Uusien aluevaltuustojen tehtävänä on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut alueillaan sekä huolehtia pelastuspalvelun toimivuudesta. Poliittisessa keskustelussa on nostettu yksityissektorin ohella esiin kansalaisjärjestöjen rooli tässä kokonaisuudessa.

Suomessa on sote-alalla toimivia järjestöjä jopa satoja. Suurin osa tarjoaa palveluja erilaisille sairaus- ja vammaisryhmille, mutta toimijoita löytyy myös esim. lapsi- ja perhetyön, mielenterveyden edistämisen, ikääntyneiden ja pelastustoimen aloilta. Järjestöt tarjoavat mm. vertaistukitoimintaa, matalan kynnyksen kontakteja ja osallisuuden kokemusta, mutta myös sairauksien ennaltaehkäisyä, laadukasta tietoa sairauksista ja ohjausta sosiaalitukien viidakossa. Järjestöt toimivat pienehköillä budjeteilla usein varsin kustannustehokkaasti.

Aluevaltuustot ja kansalaisjärjestöt ovat toisistaan erillisiä, itsenäisiä toimijoita. Niiden välinen vuoropuhelu uudessa tilanteessa on erittäin tärkeää. Sote-alueiden kannattaa resurssien säästämiseksi välttää päällekkäistä työtä järjestöjen kanssa, tiedottaa niiden toiminnasta kansalaisille ja jopa tarjota, tarpeen mukaan, paikallisia tiloja niiden käyttöön. Hyvinvointialueet voivat myös hankkia suoraan tai tarjota palvelusetelillä palveluja järjestölähtöisiltä palveluntuottajilta. Hyvinvointialueen tuleekin hankinnoissaan painottaa laatua ja huomioida pienempienkin toimijoiden erityisosaaminen. Järjestöjen tulee puolestaan jakaa niille kertyvää arvokasta tietoa kansalaisten hyvinvoinnista sote-alueille. Järjestöt ovat mahtava voimavara tilanteessa, jossa mm. väestön ikääntymisen myötä kasvavat tarpeet uhkaavat resurssien riittävyyttä.

Hyvinvointialueen tulee huolehtia saumattomasta yhteistyöstä kuntien ja alueellisten toimijoiden kuten järjestöjen kanssa. Systemaattinen yhteistyö on avain siihen, että terveyden edistämisen, ennaltaehkäisevien palvelujen ja potilaiden osallistamisen kokonaisuus hyvinvointialueella toimii.

 

Kirjoittajat ovat aluevaaliehdokkaita Länsi-Uudellamaalla.

Henna Hiilamo (375) on yhteiskuntapolitiikan asiantuntija, valtiotieteiden maisteri
Helena Kääriäinen (401) on tutkimusprofessori ja ilmastolääkäri