Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa taas kevyempi lista. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Vuoden 2014 maaliskuun kuukausiraportti

Taas kertausta taloustilanteeseen: Toimialat ennustavat talousarviotarkistusten toteutuvan, lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa ja toimeentulotukea, joiden ylitysarvio on tällä hetkellä n. 20 milj. euroa.

Osaltaan ylityspaineet johtuvat siitä, että kuluvalle vuodelle on budjetoitu vähemmän kuin viime vuonna toteutui. Osaltaan myös siitä, että erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja toimeentulotuen asiakasmäärissä sekä kustannuksissa on ollut runsasta kasvua viime vuoteen verrattuna.

On kyllä erikoista, että nämä ylitykset tapahtuvat joka vuosi. No eivät ne toisaalta tule kenellekään yllätyksenä.

Valtionosuudet vuodelle 2014 ovat 30,3 milj. euroa eli 1,1 milj. euroa pienemmät kuin mitä talousarviossa ennakoitiin.

Investointeihin on varattu 321 milj. euroa, mutta alkuvuoden toteumien ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida 280-290 milj. euroa. Tuohon nähden tuottavuusohjelmassa linjattu 180 me investointikatto tuntuu todella niukalta. Tila- ja asuntojaostossa pääsemme käsittelemään investointiohjelmaluonnosta kesäkuun kokouksessa.

Vuosikate ja tulos jäämässä n. 19 milj. euroa muutettua talousarviota heikommaksi.  Se tarkoittaa vuosikatteen jäämistä vain 76 milj. euroon ja tilikauden tuloksen vajoamista jopa lähes 38 milj. euroa alijäämäiseksi.

ICT-määrärahoja kohdennetaan resurssivarausjärjestelmän käyttöönottoon ja sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisen teknisten ratkaisujen pilotointiin.

Resurssivarausjärjestelmän avulla kuntalaiset voivat varata erilaisia Espoon kaupungin tiloja (esim. liikuntatilat, kokoustilat ja venepaikat) sekä ilmoittautua erilaisiin ohjattuihin tapahtumiin (esim. liikuntakurssit, lasten ja nuorten leirit, opaskierrokset).

Ylioppilastutkinto muuttuu kokonaan sähköiseksi vuonna 2019, ensimmäiset sähköiset kokeet pidetään syksyllä 2016.

– Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 24.-27.6.2014 Kristianstadissa (pöydälle 31.3.2014) (pöydälle 7.4.2014)

Tämä jäi pöydälle, jotta löytyisi lähtijöitä. Vihreiden ryhmästä ei ilmeisesti kukaan pääse. Ajankohta haasteellisesti loma-aikaan.

– Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Kv-asia)

Meidän Saara Hyrkön aloite, jolla kiirehditään Otaniemen Miestentielle tulevan Aalto Villagen kaavamuutoksia, jotta poliisiopiston purkaminen ja opiskelija-asuntojen rakentaminen voidaan aloittaa viipymättä Tapiolan koulun väistön päätyttyä.

Vastauksessa todetaan tilanteen muuttuneen alueella, koska viereinen Senaattikiinteistöjen tontti on myös vapautumassa Rajavartio- ja merivartiokoulun tyhjentyessä tämän vuoden aikan. Tontilla sijaitsee kaksi suojeltua asuntolarakennusta ja suojeltu letkujenkuivatustorni. Muut rakennukset on tarkoitus purkaa pois.

Nyt on tarkoitus muodostaa entisen Poliisiopiston tontin itäosasta yhdessä Senaatti-kiinteistöjen tontin kanssa Aalto Village suojellun entisen letkujenkuivatustornin ympärille. Senaatti-kiinteistöjen tontille tarvitaan asemakaavanmuutos. Kaupungin tontilla on mahdollista aloittaa rakentaminen voimassa olevan asemakaavan pohjalta.

HOAS ja AYY ovat lähettäneet kaupungille 12.11.2013 suunnitteluvaraushakemuksen, joka koskee entistä Poliisiopiston tonttia. Tavoitteena on, että rakentaminen entisen Poliisiopiston tontin itäisellä osalla päästään aloittamaan heti sen jälkeen, kun entisen Poliisiopiston rakennukset on saatu purettua syksyllä 2016.

Vastauksessa todetaan nykytilanne, mutta kaipaamme jämäkämpää otetta: Miten varmistetaan, että opiskelija-asuntoja päästään rakentamaan heti kun Tapiolan koulu pääsee siirtymään peruskorjattuihin tiloihin 2016 syksyllä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kiirehti asiaa keskiviikon kokouksessa päättäessään Otaniemen kokonaisuuteen liittyvistä tavoitteista. Lautakunta päätti, että asuntotuotannon osalta priorisoidaan keskusta-alueen lisäksi Aalto Village -kokonaisuuden kaavoitusta. Myös tämä on syytä kirjata vastaukseen.

– Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta (Kv-asia)

Jukka Kilven (perus.) kysymys Keilaniemen tunnelin kohonneista kustannuksista ja siitä, mihin toimiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä Keilaniemen tunnelihankkeen tuomiseksi uudelleen valtuuston käsiteltäväksi niin että turhasta tunnelisuunnittelusta voidaan luopua valtuuston päätöksellä.

Vastauksessa selostetaan hankkeen tilanne. Kaava on saanut lainvoiman ja SRV:n  suunnitteluvarausta on jatkettu 31.10.2014 saakka.

Kehä I on valtion maantie. Yleissuunnitelma on hyväksytty, mutta siitä on valitettu hallinto-oikeuteen. Tiesuunnitelma on työn alla, mutta se voidaan hyväksyä vasta kun yleissuunnitelma on tullut voimaan. Hyväksytyn aiesopimuksen mukaan suunnittelusta ja suunnittelukustannuksista vastaa kaupunki.

Valtion puolelta esitettyjen kasvavien vaatimusten johdosta Kehä I:n uudistussuunnitelmien arvioidut kustannukset ovat kohonneet vähintään 130 milj. euroon Tämä tarkoittaa sitä, ettei maanmyyntituloilla pystytä rahoittamaan Kehä I:n uudistushanketta Keilaniemessä. Tästä syystä kaupungin ja valtion kesken on käynnistetty Kehä I:n uudistussuunnitelmien kehittämisprosessi, jossa tavoitteena on merkittävästi kustannustehokkaampi ratkaisu, joka perustuu valtion uuteen liikennepolitiikkaan (vähemmällä enemmän). Liikenteen toimivuudesta ja turvallisuudesta ja ympäristön laadusta ei kuitenkaan tingitä.

Tavoitteena on valmistella ratkaisuehdotus valtuuston päätettäväksi vuoden 2015 alussa. Tämä mahdollistaisi kriittiset louhintatyöt alueella ennen kuin metroliikenne käynnistetään.

Hankkeessa on nyt realisoituneet ne riskit, joita valtuustossa kaavasta päätettäessä uumoilimme. Vuosi sitten valtuusto käsitteli asiaa koskevan valtuustokysymyksen. Silloisen vastauksen mukaan tavoitteena oli rakentamisen käynnistäminen syksyllä 2014. Lisäksi vastauksessa todettiin, että hankkeen edetessä ei ole tullut esiin sellaisia uusia näkökohtia, että hankkeen realistisuudesta valtuustolle toukokuussa 2012 esitetyt arviot olisivat heikentyneet.

Ainakaan tuo arvio ei ole osoittautunut realistiseksi.

Kovin realistiselta ei vaikuta myöskään se, että löydettäisiin kustannustehokkaampi ratkaisu, joka ei heikentäisi ympäristön laatua, liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Lähinnä on ollut puhe tunnelin lyhentämisestä, mutta kaavakokonaisuus edellyttää nimenomaan pitkää tunnelia.

Suunnittelun kustantaa kaupunki. Kysyn paljonko se on tähän asti maksanut ja paljonko arvioidaan tulevan vielä maksamaan.

– Valtuustoaloite asukkaiden mahdollisuuksien lisäämiseksi lähileikkipuistojen ylläpitämisessä sekä oman asuinalueen lähipalveluita koskevaan päätöksentekoon vaikuttamisessa (Kv-asia)

Meidän Mari Nevalaisen aloite, jossa esitetään että Espoon yhdessä päätettyjen arvojen ja tavoitteiden mukaisesti selvitetään:

1)     Mahdollisuus lisätä asukkaiden osallistumista lähileikkipuistojen ylläpitoon ja kunnostukseen vapaaehtoisena talkootyönä sekä

2)     Miten asukkaiden ääni tulee oman asuinympäristön lähipalveluita koskevassa päätöksenteossa aidosti kuulluksi ja huomioiduksi

Vastauksessa todetaan, että lähileikkipuistojen ylläpitoa säätelevät EU:n vaatimukset sekä kuluttajaturvallisuuslaki. Laki määrää, että leikkipaikan omistajan ja ylläpitäjän (palvelun tarjoaja) tulee pitää leikkikenttä turvallisena, olipa leikkipaikka ja sen välineet minkä ikäisiä tahansa. Tästä syystä asukkaille ei voi ulkoistaa leikkipuistojen ylläpitoa.

Sen sijaan tekninen keskus voi laatia leikkipuistojen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon osalta erillisiä sopimuksia esimerkiksi taloyhtiöiden, yhtiöiden tai yhdistysten kanssa. Tuolloin sopimuskumppani vastaa kokonaisuudessaan leikkipuiston toteuttamisesta ja ylläpidosta sekä perusparantamisesta lakisääteisine vastuineen.

Asukkaiden äänen kuulemisesta todetaan, että suunnittelukohteen vaikutuspiirissä olevia asianosaisia informoidaan kirjeitse tai Länsiväylän kautta asukastilaisuudesta, jossa suunnittelija esittelee kyseisen puiston suunnitelmaluonnokset. Suunnitelmaluonnos on nähtävillä ja kommentoitavissa lisäksi internetissä ennen päätöksen tekoa. Saatuun muuhun palautteeseen annetaan vastaus.

Viheralueiden yleissuunnitelmat, puistosuunnitelmat sekä luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmat hyväksyy teknisen keskuksen katupäällikkö, esittelijänä suunnittelupäällikkö.

Vihreät ovat pitäneet pienten leikkipuistojen puolta niin teknisessä lautakunnassa, budjettineuvotteluissa kuin valtuustoaloittein. Haasteena tässäkin raha, kun kaupunki kasvaa ja uudetkin alueet kaipaavat leikkipuistoja. Olemme priorisoineet pieniä lähileikkipuistoja suurien Angry Birds -puistojen sijaan.

Vastuukysymykset asettavat haasteita asukkaiden osallistamiseen. Ja tuo kuulemismenettely on minimissään pelkkää valmiiden lakkautuspäätösten esittelyä, joihin ei oikeasti pysty vaikuttamaan. Uskon kuitenkin, että asian esillä pitäminen johtaa tulevien lakkauspäätösten tarkempaan harkintaan.

– Päätökset ja kirjelmät

Nämä ovat vain tiedoksi, mutta liittyvät tärkeisiin asioihin.

Selvityspyyntö oikeusasiamiehelle metrohankkeesta

Toimittaja Tommy Pohjola on pyytänyt oikeusasiamiestä selvittämään, ovatko Espoon kaupungin johtavat viranhaltijat jättäneet kertomatta valtuustolle olennaista tietoa metrohankkeesta Länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen tehdyn päätöksen yhteydessä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on päättänyt, ettei asiaa ryhdytä ainakaan tässä vaiheessa tutkimaan. Syynä kylläkin se, että valitusaika ei vielä ollut kulunut umpeen, ei ota kantaa itse asiaan.

Rakennusvalvonnan kehittämistoimet:

Rakennusvalvonnan keskeiset virkamiehet ja lautakunnan pj:t ovat olleet kahteen kertaan kaupunginhallituksessa keskustelemassa toiminnan kehittämisestä (asia kirjattu myös valtuustosopimukseen). Nyt toimeen on tartuttu, hyvä niin:

Rakennuslautakunta on 10.4.2014 päättänyt seuraavista rakennusvalvonnan toiminnan kehittämistoimenpiteistä 2014:

1)     selvitetään nykyisten toimivien yhteydenottojärjestelmien (Contact Center, asiantuntijoiden puhelinajat, s-posti, soittopyynnöt, sähköinen ajanvaraus) lisäksi takaisinsoittopalvelun käyttöönottoa,

2)     lisätään varattavia aikoja sähköiseen ajanvarausjärjestelmään,

3)     lisätään pienten rakennusliikkeiden hankkeiden osalta alkuvaiheen neuvontaa esimerkiksi järjestämällä nk. suunnittelun aloituskokous rakentajan ja suunnittelijoiden kanssa

4)     tehostetaan kertarakentajille suunnattua opastusta ja yhteydenpitoa lupakäsittelyn aikana ja kehitetään hakijan mahdollisuuksia seurata sähköisen lupahakemuksen käsittelyn etenemistä,

5)     panostetaan hankkeiden ennakkoneuvontaan ja ohjataan hankkeita kaupunkikuvatoimikunnan ennakkokäsittelyyn, ennen luvan sisäänjättöä,

6)     seurataan lupakäsittelyaikoja arvioiduissa käsittelyajoissa pysymisen osalta (arvioidut käsittelyajat yleensä viranhaltijapäätöksissä 2 kk ja lautakunnan päätöksissä 3 -4 kk). Lisäksi pyritään selvittämään kaikkien yli 2 kk käsittelyssä olleiden viranhaltijapäätösten ja yli 3 kk käsittelyssä olleiden lautakunnanpäätösten lupahakemusten käsittelyn kestoon vaikuttaneet syyt. Käsittelyajoista laaditaan raportti puolivuosittain.

7)     tehostetaan rakentamisen laatuun vaikuttamista ja lisätään vaatimuksia mm. kosteudenhallinnan valvomiseksi (pks-kaupungit tulevat tekemään yhteisen ohjeen rakennusten kosteudenhallinnasta),

8)     parannetaan rakennusvalvonnan imagoa huomioimalla hyvää rakentamista palkinnolla (vrt. Helsingin Rakentamisen Ruusu).