Tietoyhteiskunta minihallitusohjelmassa Kataisen hallituksen ohjelma oli siitä poikkeuksellinen, että siinä sitouduttiin viemään suomalaista tietoyhteiskuntaa eteenpäin monella eri rintamalla. Osa kirjauksista on kolmessa vuodessa myös toteutunut, esimerkiksi viranomaistietoja on avattu ripeästi, Tietoyhteiskuntakaari on eduskunnassa, kyberstrategiaa pannaan toimeen, ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtyminen on pitkällä.

Suuri osa kirjauksista on kuitenkin unohtunut. Poliittista puhtia ei ole riittänyt esimerkiksi etätunnistusteknologian lainsäädäntöön, älykkään sähköverkon edistämiseen, ikäihmisille suunnattujen palvelu- ja teknologiainnovaatioiden tukemiseen tai digitaalista taloutta koskevan yhteiskunnallisen ja sosiaalisen perustutkimuksen rahoittamiseen. Vaalikautta on kuitenkin vielä vuosi jäljellä. Miten Suomen nopea digitalisaatio näkyy Stubbin hallituksen minihallitusohjelmassa?

Minihallitusohjelma nostaa digitaalisen liiketoiminnan yhdeksi kolmesta teollisuuden uudistamisen painopistealaksi: ”Teollisuuden uudistumisessa biotalous, cleantech sekä digitaalinen liiketoiminta ovat hallituksen painopistealat, joita edistetään erillisissä periaatepäätöksissä sovitun mukaisesti.” Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jää kuitenkin ”erillisten periaatepäätösten” varaan. Joka tapauksessa digitalisoituminen nähdään Suomen mahdollisuutena, joka on hyödynnettävä täysimääräisesti. Ohjelman mukaan se tarkoittaa kahta asiaa:

·         Tietoliikenneinfrastruktuurin vahvistamista

·         tulevaisuuden digitaalisiin palveluihin liittyvän osaamisen vahvistamista.

Odotan siis pikaisia päätöksiä kuituverkkoinvestointien tuesta ja taajuuksien vapauttamisesta mobiililaajakaistan käyttöön sekä määrärahoja digitaalisten palveluiden tutkimukseen ja koulutukseen.

Toisin kuin Kataisen hallituksen ohjelmassa, Stubbin miniohjelmassa kiinnitetään huomiota myös koulujen digitalisaatioon. Opetuksen ja oppimisen digitaalista murrosta sitoudutaan edistämään ”voimakkaasti”. Toivottavasti se ei jää pelkän koulutuksen pilviväylän asteelle, vaan kouluissa uskalletaan siirtyä aidosti digitaalisiin vuorovaikutteisiin toimintatapoihin ja oppimateriaaleihin.

Erityisen iloinen olen siitä, että Stubbin hallitus jatkaa julkisten tietovarojen ”määrätietoista avaamista” ja odottaa sen edistävän avointa tiedettä ja luovan uusia palveluinnovaatioita. 

Ehkä tärkein ja kauaskantoisin kirjaus on kuitenkin lyhyt ja ytimekäs: ”Toimiva kansallinen sähköinen tunnistamisratkaisu toteutetaan.”

Luotettava, helppo ja mukana kulkeva sähköinen tunnistaminen on tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Suomen jämähtäminen vuonna 2002 käyttöön otettuun pankkien Tupas-tunnistusjärjestelmään on yksi selitys sille, miksi sähköisten palveluiden kehitys ja käyttöönotto on ollut Suomessa niin tahmeaa. Sähköisen tunnistamisen kansallinen takalukko on saatava avattua! Miten kukaan voi kehittää Suomessa mobiileja palveluita maailmalle vietäväksi, jos käyttäjän tunnistaminen on paperilappusten varassa?!

Stubbin hallitus sitoutuu myös kyberstrategian toimeenpanoon. Tavoite Suomesta kyberuhkiin varautumisen maailmanlaajuisena edelläkävijänä on kuitenkin ehkä turhan kunnianhimoinen. Hoidetaan ensin perusasiat kuntoon, niin ensi vaalikaudella voidaan ottaa muut kiinni…

Uutta Stubbin hallituksen ohjelmassa on tavoite tehdä Suomesta kansainvälisen dataliikenteen keskus, jossa Itämeren ja Koillisväylän merikaapelit kohtaavat, ja palvelinkeskukset jauhavat työtä ja hyvinvointia. Kannatan!

Stubbin hallituksen miniohjelma keskittyy talouden ja teollisuuden digitalisoitumista vauhdittaviin tavoitteisiin. Ymmärrettävä painotus, kun koko ohjelma on vain kuusi sivua pitkä. Silti jäin kaipaamaan myös muita näkökulmia kuten digitaalista kulttuuria, sähköisten palveluiden esteettömyyttä, viestintäverkkojen huoltovarmuutta, robotisaatiota, monialaista tutkimusta, sähköisiä kansalaisoikeuksia, osallistumista ja kansalaisvaikuttamista, julkishallinnon tiedonhallinnan käytäntöjen yhteentoimivuutta, …

Sitä paitsi älykäs sähköverkko on oikeasti jokaisen Kataisen hallituksen ohjelman kolmen maininnan arvoinen, yhtä suuri paradigman muutos kuin striimaus sisältöteollisuudelle. Toivottavasti Stubbin hallitus ei unohda älykkäitä sähköverkkoja, vaikka niitä ei ohjelmassa erikseen mainitakaan. Sen digitaalisempaa liiketoimintaa saa hakea.