12.11. Maksaminen ja laskutus siirtyvät nopeasti nettiin. Viimeistään kuluttajien siirtyminen sähköiseen laskutukseen pakottaa yrittäjät tarttumaan tietokoneeseen.» Maailman ehkä suurin bisnes, maksaminen, on kokemassa suurimman mullistuksen sitten luottokortin keksimisen 1920-luvulla. Sen jälkeen erilaiset maksukortit ovat sadassa vuodessa käytännössä syrjäyttäneet käteisen. Edes kaikista pankkikonttoreista ei saa enää käteistä rahaa.

Ennen kysyttiin, kelpaako kortti, nyt käteisen kelpaaminen pitää erikseen varmistaa.  Silti käteisen käsittelyyn kuluu Suomessa edelleen noin 225 miljoonaa euroa vuodessa.

Viime vuosina käteisen ja korttien rinnalle ovat nousseet verkkolaskutus ja -maksaminen. Suurten ja keskisuurten yritysten maksuliikenne on käytännössä jo sähköistä, eikä esimerkiksi valtio ole enää pariin vuoteen ottanut vastaan paperilaskuja. Verkkolaskun käsittely maksaa valtiolle vain kolmanneksen paperilaskun käsittelyn kustannuksista.

Pienten yritysten maksuliikenne on sen sijaan edelleen suurelta osin paperin varassa. Yrittäjän asema on haastava Yritysasiakkaat vaativat pieniltä yrityksiltä sähköisiä laskuja, mutta yrittäjät itse eivät niistä juuri hyödy.

Pienillä ja mikroyrityksillä ei ole sähköistä taloushallintoa, joka lähettäisi ja vastaanottaisi verkkolaskut automaattisesti. Yrittäjä ei välttämättä pysty itse aina edes avaamaan saamaansa verkkolaskua selkokieliseen muotoon, vaan joutuu soittamaan ja pyytämään laskun pdf-tiedostona sähköpostiinsa.

Periaatteessa kaikki verkkolaskut ovat avattavissa selkokieliseen muotoon, mutta käytössä on standardoinnista huolimatta useita eri tavoilla toimivia verkkolaskuoperaattoreita ja verkkosanomamuotoja. Asian setvimiseen kuluu verkkolaskun saajalta ja lähettäjältä helposti laskutetun summan edestä työaikaa.

Ikävimmissä tapauksissa yrittäjä on esimerkiksi pankkitiliä avatessaan vahingossa ilmoittanut pystyvänsä ottamaan vastaan verkkolaskuja. Rasti väärään ruutuun, ja ensimmäinen kosketus verkkolaskutukseen tulee perintätoimistolta. Myös maksumuistutukset on lähetetty verkkolaskupalveluun, jota yrittäjä ei ole tiennyt käyttävänsä.

Yrittäjillä ei käytännössä ole enää muuta vaihtoehtoa kuin tavalla tai toisella ottaa verkkolaskujen lähettäminen ja vastaanottaminen haltuun joko pankin, tilitoimiston tai verkkolaskuoperaattorin avulla tai omin avuin esimerkiksi verkkolasku.fi-sivuston kautta.
.

Viimeistään kuluttajat pakottavat myös pienyrittäjät verkkolaskuttajiksi. Yhä useampi kuluttaja haluaa saada laskunsa suoraan verkkopankkiinsa.  Suomi on itse asiassa yksi Euroopan viimeisiä maita, joissa valtaosa kuluttajalaskutuksesta hoidetaan edelleen paperilla.

Siinä sivussa tulee hoidettua kuntoon myös verkkolaskujen vastaanottaminen.

Jyrki J.J. Kasvi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.

TIEKE pitää yllä valtakunnallista verkkolaskuosoitteistoa. Se on kansallinen palvelu, josta voi tarkistaa mitkä yritykset voivat lähettää ja/tai vastaanottaa verkkolaskuja.