon, tuomiokirkkoon ja Kirkkokadun oppilaitoksiin. Jatkosuunnittelulla luodaan edellytykset radan pohjoisen ja eteläisen puoliskojen yhdistämiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi vuoteen 2030 mennessä. Kaikki tämä on toteutettavissa säästämällä nykyinen kaupungintalo.

Puiston saa ulotettua virastokeskukseen, jos lähtee toteuttamaan vanhoja suunnitelmia, joissa kaupungintalon eteläpuolella on parkkipaikan sijaan puisto ja pääsisäänkäynti.

Kun nykyinen kaupungintalo kunnostetaan, se pitää avata Helsingin tyyliin kaikelle kansalle. Uusi pääsisäänkäynti aseman suuntaan, sinne yhteispalvelupiste ja muita kaupungin keskeisiä palveluita. Kaupungintaloa voi sitoa kiinni järjestöelämään, kun vieressä on eläväinen Pappilanmäen järjestökatu.

Talo on sisältä aika hyvin suunniteltu: avara keskusaula ja kerrokset ilmavasti. Jos talo avautuisi kuntalaisille käyttää ja tulla, voisi olla terassikahvilat ja ovet auki. Köynnökset notkuisivat terasseilta, puheensorina kuulusi kadulle. Tähän asti talon käyttö on ollut jäykkää brezneveniläisyyttä ja lukittuja ovia.

Arkkitehti ei voi mitään asennevammalle, joka on vaivannut enemmän kuin kosteus tai home. Kaupungintalo on osa kaupungin identiteettiä. Mikä olisi sellainen kaupunki, joka kehityksen innosta purkaa korjauskelpoisen kaupungintalonsa?

Johanna Karimäki
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (vihr)

Merva Mikkola
rakennuslautakunnan vpj, varavaltuutettu (vihr)