Espoon alkuaikojen muistoja, kalastajakylien rakennuksia ja kivijalkoja, näkyy edelleen Rantaraitin varrelta ja saaristossa. Nyt meri ja saaristo ovat ensisijaisesti asuin- ja virkistysaluetta – jossa luonto on monimuotoista – mutta ikävä kyllä uhattuna. 

Espoon Vihreät vaativat Espoon meriluonnon suojelun tehostamista ja suojelun tavoitteiden koordinoitua seurantaa. Nyt meri ja saaristo sekä niiden monimuotoinen luonto ovat uhattuna.

Espoolaiset viettävät paljon aikaa meren rannoilla, niin mantereella kuin saaristossa ja Espoon merellinen historia ja kulttuuri näkyvät myös kalastajakylien rakennuksina ja kivijalkoina edelleen Rantaraitin varrella sekä saaristossa. Kuitenkin viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan joka kesä on koittanut aika, jolloin sinilevä myrkyttää veden uimakelvottomaksi ja tyhjentää uimarannat Espoossakin. Itämeren rehevöityminen jatkuu erilaisista toimenpiteistä huolimatta.

Itämeren ekosysteemi on ainutlaatuinen, jossa voivat elää vain tietyt Itämeren lajit. Ekosysteemi on erityisen herkkä kaikenlaisille muutoksille tapahtuivatpa ne veden fyysisessä tai kemiallisessa koostumuksessa tai ravintoverkon rakenteessa. Itämerta ympäröivä valuma-alue, josta vedet johtuvat mereen, on noin neljä kertaa niin suuri kuin meren oma pinta-ala. Noin 20 prosenttia maasta on maatalous- ja laidunkäytössä, ja muut alueet ovat tiheästi asuttuja, joten valuma- ja jätevesien käsittely vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka paljon leväkukintoja meressä syntyy. Espoon rannikkovesien tilaan vaikuttaa eniten maalta tuleva ravinnekuormitus, joka kulkeutuu mereen jokien mukana. Ilmastonmuutos lisää Itämeren kuormitusta tulevaisuudessa entisestään, sillä sateiden lisääntyessä ravinteita huuhtoutuu mereen edelleen ja enemmän. Ravinnekuormituksen lisäksi roskat ja erilaiset kemikaalit aiheuttavat haittoja meriluonnolle. Kasvava ongelma koko Suomenlahdella on vedenalainen melu mm. uusien rakennustöiden vuoksi. Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman mukaan Espoossa tärkeimpiä vesistöjä kuormittavia tekijöitä ovat maatalous, rakentaminen ja metsätalous.

Espoossa on tehty jo paljon – Itämeri ja vesistöt ovat vaikea haaste

Espoossa olemme vastuussa siitä, mitä tapahtuu valuma-alueen Espoosen kuuluvalla osalla – ja ehkä enemmänkin. Espoon pinta-alasta 197 km2 (37.5 %) on merta, merenrantaa on 58 kilometriä. Espoon kaupunki on ollut mukana Itämerihaaste-verkostossa vuodesta 2007 lähtien ja verkoston jäsenet ovat sitoutuneet konkreettisiin toimiin Itämeren tilan parantamiseksi. Uuden toimintakauden alussa päivitettiin Espoon Itämeri-toimenpideohjelma vuosiksi 2019 – 2023. Ohjelmassa on yhteensä 77 toimenpidettä, joilla Espoo pyrkii vähentämään erityisesti ravinnekuormitusta, haitallisten aineiden päästöjä ja roskaantumista merialueellaan. Lisäksi Espoo sitoutuu lisäämään Itämeri-tietoisuutta ja -toimijuutta kaupungin sisällä.

Toimenpiteet Espoon asukaskohtaisten jätevesipäästöjen vähentämiseksi eivät ole riittäviä mm. jätevesien ylivuotojen vuoksi. Hajakuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimia esimerkiksi maatalouden ja hulevesien osalta on jatkettava ja tehostettava.

Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma ja selvitykset -työ on valmistumassa ja tulossa kaupunginvaltuustoon vielä tämän valtuustokauden aikana. Espoon ekologisen verkoston nykytilasta todetaan, että vesiympäristöt ovat tärkeä osa ekologista verkostoa. Tässä työssä ne sisältyvät osin metsien ja soiden sekä niittyjen ja avointen alueiden luontotyyppikokonaisuuksiin sekä ettei vesiympäristöistä ei ollut saatavilla riittävästi aineistoa, jotta olisi ollut mielekästä tehdä niistä omaa luontotyyppikokonaisuutta. Edelleen toimenpideohjelman selvityksissä todetaan myös, että on tärkeää, että luontoalueiden kytkeytyvyys ja ekologisten yhteyksien todellinen laatu ja toimivuus selvitetään tarkemmin aina niiden nykytilaa muuttavien hankkeiden yhteydessä. Ohjelman toimeenpano edellyttää laajaa yhteistyötä Espoon kaupungin eri hallintokeskusten ja muiden toimijoiden kesken.

Lisäksi Espoolla on vielä oma vesiensuojelun toimenpideohjelma, ja hulevesiohjelma, jotka edistävät vesiensuojelua Espoossa. Ilmastonmuutosta torjutaan Espoon ilmasto-ohjelman mukaisesti. Eri ohjelmien merien- ja vesistöjen suojelun toimenpiteiden yhdennettyä seurantaa on tehostettava. Espoon Vihreiden puheenjohtaja Antti Brunni toteaa, että ”On tärkeää nähdä meri ja muut vesistöt osana Espoon ekologista verkostoa. Työtä vesiluonnon tietopohjan parantamiseksi on jatkettava, jotta luontoarvot pystytään tunnistamaan luontotyyppitasolla.”

Espoon Vihreät esittää Espoon meriluonnon suojelun tehostamiseksi seuraavia toimenpiteitä:

1. Jätevesien ylivuodot kuriin:
Ylivuotojen vähentämiseksi on edellytettävä varasuunnitelmia erilaisiin olosuhteisiin ja valvottava, että niiden mukaisesti toimitaan.

2. Suoja-alueet ja niityt:
Ravinnekuormaa on edelleen vähennettävä suojavyöhykkeillä ja pitämällä erityistä huolta jäljellä olevista rantaniityistä meren, järvien, jokien ja purojen ympäristössä.

3. Meriluonnon ja sen tilan selvittämistä jatkettava:
On jatkettava selvityksiä merenpohjan tilasta ottaen huomioon aikaisempien vuosien lastit, sekä jatkettava selvityksiä vedenalaisesta luonnosta luontotyyppien tunnistamiseksi.

4. Meriluonnon erityinen huomioon ottaminen:
Meriluontoon kohdistuvat vaikutukset on otettava tarkemmin huomioon kaavoituksessa, rakentamisessa, käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa sekä muussa käytössä suojelutason varmistamiseksi.

5. Yhdennetty seuranta:
Espoon Itämeren toimenpideohjelman (2019-2023), Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelma (2016-2021), Espoon hulevesiohjelma (13.5.2011) ja Espoon Ilmasto-ohjelman (2016-2020) toimien ja tavoitteiden yhdennettyyn seurantaan on panostettava merien ja vesistöjen suojelutoimien tehostamiseksi.

Kannanotto on Espoon Vihreiden kevätkokouksen 2021 kannanotto.