Maanantaina kaupunginhallituksessa ollaan jälleen kerran suurten kuntarakenneuudistusten äärellä.
Pöydällä ovat lausunnot metropolihallinnosta ja pääkaupunkiseudun kuntaliitoksesta. Myös melkoisen tyrmäävä vastaus kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta aiheuttaa päänvaivaa. Sote-uudistusta tarvitaan, mutta toisaalta itsekin näen hallituksen esityksessä monia ongelmia.
Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi (Kv-asia) (Pöydälle 12.1.2015)
Lausunnossa on muutamia ongelmakohtia, jotka vesittäisivät metropolin valtaa. Lisäksi ely-keskuksilta haluttaisiin siirtää kaavaohjaus metropolille, mikä taas on ongelmallista, kun ely on valtion valvova viranomainen.
Tässä seitsemän muutosesitystämme perusteluineen. Pitkä lista, mutta laitan sen nyt kokonaisuudessaan, jotta kiinnostuneille aukeaa, mistä on kyse:
1. Poistetaan kappale: ”Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tämä tulisi ehdottomasti huomioida.” (1c) sekä samansisältöiset kohdat muualla lausunnossa.
Perustelu:
Ely-keskus on kuntien kaavoitusta ohjaava ja valvova valtion viranomainen, jonka valvontatehtävää ei ole perusteltua siirtää metropolihallinnolle. Sen sijaan metropolikaavan tarkoituksena on nimenomaan ohjata kuntien kaavoitusta siten, että elyn ohjauksen ja valvonnan tarve vähenee. ELY-keskus osallistuisi osaltaan myös metropolikaavan laatimisen ohjaukseen.
2. Poistetaan kappale: ”Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä, jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä.” (1c)
Perustelu:
Maapolitiikka on keskeinen osa maankäytön strategista suunnittelua ja on näin syytä mainita myös metropolihallinnon tehtävänä. Metropolihallinnolle ei olla antamassa toimivaltaa maapolitiikan keinojen käyttöön, kyse on nimenomaan strategisesta suunnittelusta, joka on olennainen osa metropolikaavan kokonaisuutta.
3. Poistetaan kappale: ”Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa.” (1d)
Tilalle: ”Espoo kannattaa esitystä”.
Perustelu:
Kannatetaan lakiesitystä vaaleilla valittavasta metropolivaltuustosta.
4. Poistetaan kappale: ”Espoon mielestä metropolisopimus tulee tehdä pääsääntöisesti vain jäsenkuntien ja valtion kesken. Metropolihallinnon itsensä ei tule olla sopimusosapuoli, sillä rahoitus rakentuu valtion ja kuntien varaan. Sama koskee MRL:ssä mainittujen metropolisopimukseen sisältyviä asioita, joissa metropolihallinto hyväksyy kaavan, mutta varsinainen kaavan toteuttaminen ja toteuttamisen ajoitus on valtion ja kuntien toimenpiteistä ja rahoituksesta riippuvainen.” (1g)
Tilalle: ”Espoo kannattaa esitystä”.
Perustelu:
Metropolisopimus tulee tehdä valtion, metropolihallinnon ja kuntien kesken, eli myös metropolihallinnon tulee olla sopimusosapuoli sitä keskeisesti koskevissa asioissa.
5. Poistetaan kappale: ”Espoo katsoo, että metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Metropolikaavan määrittelyä ja sisältöä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että lakiluonnokseen nyt uutena painotuksena muihin kaavamuotoihin nähden ehdotetut maapolitiikan tavoitteet ja kehittäminen eivät sisältyisi metropolikaavaan. Maapolitiikan käytäntöjen ja linjausten yhteinen kehittäminen metropolialueella on hyvä tavoite kuntien väliselle yhteistyölle. Tämän olisi kuitenkin paremmin ja luontevimmin hoidettavissa metropolisopimuksen kuin metropolikaavan kautta.” (2a)
Perustelu:
Maapolitiikan tavoitteet ja kehittäminen on tärkeä osa metropolikaavaa ja sen toimeenpanoa, joten ne on syytä sisällyttää kaavan osaksi lakiesityksen mukaisesti.
6. Poistetaan kappale: ”Kun metropolihallinnolle ei ole osoitettu ELY-keskuksilla nyt olevia maankäytön ohjaustehtäviä, niin poikkeuspäätösten ja lausuntojen osalta metropolihallinnosta tulee yksi uusi lausunnonantaja ja toimivaltaa omaava viranomainen. Tässäkin mielessä ELY-keskuksen ohjaustehtävän siirtoa metropolihallinnolle tulisi yksinkertaistamisen vuoksi jatkovalmistelussa harkita. Lisäksi metropolihallinto saa valitusoikeuden kaavapäätösten, rakennusjärjestyksien ja poikkeamispäätösten osalta. Mikäli ELY-keskuksen tehtäviä ei tältäkään osin siirretä kokonaan metropolihallinnolle, tulisi ELY-keskuksella jo oleva valitusoikeus olla riittävä. Nyt lakiluonnoksessa vain lisätään valitusviranomaisten määrää, kun tavoitteena tulisi olla yksinkertaistaa hallintoa. ”
Perustelu:
ELY-keskuksen maankäytön ohjaustehtäviä ei ole perusteltua siirtää metropolihallinnolle (ks. aiemmat perustelut).
7. Poistetaan kappale: ”Kuntien toimivalta suunnittelutarveratkaisuissa tulisi säilyä ennallaan. Sen sijaan metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin ELY-keskuksella oleva rooli suunnittelutarveratkaisujen osalta.” (2c)
Tilalle: ”Espoo kannattaa esitystä”.
Perustelu:
Suunnittelutarveasioiden siirto metropolihallinnolle tehostaa metropolikaavan ohjaavaa vaikutusta seudun kehitykseen. Tällä hetkellä suunnittelutarveratkaisuja tehdään noin 500. Tavoite on, että
metropolikaavan myötä suunnittelutarveratkaisujen tarve vähenee. Lähtökohta on, että rakentaminen perustuu kaavaan. Kun suunnittelutarveratkaisuista vastaa koko alueella yksi viranomainen yksittäisten kuntien sijaan, periaatteet tulevat selvemmiksi ja varmistetaan paremmin maanomistajien tasapuolinen kohtelu.
– Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen (Kv-asia) (Pöydälle 12.1.2015)
Kirjoitin viikko sitten, että tulemme esittämään, että asiasta järjestettäisiin kansanäänestys. Erityisesti toinen vihreä kaupunginhallituksen jäsen Saara Hyrkkö on ollut asiassa aktiivinen.
Olen viikon aikana miettinyt asiaa ja keskustellut ihmisten kanssa. En itse edelleenkään kannata kuntaliitosta, vaan olen pitänyt metropolihallintoa ensisijaisena ratkaisuna seudun ongelmiin. Näin ajattelen edelleen ja siksi on mielestäni tärkeää yrittää neuvotella parannuksia kaupungin metropolihallintoa koskevaan lausuntoon. Kokoomus pyrkii valitettavasti vesittämään metropolihallintoa, vaikka niin maan hallitus kuin Espoon valtuusto on sen tarpeesta linjannut. Espoossa olemme aiempien lausuntojen sanamuotoja kovinkin tarkkaan neuvotelleet.
Myös sote-uudistus tulee osaltaan muuttamaan kuntien roolia ja tehtäviä. Siksi mietin vielä, onko kansanäänestyksen esittämiselle oikea hetki nyt. Selvitysmiehet voivat joka tapauksessa sellaista lain mukaan ministeriölle esittää.
Arvostan tässä asiassa valtuustoryhmämme jäsenten kantaa ja niitä viikonlopun aikana kuulostelen.
– Espoon vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta
Kuntaliiton hallitus on päättänyt tehdä kuntakyselyn niistä keskeisistä asioista, jotka ovat sote-lakiluonnoksessa lausuntokierroksen jälkeen olennaisesti muuttuneet.
Kyselyssä keskitytään rahoitusmalliin ja esityksen taloudellisiin vaikutuksiin sekä sote-alueen kuntayhtymien ja tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien hallinto- ja päätöksentekomallien toimivuuteen erityisesti kuntien omistajaohjauksen ja kansanvaltaisuuden näkökulmasta.
Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään Kuntaliiton toimiessa asiantuntijana sote-uudistuksen eduskuntakäsittelyn aikana.
Vastauksessa sote-uudistus tyrmätään täysin. Lakiesityksessä esitetään sote-alueiden ylimmäksi päätöksentekoelimeksi poliittisesti edustavan yhtymävaltuustoa. Espoo esittää yhtymäkokousta. Koko maahan esitetään viiden järjestämisalueen sijaan yhtä järjestäjää ja pääkaupunkiseudulle useaa tuottajaa (lakiesityksessä tuottajakuntayhtymä olisi HUSin laajuinen).
Tässä vielä pari perustelukappaletta:
”Sote-alueen tilaaja-tuottajamalli on todettu huonosti toimivaksi (sekä Ruotsissa että Suomessa). Esitetyssä mallissa valta/järjestämisvastuu ja rahoitus ovat eri käsissä eli sote-uudistuksen kulmakivi on unohdettu. Lisälasku (Espoon kohdalla 33 milj. euroa) on pois kunnan muista palveluista. Sote-palveluiden järjestämisestä poistuu kannustavuus ja kustannustehokkuus. Rahoitusta suunnitellessa tulee huomioida tuore Aalto-yliopiston tutkimus, jossa EKSOTE:n mallilla voidaan saada jopa 2,6 miljardin euron säästöt valtakunnallisesti.”
”Sote-uudistus tulisi toteuttaa asteittain pohjoisesta etelään (kuten kansanterveyslaki ja perusopetuslaki toteutettiin) Toimeenpanoaikataulu on epärealistisen lyhyt ottaen huomioon muutoksen suuruuden. Rahoitusmalli on toimimaton, valta/järjestämisvastuu ja rahoitus ovat eri käsissä. Tilaaja- tuottajamalli ei toimi sote-palveluissa. Tuottajan hallittavuus erittäin vaikea Etelä-Suomessa, tuottajia tulisi olla enemmän (PKS-kunnat). Esim. HUS-tyyppinen malli olisi liian suuri. Yksi sote-alue valtakunnallisesti olisi parempi. Varainsiirtoveron siirtymäaika tulee suhteuttaa muuhun muutosaikatauluun. Malli ei kannusta kustannusvaikuttavuuteen.”
Tämä on julkisen talouden, kuntien tulevaisuuden ja tulevaisuuden palveluiden kannalta valtavan iso asia. En pidä lakiesitystä kovin onnistuneena, mutta täysi tyrmäys tuntuu rajulta reaktiolta, kun uudistukselle on suuri tarve.
Demokratian kannalta olisi parasta, etä sote-alueella olisi vaaleilla valittu valtuusto. Toisaalta, kun rinnakkain on menossa useita, osin ristikkäisiä uudistuksia, on meillä tulossa melkoinen hallintomallien ja vaalien sekasotku. Jotenkin kokonaisuus pitäisi nyt saada hanskaan ja edetä askel kerrallaan.
– Tasa-arvotoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2015-16
Meillä jatkavat Teresia Volotinen (pj.), varalla Johanna Röholm ja Rodolphe Le Clech, varalla Kimmo Surakka.
– Kaupunginhallituksen edustajien valitseminen lautakuntiin ja johtokuntiin toimikaudeksi 2015-2016 (Pöydälle 12.1.2015)
Tavoittelemme samoja paikkoja kuin tähän asti, eli kaupunkisuunnittelulautakunta, tekninen lautakunta (ja tiejaosto) ja varhaiskasvatusjaosto. Lisäksi meillä on ollut valvoja vammaisneuvostossa.
– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksistä 15.12.2014 § 351 ja § 352
Oikaisuvaatimus on tehty seuraavista: § 351 (Päätöksenteon arviointikyselyn tekeminen valtuutetuille sekä kaupunginhallituksen, sen jaostojen ja lauta- ja johtokuntien jäsenille ja varajäsenille) ja § 352 Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2015)
Oikaisuvaatimuksia esitetään hylättäväksi. Ok, näin.
– Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä
Vuoromestarille on maksettu liikaa palkkaa ajalla 1.1.2012 – 30.11.2014. Hän teki palomestarin sijaisuutta ajalla 27.11.2010 – 30.4.2011 sekä toista palomestarin sijaisuutta ajalla 1.5. – 31.12.2011. Palattuaan hoitamaan vuoromestarin virkaa, hänelle maksettiin virheellisesti palomestarin viran mukaista palkkaa. Palkkaa on maksettu liikaa yhteensä 14 727,92 euroa. Henkilöstöjohtajan päätöksellä edellä mainittu summa on päätetty periä kokonaisuudessaan takaisin.
Ikävä juttu, kun ylimääräisen palkan maksu on jatkunut melkein kolme vuotta ja summa on päässyt noin suureksi. Laki mahdollistaa harkinnan summan kohtuullistamiseksi, mutta tässä sitä ei ole päädytty käyttämään. Mielestäni kohtuullistaminen vaikuttaisi perusteltua, koska kyse on kaupungin virheestä.