Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen asiat. Pitkä lista, mutta melko selkeitä päätettäviä. Asunto-ohjelmassa uusitaan tila- ja asuntojaostossa käyty äänestys Espoon asuntojen asuntotuotantotavoitteesta. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Vuoden 2013 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia)
Tilinpäätöksen ennakkotieto käsiteltiin jo kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Tässä vielä kerran tiivistys summista:
Vuosikate oli 164,8 milj. euroa ja tilikauden tulos 56,1 milj. euroa. Tilikauden tulos oli yli 59 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi, vaikka tilikauden aikana tehtiin merkittäviä talousarvion määrärahakorotuksia.
Mutta: Huomioitavaa kuitenkin on, että kertaluonteiset erät paransivat olennaisesti tulosta ja niiden vaikutus siihen oli kaksi kolmasosaa. Rahoitustuottojen ja verotilitysten poikkeuksellisten erien vaikutus tulokseen on n.40 milj. euroa, joten kaupungin vertailukelpoinen vuosikate on n. 125 milj. euroa ja tilikauden tulos on n. 16 milj. euroa. Vuosikate on n. 55 milj. euroa alle vuosikatteen 180 milj. euron tavoitetason.
Kaupungin investointitaso oli ennätyksellisen korkea ja investointeja toteutettiin 225 milj. eurolla, mikä on 11 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Lisäksi kaupunki toteutti konsernin kautta investointihankkeita ja koko kaupunkikonsernin investointitaso oli lähes 500 milj. euroa.
Investointien rahoitusosuuksia kirjattiin yhteensä 47,2 milj. euroa, josta länsimetron valtionosuutta 45,6 milj. euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat yhteensä 179,4 milj. euroa.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia)
Espoon Kiekkoilun Tuki Ry anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta 15 miljoonan euron lainalle Vermo Areenan rakentamiseksi Perkkaalle kaupungin vuokratontille. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa tämän vuoden loppuun mennessä ja tilat on tarkoitus ottaa käyttöön kesäkuussa 2016.
Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tarkoituksena on jäsenseurojensa jääurheilun harrastusolosuhteiden ja kilpailutoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen Espoossa. Yhdistyksen jäsenseurat ovat: Blues Juniorit – Blues Juniors ry, Espoon Kiekkoseura ry ja Espoon Palloseuran Jääkiekko ry.
Toimintaansa varten yhdistys on vuokrannut tontit Espoon kaupungilta Espoonlahden, Laaksolahden, Leppävaaran ja Matinkylän urheilupuistoista ja rakennuttanut niille neljä harjoitusjäähallia.
Espoon kaupunki on taannut aikaisempien hankkeiden lainoja ja näiden saldo oli viime vuoden lopussa 4,5 miljoonaa euroa. Näistä noin 2,5 miljoonaa euroa erääntyy yli viiden vuoden kuluttua.
Sivistystoimen lausunnossa todetaan, että toteutuessaan Vermo Areena korvaa mm. Kiekkoilun Tuki ry:n harjoitusjäähallin Laaksolahdessa ja selkiyttää alueen suunnittelua kaupungin investointiohjelmassa olevan jäähallin osalta.
Hanke on kannatettava, koska harrastajia on paljon ja jääaika kortilla. Laaksolahden hallin kohtalosta vielä kyselen. Tila- ja asuntojaostossa päätimme investointiohjelman hyväksymisen yhteydessä 12.8.2013, että Laaksolahden jäähallin osalta käynnistetään neuvottelut vaihtoehtoisista toteutustavoista ennen investointiohjelman hyväksymistä.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille (Kv-asia)
Espoon osalle kohdentuva takausvaltuustarve on 690 milj. euroa. Aikaisempaa takausvaltuutta kasvatetaan 210 miljoonaa ja korotettu summa koostuu näistä:
– rahoituskustannukset 41 milj. euroa
– vuoden 2015 valtionosuuden rahoittaminen 39 milj. euroa
– Niittykummun aseman valmiiksi rakentaminen 34 milj. euroa
– Matinkylän terminaalin kaavan mukainen toteutus 16 milj. euroa
– varaus odottamattomiin kuluihin 25 milj. euroa
– rakentamiskustannukset (valtion apu vähennettynä) 535 milj. euroa
Hankkeen kustannuksista on noin 93 % sidottuna, joten enää ei pitäisi juuri kallistua.
– Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 24.-27.6.2014 Kristianstadissa
Hankalasti loma-aikaan, katsotaan pystyykö kukaan vihreä lähtemään. Itsellä ainakin jo buukattuna tuolloin perheen yhteinen lomamatka.
– ICT-määrärahojen kohdentaminen
Kohdennetaan yleishallinnon ICT-määrärahoja 1,47 miljoonan verran tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella hyvinvointipalvelujen verkkoneuvontapalvelun, puhe- ja tietoliikennepalvelujen, ICT-palvelunhallintajärjestelmän sekä perustietotekniikkapalvelujen käyttöönottoprojekteille.
Tämä on rutiinipäätös, mutta ICT:n osalta ryhmämme on halunnut tiukempaa ohjausta, jotta tehdään varmasti kokonaisuuden ja tuottavuuden kannalta järkeviä ratkaisuja.
– Henkilöstökertomus vuodelta 2013
Joitakin huomioita kertomuksesta:
Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 13 970. Henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana 183:lla. Kasvu kohdentui lähes yksinomaan niihin peruspalveluihin, joissa asiakasmäärä on jatkuvasti kasvanut, kuten perhe- ja sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin sekä opetustoimeen. Vaikka väestömäärä ja sitä kautta palvelutarve kasvoivat, ei henkilöstömäärää tarvinnut kuitenkaan kasvattaa niitä vastaavasti.
Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,5 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus henkilöstöstä oli 7,2 prosenttia. Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 44,6 vuotta. Naisten osuus henkilöstöstä on pysynyt hieman alle 80 prosentissa.
Kaupungin ja eri oppilaitosten välisen yhteistyön puitteissa kaupunki tarjosi harjoittelupaikan noin 2 000 opiskelijalle, mikä on 300 paikkaa enemmän kuin vuonna 2012. Kesätyöntekijöitä kaupunki otti saman verran kuin edellisvuonna eli 700.
Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli vuoden lopulla 5,1 prosenttia henkilöstöstä. Heidän osuutensa on viidessä vuodessa yli kaksinkertaistunut.
Sairauspoissaolojen määrä jatkoi laskuaan. Keskimäärin henkilöstöllä oli poissaolopäiviä vuoden aikana henkilöä kohden 15,2. Edellisvuonna vastaava määrä oli 16,2. Henkilöstöstä 27 prosenttia ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa töistä terveydellisistä syistä.
Vuokratyövoiman käytön kustannusten kasvu tasaantui huomattavasti edellisvuosista ollen vuoden aikana 1,1 prosenttia. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä 27,6 miljoonaa euroa. Seuren osuus vuokratyövoiman käytöstä oli 22,0 miljoonaa euroa. Vuokratyövoiman käyttö kasvoi keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveystoimessa. Sen sijaan suurista käyttäjistä sivistystoimessa vuokratyökustannukset pienenivät edellisvuodesta. Vuokratyövoimaa käytettiin lyhytaikaisissa sijaisuuksissa sekä niissä tehtävissä, joihin on ollut vaikea saada palkattua henkilöstöä kaupungin omaan palvelukseen, kuten lääkärin tehtävissä.
– Vaalilautakuntien ja -toimikuntien asettaminen vuoden 2014 europarlamenttivaaleihin
Nämä on jaettu puolueiden kesken ja nimet hoidettu kunnallisjärjestöjen kautta. Liite on tyhjä, joten tarkistamista on toistaiseksi mahdoton tehdä.
– Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon maksutaksan tarkistaminen
Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan 3.10.2011. Taksaa ehdotetaan tarkastettavaksi, koska taksan rakennetta on haluttu muuttaa vastamaan paremmin valvontasuunnitelmaa, johon laskutus nojautuu.
Pieniä korotuksia, nähdäkseni ok.
– Espoon kaupungin vammaisasiamiehen katsaus vuodelta 2013
Vammaisasiamies esittää seuraavien toimenpide-ehdotusten huomioimista lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Näistä useat ovat tehtäviä, joiden toteuttamista edellyttää myös vammaispalvelulaki:
– Vammaispalvelujen palvelusuunnitelmiin kirjatut asiakkaiden tarpeet tulee systemaattisesti huomioida taloussuunnitelman laadinnassa.
– Joustavien ja asiakaslähtöisten toimintatapojen ja ratkaisujen etsiminen sekä yksilöllisen harkinnan käyttämistä asiakkaan kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin.
– Pitkien muutoksenhakuprosessien välttämiseksi tarvitaan joustavia keinoja, jotta toimiva asiakaslähtöinen ratkaisu voitaisiin löytää asiakkaan kanssa heti.
– Vammaispalvelujen asiakkaiden tiedonsaannin varmistaminen henkilökohtaiselle tiedottamisella internet-tiedottamisen lisäksi.
– Palveluista ja tukitoimista väliinputoajiksi jääville nuorille (nuoret joilla mm. adhd, autismi, oppimisvaikeudet) pitää kehittää tukitoimia, joiden avulla he voivat opiskella ja saada töitä sekä harrastaa kuten muutkin nuoret. Työhönvalmennusta tulee saada tarpeen mukaan.
– Vammaisten henkilöiden elinoloja seurataan jatkossa systemaattisesti ja ennaltaehkäistään epäkohtien syntymistä, kuten vammaispalvelulaki velvoittaa. Hyvä alku tässä on tänä keväänä toteutettava vammaisten nuorten ja aikuisten asumispalvelutarpeiden kartoitus.
– Toimenpide-esitys: Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa palkittiin kutsuohjattujen palvelulinjojen edelleen kehittäminen: kutsuohjattujen palvelulinjojen lisääminen ja toiminnan kehittäminen niin, että palvelulinjat voisivat myös hakea asiakkaita kotoa vastaavasti kuin ne nyt voivat viedä asiakkaita kotiin. Tämä on tärkeää viedä käytäntöön. Se lisää merkittävästi iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden liikkumis- ja osallistumismahdollisuuksia ja täydentää lakisääteisiä kuljetuspalveluja.
– Toimenpide-esitys: Kaupungin asiakaspalvelu- ja toimitilojen esteettömyys tulee selvittää ja tehdä tarvittavat korjaustoimet.
– Toimenpide-esitys: Rakennushankkeisiin tarvitaan prosessikuvaus, josta selviää esteettömyyden huomiointi kaavoituksesta valmiiseen rakennukseen asti.
– Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2013 kaupunginhallitukselle
Potilasasiamies toteaa, että palvelujärjestelemän muuttuessa (palvelujen keskittäminen, toimijoiden lisääntyminen mm. ostopalveluiden ja palvelusetelijärjestelmän myötä) tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja yhteistyötä yli toimintojen ja toimialojen rajojen.
Monimutkaistuvassa ja pirstaloituvassa järjestelmässä on riskinä, että kukin palvelutoiminto hoitaa vain yhtä asiaa, eikä tiedetäkään riittävästi muiden toiminnasta niin, että voitaisiin ohjata ja neuvoa palvelujen tarvitsijoita. Palvelusetelin myötä mm. palvelun virhetilanteet siirtyvät pääsääntöisesti kuluttajaoikeuden puolelle.
Asiamies esittää mm. näitä konkreettisia asioita huomioitaviksi palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä:
– Palvelu- ja kutsulinja -järjestelmän kehittämisen nostaminen enemmän esille Espoon alueella helpottamaan niiden kaupunkilaisten liikkumista, joilla on eri syistä johtuvia liikkumisvaikeuksia
– palveluseteliä varten siivousapuun vähävaraisille jatkossakin varataan Espoossa varoja, yhtenä esimerkkinä ikääntyneiden ja iäkkäiden kaupunkilaisten kotona pitempään selviytymistä edistävänä tukena
– tilapäisasumisen vaihtoehtoja asunnottomiksi joutuville lisätään
– palveluliiketoimen toimialaan kuuluvaa toimeentulotukiasiakkaiden tuen maksatusta nopeutetaan, ja että toimeentulotukiasiakkaiden tuen päätöksen postitusta nopeutetaan
– tarvittavaa yhteistyötä esimerkiksi toimeentulotuen tarpeen taustalla mahdollisesti olevissa velkatilanteissa tehostetaan
– selvitetään mahdollisuus järjestää neuvonta- ja avustuspalvelua mm vammaispalveluasioissa esimerkiksi yhteispalvelupisteissä tai kirjastoissa taikka yhteistyössä järjestöjen kanssa
– mahdollisuudesta saada asiakasmaksulain mukaisiin asiakasmaksuihin alennusta tai niiden poistamista lain mukaisin ehdoin aina tiedotetaan, erityisesti vammaispalvelua koskevissa päätöksissä
– sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen rinnalla pidetään muutkin vaihtoehdot: Kaikki kaupunkilaiset eivät käytä sähköisiä kommunikointikanavia. Mm asuntoa pitäisi voida hakea myös paperisella hakemuksella, ja mahdollisuudesta pitäisi näkyvästi myös tiedottaa kaupunkilaisille, Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan. Samoin kaupunkilaisten osallistuessa palvelujensa suunnitteluun kyselyihin vastaamisessa pitäisi olla muitakin vaihtoehtoisia tapoja vastata kuin internetin kautta tapahtuva vastaaminen.
– Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia)
Asunto-ohjelmasta neuvoteltiin jaostossa ja se hyväksyttiin yksimielisesti lukuun ottamatta Espoon asuntojen asuntotuotantotavoitteen nostamista 400 asuntoon, joka esitys voitti äänin 5-4 (muut vastaan kokoomus).
Esittelijä on päätynyt poikkeamaan jaoston päätöksestä kahdessa kohtaa:
1.) Toimenpiteisiin ei ole sisällytetty kohtaa ”kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat”. Perusteena se, että maan hallitus esittää eduskunnalle yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajien asumistuesta annettujen lakien muuttamista siten, että asumistuessa hyväksyttävien enimmäisasumismenojen määrittely yksinkertaistetaan kokonaisvuokramallin mukaiseksi niin, että hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakunnan koko. Asumistukeen hyväksyttäviä asumismenoja ei leikattaisi enää neliövuokra- ja pinta-alanormin ylittymisen vuoksi. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.1.2015.
Tästä keskusteltiin niin ryhmässä kuin tajassa ja olen tämän poiston valmis noilla perustein hyväksymään.
2.) Tila- ja asuntojaoston esittämä muutos toimenpiteisiin ”Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit.” on jätetty muotoon ”Espoon Asunnot Oy aloittaa vähintään 300 valtion tukemaa vuokra-asuntoa vuosittain”. Perusteena se, että ohjelmakauden 2014-16 aikana ei näytä mahdolliselta lisätä Espoon Asunnot Oy:lle luovutettavien tonttien määrää riittävästi.
Tästä teen jaoston päätöksen mukaisen esityksen. Jos poliittinen tahto on, että asuntotuotantoa lisätään, on tontteja ryhdyttävä ponnekkaammin etsimään.
Espoon asuntojen valmistuneet asunnot:
2013: 257
2012: 407
2011: 182
2010: 228
Viime vuonna on käynnistynyt 198 asunnon rakentaminen.
– Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta (Kv-asia)
Bymanin monipolvinen aloite, jonka tavoitteeseen vastataan juurikin asunto-ohjelmalla.
– Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Kv-asia)
Tämä käsiteltiin tila- ja asuntojaostossa ja oltiin tyytyväisiä vastaukseen. Tarkempi selostus löytyy täältä.
– Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen investointien osalta (Kv-asia)
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin vanhoihin rakennuksiin, jolla katetaan tasearvoista luovutettavien Espoo Logistiikka-liikelaitoksen rakennusten ja Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston hotellirakennuksen hankintamenot.
Tämä hyväksyttiin yksimielisesti tajassa, rakennukset siirretään tilakeskuksen alle, mikä on järkevää.
– Valtuustoaloite syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja tähderuokailun kokeilemisesta Espoossa (Kv-asia)
Meidän Inka Hopsun aloite. Vastauksessa perustellaan, että ensisijainen tavoite on ruokahävikin eli biojätteen vähentäminen ja päädytään seuraavaan johtopäätökseen: Tähderuokailulla ei saavuteta sen aiheuttamiin kustannuksiin nähden vastaavaa hyötyä. Espoo Catering seuraa tarjoiluhävikin ja tarjoiluylijäämän määrää tarkasti. Mikäli määrissä ei tapahdu positiivista kehitystä, tilanne arvioidaan uudelleen.
Kuitenkin todetaan myös, että pienen espoolaisen ala-koulun oppilaat ovat ideoineet projektin, jossa tähderuoan myyntiä kokeillaan ja yhteisöllisyyttä koulun sisällä lisätään. Espoo Catering lähtee mukaan tähän kokeiluun tämän kevään aikana ja seuraa kokemuksia ruoan myynnistä ja miettii niiden perusteella mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
Vastauksen lähtökohta, että ruokahävikkiä pyritään vähentämään on sinänsä hyvä, mutta penseä suhtautuminen tähderuoan hyödyntämiseen vähän harmittaa, kun muissa kunnissa ollaan lähdetty kokeiluihin.
Varsinkin viimeisessä kappaleessa olisi toivonut, että Aarinvalkean koulu aktiivisine oppilaineen olisi mainittu nimeltä ja kiitetty aktiivisuudesta. Hesarikin uutisoi tästä taannoin. Hienoa, että koululaiset ovat olleet oma-aloitteisia ja aktiivisia!
– Tilakeskus-liikelaitoksen siirtokelpoisten tilojen hankinta
Esitetään, että väistötilojen rakentamisen aloitus hyväksytään ja että tarvittavat määrärahamuutokset tuodaan käsiteltäväksi Seuranta 1:n yhteydessä elokuussa.
Väistötilojen ja muiden siirtokelpoisten toimitilojen toteuttaminen ilman katkoksia ja rakentamisen aloittaminen ilman, että lisämäärärahasta on saatu valtuuston päätös, on mahdollista vain kaupunginhallituksen päätöksellä.
Koulut ja päiväkodit joille toteutetaan väistötilat ja muut siirtokelpoiset toimitilat ovat:
– Kirstin alakoulun väistötilat
– Veräjäpellon alakoulun väistötilat
– Viherlaakson yläkoulun väistötilat
– Auroran alakoulun väistötilat
– Tapiolan yläkoulun väistötilat (musiikinopetus)
– Karhusuon alakoulun lisätilat (laajennusparakit)
– Kungsgårdens daghem:in päiväkotipaviljonki (siirto eri tontille)
– Mattlidens skola:n alakoulun lisätilat (laajennusparakit)
– Leppävaaran siirtokelpoinen päiväkoti
Hankekokonaisuuden perustuskulujen ja tilaelementtiurakan rakentamiskustannusten kustannusarvio on noin 7 milj. euroa. Kustannusarvio on tarkentunut suunnittelun edetessä ja arvio täsmentyy, kun urakoiden kilpailutus etenee.
Väistötilojen ja muiden siirtokelpoisten toimitilojen tilaelementit vuokrataan. Tilaelementtien vuokra-aika on kohteesta riippuen 2 – 5 vuotta. Arvio hankekokonaisuuden vuokra-ajan vuokramenojen sekä purkukulujen että siirtokulujen kustannuksista ovat noin 7 – 10 milj. euroa alkuvuoden 2014 hintatason perusteella. Kustannusarvio täsmentyy hankinnan edetessä.
Tilakeskus hakee siirtokelpoisten koulujen rahoittamiseen tarvittavat määrärahat omasta investointibudjetistaan.
Tämä hyväksyttiin tila- ja asuntojaostossa. Nostin esiin sen, että jatkossa pitää varmistaa, että hätäväistötiloihin on budjetissa riittävät rahat, niin ettei se ole muista investoinneista pois. Nyt vakuutettiin, että investointibudjetissa on löysää, kun hankkeita siirtyy vuodelta toiselle. Siirtokelpoisiin tiloihin on budjetoitu tälle vuodelle 1,2 me.
– Päätökset ja kirjelmät
1.) Nuorisovaltuuston raportti syksyn 2013 osalta.
2.) Kaupunginhallitus hyväksyi Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet 2012 – 2014 kokouksessaan 13.8.2012. Toimenpiteiden taustalla on pääkaupunkiseudun yhteinen ilmastostrategia ja sen velvoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä.
Seurantaraportti osoittaa, että toimenpiteet ovat käynnistyneet hyvin. Vain neljä toimenpidettä vajaan 90 toimenpiteen kokonaisuudesta ei ole vielä käynnistynyt. Toimenpiteiden toteuttamista voidaan kuitenkin tehostaa ja tätä työtä tehdään kaupungin ilmastoasioiden koordinaatioryhmän johdolla.
Toimenpiteiden tuloksellisuus ei näy vielä Espoon kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, mikä johtuu kaukolämmöntuotannon päästöjen määräävästä merkityksestä. Toimenpideohjelman päivitys aloitetaan vuoden 2014 aikana.
3.) KHO:n päätös koskien Tapiolan harjoitushallin takauspäätöksen tarkistamista
Valtuuston päätös pysyy voimassa.
– Espoon erityisinä ennakkoäänestyspaikkoina toimivat laitokset europarlamenttivaaleissa 2014
Laitosäänestyspaikoiksi on valittu pääasiassa sellaiset laitokset, joissa lain mukaan on järjestettävä ennakkoäänestys. Asiaa valmisteltaessa on oltu yhteydessä sosiaali- ja terveystoimeen sekä asianomaisiin laitoksiin.