Joukkoliikenteen rakentaminen vanhaan kaupunkirakenteeseen on … haastavaa. Liikenne ja kaupunkirakenne ovat kokonaisuus. Jos toinen muuttuu, muuttuu myös toinen, ja siitä ne ongelmat alkavat. Hyvän esimerkin tarjoaa Länsimetro, jonka asemien ympäristöön suunnitellut tornitalot ovat herättäneet voimakkaita tunteita. Metro on niin tehokas liikenneväline, ettei Etelä-Espoon metsiin ripotelluista pienkerrostaloista ja paritaloista riitä sille käyttäjiä. Jos metron ei haluta ajavan puolityhjänä, kaupunkirakennetta on tiivistettävä ja korotettava.

Tai Kehä II ja Suurpelto. Kun Kehä II:n rakentamisesta päätettiin, Suurpellon peltomaiseman luvattiin säilyvän. Mutta mitä mieltä on rakentaa kallis liikenneväylä ja olla käyttämättä sitä? Nyt Suurpellon kaupunginosan liittymät ovat jo valmiina, ja uusia taloja nousee.

Sama pätee myös toiseen suuntaan. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa jatkuvasti. Uusia koteja rakennetaan joka puolella. Yhdyskuntarakenne on väljä eli välimatkat ovat pitkiä; Liikennettä on paljon suhteessa asukasmäärään. Tiet ja kadut tukkeutuvat. On rakennettava uusia ja tehokkaampia liikenneratkaisuja.

Ja valitettavasti aina jonkun koti jää tien tai raiteiden alle, eikä ikkunan alle ilmestyvä päätepysäkki ole mikään korvanilo.

Liikenneratkaisuja pohtivilta kuntapoliitikoilta vaaditaan kovaa nahkaa ja paksuja tärykalvoja. Spockia lainatakseni “The needs of the many outweigh the needs of the few or one. “ Usein joutuu kuitenkin miettimään, missä se monen ja jokusen raja kulkee? Viidessä? Kymmenessä? Sadassa?

Ehkä pahiten tukossa Espoon liikenneväylistä on Kehä I, ja sen liikennemäärien ennakoidaan kasvavan nopeasti. Ratkaisuksi on ehdotettu Jokeri-bussilinjan nostamista raiteille, Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentamista. Mutta mistä sen Raide-Jokerin pitäisi kulkea?

Espoossa Jokeri-bussilinja kulkee suurimman osan matkasta Kehä I:llä, valitettavan usein vain puolitäynnä. Kehä I:n varressa ei yksinkertaisesti ole riittävästi käyttäjiä edes Bussijokerille. Espoon näkökulmasta Bussijokeri kuljettaa Leppävaarasta ja Helsingistä opiskelijoita ja työntekijöitä Otaniemeen ja takaisin.

Kehä I:n bussikaistojen kiveäminen pikaratikkakaistoiksi ei siis olisi Espoon sisäisestä näkökulmasta kannattava investointi. Raide-Jokerin suunniteltiinkin pitkään kulkevan Leppävaarasta Laajalahden ja Pohjois-Tapiolan kautta Tapiolaan. Vaikka alue on harvaan asuttua, kävelymatkan päässä pysäkeistä olisi kuitenkin sekä asukkaita että työpaikkoja paljon enemmän kuin nykyisen Bussijokerin pysäkeillä.

Vanhana teekkarina ajatus Jokerin reitin siirtymisestä Otaniemestä Tapiolaan tietysti harmitti. Toisaalta Raide-Jokerin ja Länsimetron vaihtoasema olisi erittäin tehokas tapa parantaa Tapiolan vetovoimaa. Nyt Tapiola uhkaa näivettyä Leppävaaran ja Matinkylän puristuksessa, etenkin kun Leppävaarasta tulee Rantaradan paikallisjunien ja Raide-Jokerin vaihtoasema.

Nyt Raide-Jokerin linjausta halutaan siirtää Espoossa Kehä I:n itäpuolelle, siis Laajalahden länsirannalle, siis entistäkin kauemmas asutuksesta ja työpaikoista.

Olen tutustunut useisiin pikaraitioteihin eri puolilla maailmaa, enkä ole missään nähnyt vastaavaa linjausta.

Ehdotettu linjaus tarkoittaisi joukkoliikenteen rakentamista kaupunkirakenteen ulkopuolelle, asukkaiden ulottumattomiin.

Tai sitten tuloksena olisi Suurpelto-efekti. Jos ei pikaraitiotietä saada kaupungin luo, kaupunki tulee pikaraitiotien luo.

Kehä I:n itäreunaan rakennetun pikaraitiotien valmistumisen jälkeen paine rakentaa Kehä I:n ja Laajalahden Natura-alueen väliin jäävä alue, Laajaranta ja Ruukinranta, kasvaisi voimakkaasti. Kaupunki haluaisi täyden hyödyn Raide-Jokeriin investoimistaan veroeuroista, ja alueen maanomistajat haluaisivat rahastaa tonttiensa arvonnousun.

Toimistomuuri Kehä I:n ja Laajalahden välissä toki vähentäisi liikenteen melua Laajalahdella, mutta samalla menetettäisiin Laajalahden natura-alueen puskurivyöhyke.

Raide-Jokerin reitin valinnassa on kyse paljon muustakin kuin joukkoliikenteen toimivuudesta. Päätös vaikuttaa koko Kaakkois-Espoon yhdyskuntarakenteeseen, tonttien ja asuntojen hintoihin sekä Laajalahden Natura-alueen luontoarvoihin.

Keskustelu Raide-Jokerin reitistä on nyt avattu, jälleen kerran. Jokaisen asianosaisen, Raide-Jokerin vaikutusalueella asuvan espoolaisen, naapurikunnista tulevien työntekijöiden ja opiskelijoiden, alueella toimivien yritysten, Aalto-yliopiston, koulujen jne. on nyt aika tutustua asiaan, muodostaa kantansa ja osallistua keskusteluun. Päätöksiä tehdään syksyllä.

Jääviyslause:

Olen tässä asiassa jäävi, en ehkä juridisesti, mutta käytännössä. Päätöksellä Raide-Jokerin reitistä on minulle henkilökohtaisesti suuri taloudellinen ja henkinen merkitys. En pysty käsittelemään Raide-Jokeria niin neutraalisti ja objektiivisesti kuin olisi suotavaa.

Asun Leppävaara-Laajalahti-Pohjois-Tapiola-Tapiola-linjauksen varrella, ja sen rakentaminen parantaisi merkittävästi perheeni joukkoliikenneyhteyksiä. Muualla rakennetuista pikaraitioteistä saatujen kokemusten perusteella asuntoni arvo nousisi vähintään 10%, jos Raide-Jokeri kulkisi kyseistä reittiä.

Toisaalta Elfvik ja Ruukinranta ovat minulle tärkeitä virkistysalueita, joissa liikun usein. Laajalahden lintutorni on minulle rakas henkireikä. Haluan varjella Laajalahden suojelualuetta reunustavia metsiä ja niittyjä itsekkäistä syistä vähintään yhtä paljon kuin suojellakseni Laajalahden Natura-alueen luontoarvoja.