Meritaimenen tilanne Suomenlahden alueella on hälyttävä. Elinolosuhteista johtuvien muutosten vuoksi laji on häviämisvaarassa. Vuonna 2010 tehdyssä Suomen eläinlajien uhanalaisuusarvioinnissa luonnonvaraisen meritaimenen uhanalaisuusluokkaa jouduttiin nostamaan kaikkein uhanalaisimpaan -erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi. Taimenien elinolosuhteita heikentävät mm. maatalouden ravinnepäästöt, jätevesipäästöt jätevedenpuhdistamoilta, puutteelliset kalatiejärjestelyt ja ylikalastus.
Vain joissakin tietyissä joissa on alkuperäinen ja geneettisesti ainutlaatuinen taimenkanta säilynyt. Virtavesien patoamiset ja perkaukset sekä liikapyynti ovat vähentäneet taimenta niin, että koko Suomessa on jäljellä vain kymmenkunta alkuperäistä merivaelteista jokikantaa. Esimerkiksi Espoon- ja Mankinjoen vesistöissä elää kaksi arvokasta, alkuperäistä meritaimenkantaa. Kuitenkin Gumbölenjoen myllypato on pysyvä este meritaimenelle, uhanalaiselle vaellussiialle, nahkiaiselle, ankeriaalle ja taantuneelle vimpa-kalalle. Kalat eivät pääse mm. Nuuksion Pitkäjärveen asti. Näitä kaloja uhkaavat jatkuvasti myös hulevedet sekä maankäyttö jokiuomien perkauksineen ja putkituksineen. Gumbölenjoen ja Mankinjoen taimenkantaa uhkaa myös golfkenttien vedenotto, joka on ollut uhka riittävälle veden virtaamalle.
On tehtävä paljon toimenpiteitä taimenkannan suojelemiseksi. Konkreettinen asia on kalaväylien rakentaminen. Esitin valtuustoaloitteessa kalaväylän eli ohitusuoman rakentamista Gumbölen myllypadon ympäri ja siihen määrärahaa Espoon vuoden 2013 budjettiin.
Valtuusto käsitteli vastaukset budjettialoitteisiin kokouksessaan 5.12. Teknisen lautakunnan mukaan kalaväylä voidaan toteuttaa alueellisen kunnallistekniikan määrärahalla. Ympäristölautakunta piti aloitetta hyvänä sekä lupasi asiantuntija-apua kalatien toteutukseen.
Meritaimenen tilanne Suomenlahden alueella on hälyttävä. Elinolosuhteista johtuvien muutosten vuoksi laji on häviämisvaarassa. Vuonna 2010 tehdyssä Suomen eläinlajien uhanalaisuusarvioinnissa luonnonvaraisen meritaimenen uhanalaisuusluokkaa jouduttiin nostamaan kaikkein uhanalaisimpaan -erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi. Taimenien elinolosuhteita heikentävät mm. maatalouden ravinnepäästöt, jätevesipäästöt jätevedenpuhdistamoilta, puutteelliset kalatiejärjestelyt ja ylikalastus.
Vain joissakin tietyissä joissa on alkuperäinen ja geneettisesti ainutlaatuinen taimenkanta säilynyt. Virtavesien patoamiset ja perkaukset sekä liikapyynti ovat vähentäneet taimenta niin, että koko Suomessa on jäljellä vain kymmenkunta alkuperäistä merivaelteista jokikantaa. Esimerkiksi Espoon- ja Mankinjoen vesistöissä elää kaksi arvokasta, alkuperäistä meritaimenkantaa. Kuitenkin Gumbölenjoen myllypato on pysyvä este meritaimenelle, uhanalaiselle vaellussiialle, nahkiaiselle, ankeriaalle ja taantuneelle vimpa-kalalle. Kalat eivät pääse mm. Nuuksion Pitkäjärveen asti. Näitä kaloja uhkaavat jatkuvasti myös hulevedet sekä maankäyttö jokiuomien perkauksineen ja putkituksineen. Gumbölenjoen ja Mankinjoen taimenkantaa uhkaa myös golfkenttien vedenotto, joka on ollut uhka riittävälle veden virtaamalle.
On tehtävä paljon toimenpiteitä taimenkannan suojelemiseksi. Konkreettinen asia on kalaväylien rakentaminen. Esitin valtuustoaloitteessa kalaväylän eli ohitusuoman rakentamista Gumbölen myllypadon ympäri ja siihen määrärahaa Espoon vuoden 2013 budjettiin.
Valtuusto käsitteli vastaukset budjettialoitteisiin kokouksessaan 5.12. Teknisen lautakunnan mukaan kalaväylä voidaan toteuttaa alueellisen kunnallistekniikan määrärahalla. Ympäristölautakunta piti aloitetta hyvänä sekä lupasi asiantuntija-apua kalatien toteutukseen.
Posted on 28 joulukuun, 2012 by Johanna Karimäki
Leave a Comment