Syksyn ensimmäisten kokousten kevyet listat ovat muisto vain. 25.9 kokoukseen saatiin massiivinen 13 kohdan lista, jossa oli paitsi isoja kaavoituskokonaisuuksia myös kaavoitusohjelman 2014-2017 evästyskeskustelua. Onneksi ihan koko listaa ei tarvinnut käydä läpi suurennuslasilla: etukäteen sovittiin, että kaavoitusohjelma menee vielä pöydälle samoin kuin Espoon keskuksen kaksi kaavaa, jotka odottavat seuraavassa kokouksessa listalle tulevaa koko Espoon keskuksen kehittämisen suunnitelmaa. Pöydälle meni lopulta paljon muutakin pitkäksi venyneen infon ja tavallista intensiivisemmän keskustelun vuoksi.

Infossa tarkasteltiin Tapiolan ja Niittykummun lista-alueita sekä Espoon keskusta. Jälkimmäisessä esityksessä näytettiin myös alueen suunnitteluhistoriaa, erityisen mielenkiintoisia olivat taannoisen suunnittelukilpailun tulokset.

3 Tapiola, asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten lähtökohdat ja tavoitteet, Tuuliniitty II, alue 211003

Tuuliniittyyn, metroaseman viereen, tennispuiston viereen ja kohdalle halutaan asuinrakentamista sekä katu- ja viheralueiden kohentamista. Tarkoitus on toteuttaa edustava puurakentamisen kokonaisuus. On hienoa, että puurakentamista on lähdetty viemään eteenpäin ja tärkeää että metroaseman seutu rakentuu. Tämän lisäksi positiivista oli alueen pohjoisosaan suunniteltu autoton kerrostalo: ideana on, että alueelle osoitetaan mahdollisesti opiskelija-asuntoja, ja että ko. taloon ei vaadita lainkaan autopaikkoja. Asukkailta autottomuutta ei vaadita, vaan vieressä on Tapiolan uuden parkkihallin sisäänkäynti josta paikan voi halutessaan hankkia.

Alueella on pidetty aiemmin jo arkkitehtuurikilpailu, mikä jossain määrin rajaa lautakunnan käsiä. Erityinen haaste on tennispuiston aiheuttama vaiheistus: nykyinen vuokrasopimus jatkuu ainakin vuoteen 2020 eli aluetta rakennetaan kahdessa osassa.

Tennispuiston kohdalle sijoittuvan kaava-alueen suurimpia ongelmia on tehokkuus. Tehokkain osa on noin 1.0 aluetehokkuudella. Metroaseman vierellä se on vähän. Jotain suunnittelun ja linjausten ongelmista kertoo, että kun ehdotimme tehokkuuden lisäämistä, valmistelijan ensimmäinen parahdus oli ”ei tähän voi rakentaa torneja!” Kukaan ei sitä ollut ehdottanutkaan, mutta valitettavasti vallitseva käsitys on, että tehoa saadakseen on tehtävä korkeaa. Kuten Espoon korkean rakentamisen selvityskin osoitti, näin ei kuitenkaan ole. Eräs merkittävimpiä alueen tiiviyteen vaikuttavia asioita on pysäköintiin käytetty tila. (Alueen kulmaan, autottomaan taloon on kuitenkin suunniteltu yksittäistä korkeaa 12-kerroksista rakennusta, koska rakennuttaja haluaa tehdä korkean puurakentamisen pilotin – erittäin hieno idea.)

Alueen (suhteessa) vähäiset tehot johtuvat kahdesta asiasta: parkkipaikoista ja alueen historiallisesta merkityksestä. Hankalaksi asian tekee se, että RKY ei varsinaisesti määrittele mitään, vaan perusajatuksena on että lisärakentamisessa alueen luonne tulee ottaa huomioon. Juuri tällä tontilla on käytännössä betonoitu avoparkki ja kuplahalli. Kun lautakunnan jäsenet peräsivät alueelle tehokkaampaa rakentamista, valmistelija totesi, että tässä ei voida lisätä asumista, koska sen jälkeen parkkipaikat eivät enää mahdu alueelle. Maapohjan vuoksi niitä ei saa enää nykyistä alemmaksi ja tähän ratkaisuun paikkoja ei enää mahdu.

Pidin puheenvuoron, jossa korostin että me kaavoitamme nyt metroaseman seutua. Tämä on se paikka, jossa parkkinormia voi ja pitää tarkastella. Siinä vaiheessa, kun kaavoitusharava osuu taas keskelle metsää, ihmiset eivät oikeasti pärjää ilman autoa. Tässä he pärjäävät. Ja siitähän tässä on kyse: metroaseman seudut on kohta rakennettu, ja meillä on sen jälkeen metroa joka vie harvakseltaan rakennettuun lähiöön. Minne sen jälkeen saamme enää 2500 ihmistä vuosittain?

Toinen vääntö liittyi sosiaaliseen asumiseen. Olavi Louko piti puheenvuoron, jossa hän korosti opiskelija-asuntojen ja vuokra-asuntojen tulevan alueella kalliiksi. Nyt tulisi maksimoida tulot. Segregaatiota tulisi kuulemma ehkäistä jossain halvemmilla alueilla. Jouduin selventämään hieman segregaation käsitettä: Tapiolan alue on juuri se, jonne ei ole enää varaa muuttaa kenelläkään, jolla ei ole kultalusikka suussa. Uusissa kerrostaloissa halvimmat perheasunnot ovat 650000 euron tietämillä, 120-neliöisessä vaaditaan jo liki miljoonaa. Jos jossain pystytään kaavoituksen keinoin segregaatioon vaikuttamaan, se on täällä. Ja segregaatio maksaa – siitä ei vain saa niin helppoja ja näppäriä lukuja kuin neliöhinnoista.

Kaavan valmistelua koskeviin evästyksiin lisättiin mm. rakennusoikeuden lisäyksen tarkastelua sekä korostettiin alueen läpi käveltävyyttä. Linjauksissa puhuttiin myös pohjoisosan autottomasta asumisesta. En erikseen lähtenyt enää lisäämään parkkinormin tarkastelua, koska virkamiehistö vakuutti että sitä tehtäisiin tässä samalla. Tämä jäi hieman lopulta häiritsemään: toivottavasti asiaa pidetään esillä valmistelussa.

Toinen säätö tuli kun kokouksessa tuli vielä yllättäviä muutosesityksiä. Olisimme halunneet, että opiskelija- ja vuokra-asuntojen lisäksi olisi mainittu pienet asunnot, joista alueella on pula. Lopulta poistettiin kuitenkin päätösesityksestä koko kappale ja jätettiin siihen vain ”monimuotoinen” asuminen. Toivottavasti viesti opiskelija-asuntojen ja muiden asumismuotojen saamisesta alueelle välittyy silti. Poisto perustui siihen, ettemme voi määritellä mitä alueelle lopulta rakennetaan, mutta tässähän ei ollut kyse kaavamääräyksistä vaan linjauksista. Ja niitä pitää voida tällä tasolla tehdä.

4
Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Riihitonttu, alue 211833
Kaava palautettiin valmisteltavaksi. Kovin pitkään tässä ei mene, jotta saadaan kaava nähtäville ja alustavia laskelmia maankäyttömaksuista metropäätöksen pohjaksi. Alueella oli kuitenkin niin paljon kysymyksiä, että oli hyvä saada niistä muotoilut.

Kaavassa on tiivistä asumista Niittykummun (toivottavasti tulevan) metroaseman yhteyteen, Merituulentien pohjoispuolelle Olarin kirkon läheisyyteen. Ongelmia aiheuttivat ns. Ceaucescu-aukio eli kahden suuren tien risteykseen sijoitettu ”tori”. Tori sijoitettiin tähän, jotta kirkko näkyisi kauemmas, mistä johtuu torille muuten epäoptimaalinen sijainti. Työtä sen eteen on tehtävä jotta siitä tulisi muuta kuin tyhjä aukio.

Kaavan itäpuoli oli ikävämpi. Siinä oli metroaseman vieressä yllättävän tehotonta asumista, nelikerroksisia rakennuksia ja pihakansia U-rakennusten välissä. Pihakannet ovat heikkolaatuinen ratkaisu erityisesti kun puhutaan kaupunkimaisesta asumisesta. Näiden lisäksi ongelmia oli mm. talojen sijoittelussa (ne eivät olleet suoraan Merituulentien varressa) ja siinä, että talojen väliin oli jätetty aukko mutta se oli tukittu meluaidalla. Epäoptimaalisia ratkaisuja kävelijän kannalta.

Lautakunnan päätöksessä kehotettiin vielä tutkimaan rakennusten sijoittelua (lähemmäs tietä), meluaidan tarpeellisuutta ja rakennusten tehokkuutta. Sijoittelu johtuu hiukkaspäästöohjeistuksesta ja melunormeista, ja laitoin näistä lisäkyselyä virkamiehistölle. On kummallista, jos nykytekniikalla ei saada sisäilmaa pidettyä kurissa ilman, että siirrellään rakennuksen nurkkaa kosmeettiset viisi metriä risteyksestä.

Tämän lisäksi osa lautakunnan jäsenistä sai mukaan pykälän, jossa selvitetään liityntäpysäköintilaitosta. Annoimme päätöksen mennä yksimielisesti läpi, koska samalla lisättiin myös huomautus parkkinormin tarkastelusta. Olen kuitenkin hieman huolissani liityntäliikenteen korostamisesta: olennaista olisi saada asukkaita metroaseman lähelle. Liityntäparkkeja tarvitaan jonkin verran, mutta niitä ei koskaan tule olemaan riittävästi ja suuret paikoituskompleksit estävät sekä riittävää asukasmäärää että hyvää kaupunkirakennetta.

5 Espoon keskus, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Kiltakallio I, asemakaavan muutos, alue 610808 (Espoontori- Entresse- S-market laajennus)
Kauppakeskukset laajenevat yhteen radan eteläpuolisessa Espoon keskuksessa. Tutkitaan kävely- ja pyöräily-yhteyksiä, kauppakeskusten katoille asuin- ja toimistorakennuksia.

Pöydälle. Espoon keskuksen kokonaisuus tulee seuraavaan lautakunnan kokoukseen.

6 Espoon keskus, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Virastokeskus, alue 610501

Pöydälle. Espoon keskuksen kokonaisuus tulee seuraavaan lautakunnan kokoukseen.

Valtuustotalon ja nykyisen kaupungintalon ja niiden lähiympäristön kehittämistä. Demareilta tuli tästä suojeluesitys ennen pöydällepanoesityksen kannattamista, olemme luvanneet kannattaa esitystä. Kaikki lukuisat kaavasta tehdyt muistutukset koskevat kaupungintalon säilyttämistä.

Valitettavasti kaava on valmisteltu kaupungintalon hävittämisen ehdoilla valtuuston muutaman vuoden takaisen ja sittemmin aukirepostellun päätöksen pohjalta. Käytännössä kaupungintalon kohtalon päättää valtuusto hyväksyessään kaavan.

7 Espoonlahti, Espoonlahden keskus II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA § 27), alue 410702

Pöydälle. Lippulaiva laajenee, lähelle tulevaa metroasemaa nousee tiivistä asumista.

8 Espoonlahden keskus, Espoonlahden keskustan kehittämisen periaatteita

Pöydälle. Liittyy edelliseen.

Vilkasta keskustelua alueen kauppojen sijoittumisesta.

9 Laaksolahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Jupperi I, muutos, alue 140813
Jotta Pitkäjärven VPK:n toiminta säilyisi alueella.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunnan teesit ja jatkotoimenpiteitä ohjaavat linjaukset Otaniemen ja Keilaniemen alueille

Tässä määriteltiin Otaniemen kehittämisen päälinjauksia keväällä pidetyn Otaniemi-seminaarin pohjalta.

Oma lisäyksemme teeseihin oli rantojen monimuotoisuuden korostaminen: Otaniemen pohjoisrannat ja Natura-alueen lähiseutu tulee säilyttää pääosin luonnontilaisena, mutta itärannalla ja etenkin Keilaniemessä voidaan rakentaa rantaan reippaamminkin. Muissa lisäyksissä korostettiin yhteyttä Leppävaaraan.

11 Espoon kaavoitusohjelma 2014-2017 (Kh-asia)
Pöydälle. Täällä mm. kummittelee Hista: ”Rata-Espoossa tutkimme samoja teemoja tehostetumman maankäytön kautta. Näin erityisesti Espoo-Salo –radan vaikutuspiirissä.”

12 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2014-2016 (Kh-asia)

Pöydälle. Tiedustelin riittävätkö resurssit pyöräilyn edistämiseen. Henkilöstö on jo aiemmin lyöty lukkoon, teoriassa budjettineuvotteluissa voisi vielä esittää asiaan määrärahaa.

Olennaista on myös saada konsulttivaroin tai muuten lisäasiantuntemusta kaavataloudesta.

13 Päätöksiä ja kirjelmiä

Teknisen lautakunnan terveisiä.